ESR-ohjelma 2000-2006 ja 2007-2013 Sanna Halttunen ESR-koordinaattori, Kainuun TE-keskus 27.10.2006

1. ESR-ohjelma 2000-2006 ja 2007-2013 Sanna Halttunen ESR-koordinaattori, Kainuun TE-keskus 27.10.2006

2. ESR-ohjelma 2007-2013 • Laaditaan yksi valtakunnallinen ESR-ohjelma, Ahvenanmaalla oma ohjelma • Manner-Suomen ESR-ohjelma jakaantuu Itä-Suomen ulkopuolella: • valtakunnallisiin teemoihin tai kehittämisohjelmiin (50 %) • alueelliseen osioon (50 %) • Itä-Suomella erityisasema siirtymäkauden alueena ja rahoitustaulukossa oma rahoituskehys, joka tulee kohdentaa kokonaisuudessaan Itä-Suomeen • Itä-Suomen harkinnassa, millä osuudella osallistuu valtakunnallisiin teemoihin ja millä alueelliseen osioon

3. ESR-ohjelma 2007-2013 • Valtakunnallisen osuuden toteutus lähellä nykyistä tavoite 3 –ohjelman hallinnointia • Alueellisen osion toteutus lähellä nykyisten alueohjelmien hallinnointia; toteutus sidotaan suuralueisiin (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi), joilla myös erilliset rahoituskehykset • ESR-ohjelman valmistelu: työministeriö johtaa osana ESR-strategia- ja ohjelmatyöprojektia • valtakunnallisten teemojen/kehittämisohjelmien valmistelu ministeriötasolla alueita kuullen • alueellisten osioiden laatimisesta vastaavat työministeriö ja ESR-toimenpiteitä toteuttavat alueviranomaiset sekä suuralueen maakunnan liitot • yhteensovitus EAKR-ohjelmiin • alueelliset osiot käsitellään maakunnan yhteistyöryhmissä ja hyväksytään maakuntien liitoissa • yhteensovitusprosessi ministeriötasolla

4. Suuralueittaisten osioiden valmisteluaikataulu 1 13.4.2006 TM:öön kuvaus laadintatyön organisoinnista alueella 19.4.2006 Itä-Suomen suuralueen TE-keskusten työkokous 2.5.2006 Itä-Suomen suurkokous Mikkelissä, TM, TE-keskus, LH, liitot 9.5.2006 Laajennettu MYR-sihteeristö 15.5.2006 MYR 22.5.2006 MYR-sihteeristö 2.6.2006 TE-keskus + liitto, EU-ohjelmien yhteensovittaminen 5.6.2006 Itä-Suomen suuralueen tekstiluonnos kommenteille suurkokoukseen osallistuneille tahoille ja sosiaalipartnereille 8.6.2006TE-keskus + liitto, EU-ohjelmien yhteensovittaminen 12.6.2006 MYR-sihteeristö 14.6.2006 Maakunnan strategiaryhmä 16.6.2006 Vastaukset lausuntopyyntöön Etelä-Savon TE-keskukseen

5. Suuralueittaisten osioiden valmisteluaikataulu 2 19.6.2006 MYR 22.6.2006 Toimintaympäristöanalyysi ja SWOT-tekstit sekä luonnokset toimintalinjoista ja alueellisesta osiosta TM:öön 14.7.2006 Ministeriöiden kommentit alueille 9.8.2006 Itä-Suomen suuralueen työkokous, TM, TE-keskus, LH, liitot 14.8.2006 Maakuntahallitus I 14.8.2006 TE-keskus + liitto, EU-ohjelmien yhteensovittaminen 15.8.2006 Maakunnan strategiaryhmä 15.8.2006 Esitykset alueosioiksi TM:öön -> neuvottelut, yhteensovittaminen 29.8.2006 Maakuntahallitus I 5.9.2006 MYR-sihteeristö 14.9.2006 Rahoitusneuvottelu TE-keskus, liitto, LH

6. Suuralueittaisten osioiden valmisteluaikataulu 3 18.9.2006 MYR 25.9.2006 Maakuntavaltuusto 27.9.2006 Itä-Suomen suuralueen työkokous, TM, TE-keskus, liitot, LH 29.9.2006 Maakunnallisissa menettelyissä hyväksytyt osiot TM:öön 7.11.2006 Epäviralliset neuvottelut komission kanssa 9.11.2006 Kaikki ohjelmat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä 16.11.2006 Valtioneuvostokäsittely (takaraja 24.11.06) 24.11.2006 Infotilaisuus uudesta ohjelmakaudesta 10-12/2006 ESR-ohjelman toimeenpanon valmistelu (sis. valtakunnalliset kehittämisohjelmat) 11/2006 Ohjelmat komissioon 1.1.2007 Tukikelpoisuus alkaa 1-2/2007 Neuvottelut komission kanssa 03/2007 Ohjelmien pitäisi olla viimeistään hyväksytty

7. ESR-strategiatyö Painopiste 1 Painopiste 2 Painopiste 3 Painopiste 4 ESR-ohjelmatyö Toiminta-linja 1 Toiminta-linja 2 Toiminta-linja 3 Toiminta-linja 4 *) Valtakunnallinen ESR 50 % (193 milj. €) Alueellinen ESR 50 % (193 milj. €) Itä-Suomi (163 milj. €) Manner-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite -ohjelma (ESR) *) HUOM. Toimintalinjojen välisistä painotuksista päätetään erikseen.

8. Rakennerahastorahoitus 2007 - 2013 (milj. euroa) Kaudella 2007-2013 ESR:ää yhteensä 615 milj. €, josta Itä-Suomen osuus 180 milj. €. Kansallista yhteensä 798,7 milj. €. Valtakunnallisiin hankkeisiin ESR:ää yhteensä 217,8 milj. € ja kansallista julkista rahoitusta 326,7 milj. € Kaudella 2000-2006 ESR:ää yhteensä 905 milj. €, vähennystä nyt 38 %

9. Taustaa • Yleisasetuksen mukaan alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen rahoituksesta 75 % tulisi osoittaa kilpailukyvyn edistämistä ja työpaikkojen luomista koskeviin tavoitteisiin. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan erillisen luokituksen (ns. kategorisointi) perusteella • ESR-ohjelman toimeenpanoon liittyvät erityisesti aihealueet • ”Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen” • ”Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen”, • ”Heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantaminen” • "Inhimillisen pääoman kehittäminen” • Kansallista rakennerahastolakia ollaan uudistamassa • Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimintaa säädellään asetuksessa Euroopan sosiaalirahastoksi • Suomen rakennerahastostrategia luo viitekehyksen Suomessa toteutettavalle rakennerahastopolitiikalle vuosina 2007–2013. Strategiaa kuvaava viitekehysasiakirja kokoaa eri rahastojen (Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto) toimet johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, millä varmistetaan eri rahastojen keskinäinen koordinaatio

10. ESR-rahoituksen jakautuminen ESR:N TOIMINTA-ALA (ESR-ASETUS, ART. 3) VALITUT PAINOPISTEET SUOMESSA ESR-toimintalinjat pohjautuvat kansalliseen koheesiostrategiseen viitekehysasiakirjaan ja niitä noudatetaan valtakunnallisesti, myös Itä-Suomessa alueiden erityispiirteiden mukaisesti

11. ESR-ohjelman horisontaaliset painopisteet

12. ESR-ohjelmien toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet ESR 2007-2013 Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys ESR 2000-2006 TL 2: Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen

13. Itä-Suomen ESR-ohjelma TOIMINTALINJA 1: 35 % TL:sta 1-4 Itä-Suomessa TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄ OLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN • Työyhteisöjen joustavuuden ja muutosvalmiuden lisääminen. Monimuotoistuvat työyhteisöt sekä työhyvinvoinnin turvaaminen 2. Pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen yrityksissä. 3. Yrittäjyyden edistäminen, alkavien yritysten tukeminen ja erityisryhmien yrittäjyyden tukeminen.

14. TL 1: työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen • Työyhteisöjen joustavuuden ja muutosvalmiuden lisääminen. Monimuotoistuvat työyhteisöt sekä työhyvinvoinnin turvaaminen • Uudenlaiset työelämäinnovaatiot yhteistyössä oppilaistosten kanssa • Muutosten ennakoiminen • Monimuotoistuvat työyhteisöt; monikulttuurinen työ- ja opiskeluympäristö • Työjärjestelmien ja rakenteiden kehittäminen; tasa-arvoistamistoimenpiteet ja yhdenvertaisuus • Työn ja perheen yhteensovittaminen, työelämän segregaation vähentäminen • Uudenlaiset rekrytointimallit • Oppivat organisaatiot • Työn ohessa opiskelu • Työn ja koulutuksen vuorottelu • Työmarkkinoiden vetovoima • Työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin uusia keinoja

15. TL 1: työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2. Pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä tuottavuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen yrityksissä • Liiketoimintaosaaminen; huomioidaan mm. uudet liiketoimintamallit ja toimintatavat, tuotteisiin liittyvät palvelut, uudet palvelukonseptit ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen • Uusien palvelusovellusten kehittämisosaaminen • Uudenlainen johtamisosaaminen • Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen • Kv-osaaminen; kohdemarkkinoiden tuntemus, kyky ennakoida toimintakonsepteja ja kysyntää (erit. Venäjä) • Mikro- ja pienyritysten verkostoituminen osaamisen kehittämisverkostoksi • Kaikki henkilöstöryhmät ja koulutustaustat; tasa-arvo koulutuksen pääsyyn

16. TL 1: työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 3. Yrittäjyyden edistäminen, alkavien yritysten tukeminen ja erityisryhmien yrittäjyyden tukeminen • Yrittäjyyden edistäminen, yritysneuvonta • Yrittäjyysmyönteinen asenneilmasto • Erityisryhmien (mm. opiskelijat, työttömät, maahanmuuttajat) ja –alojen (mm. kulttuuri ja taide) yrittäjyyden tukeminen, naisyrittäjyys, akateeminen yrittäjyys • Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön vahvistaminen koulutuksen työelämälähtöisyyden ja kohtaannon varmistamiseksi sekä uusyritystoiminnan lisäämiseksi • Erilaisten yritystoiminnan vaihtoehtojen selvittäminen ja kehittäminen, mm. sukupolven- ja omistajanvaihdokset, osuuskunnat • Verkostomaiset neuvontapalvelut ja yhteistyö mm. yritysten, oppilaitosten ja yrityspalveluorganisaatioiden välillä • Yritystoiminnan mahdollisuuksia työttömyyden vaihtoehtona kehitetään • Jne.

17. Itä-Suomen ESR-ohjelma TOIMINTALINJA 2: 30 % TL:sta 1-4 TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN • Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon varmistaminen • Sosiaalisen osallisuuden edistäminen yhdenvertaisten työmarkkinoiden kehittämiseksi • Nuorten työllisyysvalmiuksien kehittäminen • Ikääntyvien työllisyyden tukeminen

18. TL 2. työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen • Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon varmistaminen • Ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistäminen, erityisesti ikääntyvät ja nuoret • Erityisesti nuorten, ikääntyneiden ja alhaisen koulutustason omaavien henkilöiden työmarkkinoille kiinnittyminen ja kouluttautuminen • Ammatillisen segregaation lieventäminen • Työnantajien työllistämiskynnyksen madaltaminen

19. TL 2. työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen 2. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen yhdenvertaisten työmarkkinoiden kehittämiseksi • Välityömarkkinoiden luominen ja vahvistaminen • Tuettuja työpaikkoja ja aktivointipaikkoja tarjoavat toimijat kootaan tiiviiseen yhteistyöhön • Kolmannen sektorin tueksi sateenvarjomallilla toimivat tukijärjestelmät ja koulutus- ja neuvontamalleja • Välityömarkkinoiden toimenpiteillä parannetaan työnhakijoiden toimintakykyä ja osaamista, jotta siirtyminen avoimille työmarkkinoille helpottuisi • Välityömarkkinoilta toivotaan löytyvän uudenlaisia työmahdollisuuksia • Edistetään sosiaalista yrittäjyyttä

20. TL 2. työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen 3. Nuorten työllisyysvalmiuksien kehittäminen • Ehkäistään nuorten koulutuksen keskeyttämistä ja edistetään joustavia väyliä koulutukseen ja työelämään • Erilaisten palvelumallien kehittäminen • Työpajat jne. 4. Ikääntyvien työllisyyden tukeminen • Oppimisvaikeuksien tunnistaminen • Koulutuksen ohjauksen kehittäminen, esim. työpoolit (koulutuksen ja työn vuorottelu) • Työkyvyn arviointi • Mallien kehittäminen aikuisten rekrytoinnissa koulutukseen ja opiskelun tukitoimien järjestäminen

21. Itä-Suomen ESR-ohjelma TOIMINTALINJA 3: 30 % TL:sta 1-4 TYÖMARKKINOIDEN TOIMINTAA EDISTÄVIEN OSAAMIS- JA PALVELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN • Alueellisten osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi • Työelämälähtöisten ja –läheisten palvelu- ja koulutusjärjestelmien kehittäminen • Innovaatioympäristöjen ja –verkostojen luominen ja tukeminen

22. TL 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen • Alueellisten osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi • Ennakointitoiminnan kehittäminen alueellisen ja paikallisen strategisen suunnittelun tarpeisiin; jo olemassa olevien mallien hyödyntäminen • Kehitetään ennakointityömenetelmien käyttöönottoa ja valtavirtaistamista työvoimatoimistotasolta valtakunnan tasolle asti • Kehitetään toimintamalleja työpaikkojen ja työvoiman yhteensovittamiseksi, piilotyöpaikkojen löytämistä sekä koulutuksen määrittelyä

23. TL 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 2. Työelämälähtöisten ja –läheisten palvelu- ja koulutusjärjestelmien kehittäminen • Edistetään koulutuksen työelämävastaavuutta ja koulutuksesta työelämään siirtymistä • Kehitetään koulutukseen liittyvää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista • Luodaan käytäntöjä, jotka mahdollistavat joustavat kouluttautumismahdollisuudet työssä oleville sekä mikro- ja pk-yrittäjille • Osaamisen kehittäminen neuvonta- ja palveluorganisaatioissa • Kehitetään yrityspalvelujärjestelmää verkostotalouden ajan asiakaspalvelujärjestelmäksi • Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen • Kehitetään työvoima- ja työnantajapalveluita, työllistymistä edistäviä menetelmiä, parannetaan palvelu- ja koulutushenkilöstön osaamista ja tuotteistetaan eri hallinnon palveluita • Luodaan joustavia pedagogisia ratkaisuja aikuisten opiskelumahdollisuuksiin sekä yrityksissä tapahtuvaan oppimisen ohjaukseen

24. TL 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 3. Innovaatioympäristöjen ja –verkostojen luominen ja tukeminen • Avainasemassa tieto- ja kommunikaatioteknologiaa hyödyntävien innovatiivisten ratkaisujen ja innovaatiotoimijoiden yhteistyön edistäminen • Edistetään yritysten, tutkimus- ja teknologiakeskusten, oppilaitosten ja korkeakoulujen verkostoitumista • Luodaan innovaatioverkosto • Kehitetään erityisesti yritysten tieto- ja kommunikaatioteknologian käyttöönottoa osaamisen kehittämisessä ja siirrossa • Kytketään koko koulutusketju mukaan innovaatioiden tuottajiksi, levittäjiksi, kehittäjiksi ja kaupallistajiksi erityisesti aluekehittämisen näkökulmasta • Kehitetään oppilaitosten ja korkeakoulujen kehittämis- ja palvelutoimintaa mm. edistämään pk-yritysten osaamista ja kilpailukykyä • Siirretään uutta yritystoimintaa ja yrittäjyyttä edistävää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimustietoa ja osaamista yritysten käyttöön

25. Itä-Suomen ESR-ohjelma TOIMINTALINJA 4: 5 % TL:sta 1-4 JÄSENVALTIOIDEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ESR-TOIMINNASSA 1. Työperusteisen maahanmuuton edistäminen 2. Yleinen kansainvälisyyskasvatus, hyvien käytäntöjen etsiminen, levittäminen ja valtavirtaistaminen Projektitason yhteistyö ja kansainvälinen toiminta toteutetaan projekteissa painopisteiden 1-3 alla osana normaalia projektitoimintaa.

26. Itä-Suomen ESR-ohjelma TOIMINTALINJA 5 3 % koko kehyksestä KANSALLINEN VARAUS ÄKILLISIIN ALUEELLISIIN JA PAIKALLISIIN RAKENNEMUUTOSTILANTEISIIN • 3 % rahoituksesta, työministeriön pääluokkaan • Taloudellisista tai sosiaalisista uudelleenjärjestelyistä tai kaupan avautumisen seurauksista aiheutuvista kriiseistä johtuvien odottamattomien paikallisten ja alakohtaisten menojen kattamiseen • Tuetaan irtosanottujen ja pitkäaikaistyöttömyyden uhanalaisten henkilöiden mahdollisimman nopeaa työllistymistä erilaisten työntekijöiden työmarkkina-asemaa parantavien toimenpiteiden avulla • Rahoitus myönnetään erillisen hakemuksen perusteella

27. Erot kuluvalla ja tulevalla ohjelmakaudella

28. ESR-ohjelman valtakunnalliset kehittämisohjelmat • Selkeästi kansallisista tavoitteista lähtevä kokonaisuus • Määritellään toimintalinjoittain; yhteensovitus • Valtakunnallinen/alueellinen osio • Ohjelmat hallinnonalakohtaisia; myös poikkihallinnollisia, useita/hallinnonala • Toteutetaan alueilla ESR-projekteina • Mahdollinen valtakunnallinen tukirakenne, tehtävänä mm. • toimeenpanon ja projektien verkoston tuki • tutkimus- ja kehittämistuki • hallinnointiosaamisen tukitoimet • tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi • hyvät käytännöt • Esim. Aikuiskoulutuksen tietopalvelujen, neuvonnan ja kehittämisen toimenpideohjelma, Työperusteisen maahanmuuton tukeminen lähtö- ja tulomaiden keskinäisellä yhteistyöllä

29. Horisontaaliset painotukset

30. Horisontaaliset painotukset

31. Ajankohtaista • Kuntarahoitus todennäköisesti 25 % kansallisesta osuudesta • Vasta komission neuvottelujen jälkeen saadaan hallinnonalakohtainen budjettijakauma • Komission edustaja on painottanut toimintalinjoja 1 ja 2 • MYR- ja Myak-menettelyt jatkuvat ohjelman toteutuksessa • Ristiinkäyttömahdollisuudesta ESR-ohjelmassa tullaan ohjeistamaan kansallisesti. • Joka tapauksessa ESR-ohjelman ristiinkäyttömahdollisuus tarkoittaa sitä, että laajoja EAKR-investointeja ei ESR-rahalla tulla tekemään, vaan investoinnit tarkoittavat lähinnä pienempiä hankintoja. • Varaudutaan äkillisiin alueellisiin ja paikallisiin rakennemuutostilanteisiin TL:ssa 5 (3 %). Tarkoituksena tällaisessa tilanteessa toteuttaa kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, myös EAKR mukana • De minimis -asioita pohditaan parhaillaan

32. Ajankohtaista • ESR-hankkeissa korostetaan hyvien käytäntöjen juurruttamista ja hyödyntämistä, ei niinkään enää levittämistä → Luodut hyvät mallit käytäntöön • Helposti työllistettävät työttömät eivät kuuluisi ESR:n piiriin, vaan tälle kohderyhmälle suunnatut toimenpiteet toteutettaisiin kansallisesti • Julkisen sektorin henkilöstö ei tällä hetkellä ole kohderyhmänä (lukuun ottamatta opetushenkilöstöä tms. tai kun julkinen sektori toimii osana verkostoa tai kun julkisen sektorin toimintamalleja ollaan yksityistämässä) • Wallin ajanut ajatusta, jonka mukaan luovuuden kehittäminen, tukeminen ja nostaminen ovat keskeisiä • TL:n 4 mukainen työperäinen maahanmuutto -> ei voida rahoittaa Venäjällä (muut instrumentit) • TM selvittää komissiolta tulkintaa Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön suhteen • Valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistumisesta päätetään vasta hankkeiden toteuttamisvaiheessa