Integroitu torjunta joulutähdellä ja muilla ruukkukukilla Dr. Ellen Richter

1. Integroitu torjunta joulutähdellä ja muilla ruukkukukilla Dr. Ellen Richter Biologische Bundesanstalt für Land- und Forstwirtschaft (BBA) D-38104 Braunschweig, Messeweg 11/12B Tuorla 15.4.2004: Integroitu torjunta koristekasvituotannossa: Temppu ja miten se tehdään. (Suom. Irene Vänninen, MTT Kasvinsuojelu) n

2. Sisältö RaD-verkoston projekti “Hyötyeliöt II”  Biologinen torjunta joulutähdellä  Biological torjunta syklaamilla  Biological torjunta muilla ruukkukukilla  Biotorjunnan kustannukset

3. RaD-verkosto – projekti “Hyötyeliöt II” Advanced technical college Erfurt; Department of Horticulture, Thuringia Plant Protection Service North Rhine-Westphalia Institute of Applied Botany University of Hamburg Co-ordination Institute for Plant Protection in Horticulture University of HanoverLower Saxony Plant Protection Service Rhenish Palatinate Plant Protection Service Mecklenburg Supported by the Federal Ministry of Consumer Protection, Food and Agriculture

4. RaD-verkosto -projekti “Hyötyeliöt II”, Kolmivuotinen projekti Projekti koostuu 6 osaprojektista tieteellisine työryhmineen. Valtio rahoittaa henkilöstön sekä 40 % hyötyeliöiden ja biologisten torjunta-aineiden kuluista.

5. RaD-verkosto - projekti “Hyötyeliöt II” Biotorjunnan käyttöönoton edistämiseksi koristekasveilla. Syitä biotorjunnan edistämiseen:  torjunta-aineiden ympäristövaikutusten vähentämiselle asetetaan kovenevia vaatimuksia  kasvava tietoisuus viljelijöiden ja heidän henkilökuntansa työturvallisuudesta  kasvintuhoojien kemikaaliresistenssi, koska rekisteröityjen torjunta-aineiden määrä pienenee tiukentuvien säännösten takia

6. Valikoivien torjunta-aineiden kohtuullinen käyttö RaD-verkosto - projekti “Hyötyeliöt II” Edellytykset torjuntaeliöiden onnistuneelle käytölle • Viljelijän oltava biotorjuntaidean takana • Menetelmät sovitettava kunkin viljelmän omiin olosuhteisiin • Kasvihuonetyöntekijöiden osattava kiinnittää huomiota viljelyhygieniaan • Kasvustojen oltava puhtaita aloitettaessa • Torjuntaeliöiden olosuhdevaatimukset otettava huomioon • Torjuntaeliöiden laatua on valvottava • Säännöllinen tuhoojien tarkkailu kasveilta ja kelta-ansojen käyttö välttämätöntä

7. RaD-verkosto – projekti “Hyötyeliöt II” • Verkostoprojektissa mukana olevat kasvit • Koristekasvit (28 viljelmää) • 6 leikkoruusuviljelmää (kasvualustana maa, kivivilla, kookoskuitu) • 4 gerberaviljelmää (kivivilla, perliitti) • 2 joulutähtipistokasviljelmää • 10 ruukkukukkaviljelmää (kevätkukat, syklaami, krysanteemi, joulutähti, christ‘s thorn, muehlenbeckia, eräitä muita) • 3 yrtti- ja mausteviljelmää • 3 kukkakauppaa joilla omaa kukkatuotantoa

8. RaD-Verkosto – projekti “Hyötyeliöt II” Kasvinsuojelustrategiana biologinen ja integroitu torjunta Perustana torjuntaeliöiden käyttö, mutta suurimman tuholaispaineen aikana käytetään valikoivia torjunta-aineita. • Valikoivat torjunta-aineet, mahdollisesti biologisia aineosia sisältävät aineet ja/tai aineet, jotka sallittuja luomutuotannossa (atsadiraktiini=neem, Bacillus thuringiensis, spinosad=Conserve, pymetrotsiini=Plenum jne.) • Vähemmän ruiskutuksia = hitaampi kemikaaliresistenssin kehittyminen tuhoojissa

9. Jauhiaisten biologinen torjunta loispistiäisillä joulutähdellä

10. Jauhiaisten biotorjunta loispistiäisillä joulutähdellä Jauhiaislajit Trialeurodes vaporariorum Ansarijauhiainen Bemisia tabaci Etelänjauhiainen

11. Biotorjunta loispistiäisillä joulutähdellä Ansarijauhiaisen biotorjunta jauhiaiskiilukaisen avulla on jo perinteinen ja hyvin toimiva menetelmä Mutta:Etelänjauhiaista (Bemisia tabaci) nyt monissa joulutähti-kasvustoissa Saksassa eikäjauhiaiskiilukainen (Encarsia formosa) torju sitä yhtä tehokkaasti kuin ansarijauhiaista • Encarsian osoitettiin kuitenkin pystyvän hoitelemaan etelänjauhiaisen joulutähdellä • Osa etelänjauhiaispopulaatioista on resistenttejä torjunta-aineille • Torjunta-aineilla on voimakkaita vaikutuksia jauhiaiskiilukaiseen Tehokas torjuntastrategia etelänjauhiaista vastaan on välttämätön!

12. Biotorjunta loispistiäisillä joulutähdellä Hyötyeliöt jauhiaisten torjuntaan Encarsia formosa, jauhiaiskiilukainen Eretmocerus mundus, etelänkiilukainen Kuva: Öre Bioprotect Kuva: UMASS extension

13. Koe 1 Kannattaako jauhiaiskiilukaiset tuottaa etelänjauhiaisissa? Entä Eretmocerus mundus?

14. Koejärjestely 1 Koejärjestely kasvihuoneessa 1. Ilman torjuntaeliöitä 2. Encarsia formosa (tuotettu etelänjauhiaisissa) 3. Encarsia formosa (tuotettu ansarijauhiaisissa) 4. Eretmocerus mundus = viikoittain 1 pistiäinen per kasvi • Jauhiaisten laskenta kasveilta: • Joka viikko otettiin näytteeksi 25 pahoin jauhiaisten saastuttamaa lehteä per kasvihuone. Laskettiin: etelänjauhiaisen toukat, loisitut toukat, tyhjät loisitut toukat • Kokeen lopussa jauhiaiset laskettiin koko kasvilta

15. Tulokset, koe 1 huom. jauhiaiskiilukaiset (Encarsia) kasvatettiin joko ansari- (Trialeurodes) tai etelänjauhiaisessa (Bemisia)

16. Koe 2 Pistiäisten laatu ja levityskustannukset

17. kustannus per 100 m2 pistiäisiä/lappu koteloita/lappu (ilmoitettu) koteloita/lappu (todellinen) kustannus per 100 m2 pistiäisiä/lappu koteloita/lappu (ilmoitettu) koteloita/lappu (todellinen) kuoriutumis-% kuoriutumis-% naaraita populaatiossa kuoriutuvia naaraita (ilmoitettu) kuoriutuvia naaraita (todellinen) kustannus/naaras (todellinen) kustannus/naaras (ilmoitettu) kustannus/naaras (todellinen) kustannus/naaras (ilmoitettu) Tulokset koe 2 Kahden pistiäislajin käyttökustannukset (lappulevitykset, 2 vuoden tulokset) naaraita populaatiossa kuoriutuvia naaraita (ilmoitettu) kuoriutuvia naaraita (todellinen)

18. Koe 3 Torjunta-aineiden integrointi biotorjuntaan – miten onnistuu parhaiten? a) Pistokkaiden käsittely torjunta-aineella b) Kasvien käsittely kasvihuoneessa

19. Koejärjestely, koe 3a „pistokkaat“ Koekasvit „minikasvihuoneissa“ 44 etelänjauhiaisen saastuttamaa joulutähden pistokasta dipattiin torjunta-aineeseen ja laitettiin pieniin ruukkuihin. Tarkastus 3-5 viikon kuluttua Lajike punainen ‘Cortez‘ Hyönteisten laskenta kasveilta Bemisia-toukat (elävät L2-toukka-asteet ja tyhjät kotelot laskettiin

20. Tulokset koe 3a „pistokkaat“ Etelänjauhiaisen torjunta pistokkaat torjunta-aineeseen dippaamalla koe 1 (vesikontrolli, rypsiöljy, Bio Orvita=entsyymipohjainen kasvualustaan lisättävä kasvunvahvistaja, kaliumsaippua, sukkulamadot, atsadiraktiini, fenatsakini) tyhjät kotelot toukat

21. Tulokset koe 3a „pistokkaat“ Etelänjauhiaisen torjunta dippaamallapistokkaat torjunta-aineeseen koe 2 (vesikontrolli, kaliumsaippua, sukkulamadot, fenatsakini, atsadiraktiini, rypsiöl- jy, abamektiini, fenatsakini) tou-kat tyhjät kotelot

22. Tulokset koe 3a „pistokkaat“ Etelänjauhiaisen torjunta dippaamalla pistokkaat torjunta-aineeseen koe 3 (vesikontrolli, indoksakarbi, teflubentsuroni, buprofetsiini, pymetrosiini, isopropanoli-alkoholi, spinosad, atsadiraktiini, mineraaliöljy) tyhjät kotelot toukat

23. Johtopäätökset koe 3a „pistokkaat“  Dippaus torjunta-aineeseen pienentää etelänjauhiaissaastuntaa  Tehot vaihtelivat paljon käsittelyjen välillä: Hyvä teho: abamektiini (Vertimec), fenatsakini (Magister 200 EC), atsadiraktiini A (NeemAzal-T/S), spinosad (Conserve) ja mineraaliöljy seuraavat käsittelyt olivat fytotoksisia (vioittivat pistokkaita): - kaliumsaippua, isopropanoli - suurina pitoisuuksina vioitusta: rypsiöljy, atsadiraktiini A sekä (öljypohjaiset) sienivalmisteet Verticillium lecanii,Beauveria bassiana ja Paecilomyces fumosoroseus

24. Koe 3 Torjunta-aineiden integrointi biotorjuntaan – miten onnistuu parhaiten? a) Pistokkaiden käsittely b) Kasvien käsittely kasvihuoneessa

25. Koejärjestely koe 3b „kasvihuone“ Koejärjestely kasvihuonekokeessa 1. Ei torjuntaa 2. Encarsia formosa = viikottain 2 kpl per kasvi 3. Encarsia formosa = viikottain 1 kpl per kasvi 4. Eretmocerus mundus = viikottain 1 kpl per kasvi? 3/4: pistokkaat dipattiin NeemAzal-T/S (atsadiraktiini) torjuntaeliölevitykset aloitettiin kun 10 jauhiaista/kelta-ansa • Jauhiaisten laskenta kasveilta: • Joka viikko näytteeksi 25 pahoin jauhiaisten saastuttamaa lehteä per kasvihuone. Laskettiin: etelänjauhiaisen toukat, loisitut toukat, tyhjät loisitut toukat • Kokeen lopussa jauhiaiset laskettiin koko kasvilta

26. Tulokset koe 3b „kasvihuone“: pistokkaiden dippaus ja/tai biologinen+kemiallinen torjunta kasvihuoneessa Kelta-ansoihin tulleet etelänjauhiaiset/joulutähti 2004 käsittelyt

27. Tulokset koe 3b „kasvihuone“: pistokkaiden dippaus ja/tai biologinen+kemiallinen torjunta kasvihuoneessa Etelänjauhiaiset joulutähdellä, kasvihuonekoe 2004

28. Tulokset koe 3b „kasvihuone“: torjuntakustan-nukset vs. etelänjauhiaisen torjuntateho 51,6 Cent

29. Koe 4 Torjunta-aineiden vaikutukset pistiäisiin  Encarsia formosa  Confidor 70 WG (imidaklopridi)

30. Biotorjunta joulutähdellä Sekä imidaklopridiruiskutus että -kastelu vaikuttaa haitallisesti jauhiaiskiilukaisiin yli 15 viikon ajan! Jauhiaiskiilukaisen loisintateho (%) etelänjauhiaista vastaan ruiskutus kastelu

31. Johtopäätökset: Biotorjunta joulutähdellä • Jauhiaiskiilukaisia ei kannata tuottaa etelänjauhiaisissa, teho ei siitä parane • Encarsia formosa on tehokkaampi etelänjauhiaisen torjuntaeliö kuin Eretmocerus mundus • Pistiäisten laadun tarkkailu (kuoriutuneet loisitut kotelot) on helppoa kun käytetään lappulevitystä • Etelänjauhiaisen pelkkä biotorjunta on erittäin kallista: •  Hyvä torjuntatulos kun 1-2 Encarsiaa per kasvi viikoittain • Kustannuksia alentaa kun biotorjuntaan yhdistetään kemiallinen torjunta (pistokkaiden dippaus, kasvien ruiskutus) •  Käytä vain valikoivia torjunta-aineita, jotka haitattomia torjuntaeliöille

32. Biotorjunta syklaamilla

33. Kasvihuoneala Noin 0.2 ha projekti I Noin 1.4 ha projekti II Päätavoite: ripsiäistorjunnan tehostaminen petopunkkeihin perustuen  testattiin petopunkkien eri levitysstrategioita Biotorjunta syklaamilla

34. Biotorjunta syklaamilla Ripsiäiset kasvihuoneissa Frankliniella occidentalis Thrips tabaci Eri lajit, joita siirtyy ulkoa erit. viljakasveilta kasvihuoneisiin

35. Biotorjunta syklaamilla Ripsiäisten torjuntaeliöt Petopunkit Amblyseius barkeri ja A. cucumeris Hypoaspismiles ja H.aculeifer Petoluteet Orius-suku Kuva: www.defenders.co.uk Kuva: Berndt, Hanover

36. Biotorjunta syklaamilla Vertailussa seuraavat ripsiäispetopunkkien levitystavat: 1. Standardi: - 50 Amblyseius-petoa/m2 per viikko tai joka 2. vko 2. „massalevitys“: - harvempia levityksiä suuremmilla määrillä a) pedot leseessä joka ripoteltiin kasveille (2-3 x 200 punkkia/m2) b) pedot pusseissa (pitkäaikainen teho!) Kaikki menetelmät toimivat, mutta:ajanjaksoina, jolloin syklaamille tulee paljon ripsiäisiä (esim. ulkoa), petopunkkien käyttö on yhdistettävä valikoivien kemikaalien käyttöön (atsadiraktiini=neem, spinosad=Conserve)

37. Biotorjunta syklaamilla Petopunkit leseessä Ripsiäisten tarkkailu siniansojen avulla Petopunkit pusseissa

38. flooding=massalevitys bags=pussit standard=50 petoa/m2 leseessä Biotorjunta syklaamilla * *Kustannukset yht. sisältää hyötyeliöt, torjunta-aineet, toimituskulut, liima-ansat ym.

39. Biotorjunta syklaamilla • Ongelmat eri levitysstrategioiden kustannusvertailussa •  kustannukset riippuvat: • lajike-eroista, esim. viljelyjakson pituus • viljelyerien tai kasvihuoneiden koosta • kasvitiheydestä per m2 • tuholaispaineesta Samoja ongelmia myös vertailtaessa biotorjunnan ja kemiallisen torjunnan kustannuksia

40. Biotorjunta muilla ruukkukukilla

41. Biotorjunta ruukkukukilla Vihannespunkki Tetranychus urticae

42. Biotorjunta ruukkukukilla Vihannespunkin torjuntaeliöt Petopunkit Phytoseiulus persimilis Amblyseius californicus Punkkisääski Feltiella acarisuga Torjuntastrategia: petopunkit yhdistettynä punkki-sääskiin ja valikoiviin kemikaaleihin

43. Biotorjunta ruukkukukilla Kirvat Eri lajit Torjuntaeliöt Loispistiäiset Aphidius colemani, A. ervi, A. matricariae, Praon spp. Lysiphlebus testaceipes / Aphelinus abdominalis Kirvasääski Aphidoletes aphidimyza Harsokorento Chrysoperla carnea Kukkakärpäset Episyrphus balteatus

44. Biotorjunta ruukkukukilla Kirvojen torjuntaeliöit Loispistiäiset Kirvasääsken toukat Harsokorennon toukat Kuva: Urs Wyss, University Kiel

45. Biotorjunta ruukkukukilla  Kirvojen torjunta vaikeaa jos aloitetaan vasta kun ilmaantuvat  Kirvojen torjunta onnistuu kun huoneessa käytetään pankkikasveja, joissa kirvasääsket lisääntyvät ennakkoon

46. Biotorjunta ruukkukukilla Harsosääsket Picture: www.sciaridae.de Torjuntaeliöt Sukkulamadot Steinernema feltiae isosukkula Petopunkit Hypoaspis miles, H. acaulifer Bakteeri Bacillus thuringiensis ssp. israelensis • Hyödyt: • Alhaisemmat torjuntakustannukset • Pienemmät sadonmenetykset(pistokkailla pienenee 20 %:sta 2,5 %:iin v. 2001) • Turvallisuus kasveille: juurtumisaika lyhenee 30 % Kuva: www.e-nema.de

47. Biotorjunta ruukkukukilla Lehtimiinaajat Eri lajeja Liriomyza spp. (ulkom. ja kotimaisia) Phytomyza spp. (kotimaisia) Torjuntaeliöt Loispistiäiset Diglyphus isaea Dacnusa sibirica  Toimivat tehokkaasti

48. Biotorjunnan kustannukset ruukkukukilla • Kustannusesimerkkejä • Valtakasvustot: - Euphorbia milii • - Muehlenbeckia complexa • Tietyn vuodenajan kasvustot: • - krysanteemi • - joulutähti • Kasvihuoneala: noin 9 000 m² • Päähuomio: • - kirvojen torjunta Muehlenbeckialla (pankkikasvit=ORS) • - ripsiäistorjunta / Euphorbia milii, krysanteemi

49. Biotorjunnan kustannukset ruukkukukilla Saksassa krysanteemi joulutähti krysanteemi joulutähti krysanteemi * ORS = open rearing system, torjuntaeliöiden tuotanto pankkikasveissa

50. Biotorjunnan kustannukset - tulokset