Download
1 / 18
180 likes | 335 Views
Lisääkö rippikoulu nuorten hyvinvointia?. Rippikoulu kansalais-yhteiskunnan näkökulmasta Jouko Porkka, Jarmo Kokkonen, Salla Poropudas ja Elise Kyttä. Nuoruuden kehitys Eriksonin (1968, 1982) mukaan.
E N D
Lisääkö rippikoulu nuorten hyvinvointia? Rippikoulu kansalais-yhteiskunnan näkökulmasta Jouko Porkka, Jarmo Kokkonen, Salla Poropudas ja Elise Kyttä
Nuoruuden kehitys Eriksonin (1968, 1982) mukaan • Varhaisnuoruudessa kehittyy pysyvyyden tunne, kun kokee onnistumisia sosiaalisissa suhteissaan • Mikäli ei pääse osalliseksi sosiaalisissa ryhmissä eikä koe olevansa missään hyvä, kehittyy alemmuuden tunteita • Nuoruudessa löydetään omat arvot, harrastukset ja tapa elää • Kun saa ratkaisuille toisten hyväksynnän, voi kokea itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on, mikä vahvistaa identiteettiä • Varhaisaikuisuus on oman elämän, rakkaussuhteen ja perheen rakentamisen aikaa. • Onnistunut kehitys antaa valmiudet rakastaa ja ottaa vastuu itsestä ja läheisistä ihmisistä
Nuoruusiässä korostuu identiteetin löytämisen merkitys (Erikson 1968, 1982) • Yksilöllinen prosessi, joka etenee vaiheittain • epäselvä identiteetti, identiteetin etsintävaihe, identiteetin saavuttaminen (Himberg 2000, Sneed ym. 2006) • Useat tekijät vaikuttavat samanaikaisesti • perimä, yksilöllinen alttius ja elämäntapahtumat sekä kulttuuri ja yhteiskunnalliset rakenteet ja arvot • Nuoren haaveet ja tavoitteet voivat olla hyvin erilaisia eri kulttuureissa (vrt. maahanmuuttajanuoret); roolidiffuusio • Ulkopuoliset ihanteet, toiveet ja vaatimukset vaikuttavat • Nykyinen yhteiskunta on haastava ympäristö nuoren identiteetin muodostumiselle • Lyhytaikaiset ihmissuhteet, työsuhteet, jatkuva muutos kaikilla elämän osa-alueilla (Fadjukoff, 2007) • Saavutettuaan vahvan identiteetin nuori hallitsee elämäänsä paremmin ja voi elää laadukkaampaa elämää (Chen & Yao 2010)
Fadjukoff (2007) • Persoonallisuus kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja samanaikaisesti myös aivojen hermoradat rakentuvat ja välittäjäaineiden toiminta aktivoituu • Nuoret tarvitsevat tukea alkaessaan verrata perheen arvoja muun maailman tarjontaan. • Aikuisten tulisi sietää ja ymmärtää se, että nuoret voivat kyseenalaistaa heidän arvonsa ja tehdä erilaisia valintoja kuin he itse • Vanhemmat voivat avata lapsilleen mahdollisuuksia tai sitten rajoittaa mahdollisuuksien näkemistä esimerkiksi uskonnollisen, ideologisen tai ammatillisen taustan vuoksi, joka voi johtaa siihen, ettei nuori löydä omaa identiteettiään vaan mukautuu (=omaksuttu tai lainattu identiteetti) • Psyykkinen sairaus voi häiritä identiteetin kehitystä
Mielenterveyden tutkimuksessa käytetään käsitteitä (WHO 2002) • Prevention (ennaltaehkäisy) • Universal (yleinen) - kaikki • Selective (valikoiva) - riskiryhmät • Indicated (tarvittava) – korkea riski ja lisäksi joitakin merkkejä häiriöistä • Promotion (edistäminen) • Promotio ja primaari preventio ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan, mutta niillä tarkoitetaan kuitenkin eri asiaa (Honkanen 2008)
Monet tutkimukset ovat tuoneet esille (Kinnunen 2011) • Työntekijän on tärkeää nuoren käyttäytymisen lisäksi kiinnostua tämän sisäisistä tekijöistä • Tunteet ja ajattelu (Mitä sinä ajattelet tästä? Millaisia tunteita tämä sinussa herättää? • Nuori ajattelemaan itse • Nuori jäsentää omaa sisäistä maailmaansa niin, että voi tulla paremmin tietoiseksi omasta toiminnastaan • Nuorten osallisuus, yhdessä suunnittelu ja tekeminen ovat mielenterveyttä tukevia tekijöitä • Yhteiseen keskusteluun, asioiden pohtimiseen ja ajatteluun sekä tunteiden ilmaisuun tarvitaan aikaa ja mahdollisuuksia • Perheellä on suuri merkitys nuoren kehitykseen ja mielenterveyteen • Nuorisotyöhön kuuluu myös vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä
Mitä tarkoitetaan käsitteellä kansalaisyhteiskunta? • Yksilöjen, perheiden ja valtion välisiä olevia organisaatiorakenteet • Esimerkiksi oma-apuryhmät, kiinnostuspohjaiset organisaatiot (poliittisia, uskonnollisia ja urheiluorganisaatioita), hyväntekeväisyysorganisaatiot, poliittiset puolueet, ammattiliitot, jne. • Muuttuneessa yhteiskunnallisessa roolissaan kirkkoja voidaan pitää kansalaisyhteiskunnan edustajina. • Virallisen kirkkoroolinsa lisäksi ne toimivat kirkkoihin suhteessa olevien vapaaehtoisorganisaatioiden kautta, jotka ovat kansalaisyhteiskunnan osia erityisesti alueilla, jossa nämä organisaatiot tekevät valtiolle kuuluvia tehtäviä, esimerkiksi sosiaalityössä.
Kirkot ja kansalaisyhteiskunta • Kirkkoja voidaan pitää kansalaisyhteiskunnan osina siinä mielessä että ne organisoivat ja tuottavat erilaisia toimintoja, jotka ylläpitävät sosiaalisia arvoja (Harris 1998, Wijkström/Lundström 2002). • Vastaavasti kirkkoja voidaan pitää myös arvoja luovina organisaatioina • Kirkot ovat kansalaisyhteiskunnan sisällä olevia toimijoita, jotka tuottavat sosiaalista yhteenkuuluvaisuutta ja yhteisyyden, välittämisen ja solidaarisuuden arvoja (Petterson 2000)
Yhteiskuntaan kuulumisen ja turvallisuuden tunne • Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet että kirkot tuottavat yhteiskunnalle yhteiskuntaan kuulumisen ja turvallisuuden tunteen (e.g. Bäckström 2001) • Kirkollisilla toimituksilla on tässä erityisen keskeinen rooli. • Tämä lisäksi paikallisseurakunnilla on tärkeä rooli sosiaalisen vuorovaikutuksen luojana paikallistasolla (sosiaalinen pääoma).
Rippikoulu yhteisen kokemuksen foorumina • Nykyään yhteiskunnissa korostetaan yksilöllisyyttä, jolloin yhteisöllisyyden, solidaarisuuden ja välittämisen asenteet vähemmän itsestään selviä kuin aikaisemmin. • Rippikoulutyö tarjoaa harvinaislaatuisen tilaisuuden yhteisöllisille kokemuksille, sosiaaliselle oppimiselle ja yleisiin demokraattisiin arvoihin sosiaalistumiseen = sosiaalisen pääoman rakentamiseen. • Ainut aktiviteetti koululaitoksen ulkopuolella, joka kokoaa suuren osan ikäluokasta • Kirkot ovat alkaneet korostamaan rippikoulutyön sosiaalisia tavoitteita, mikä ilmenee mm. oppija- ja ryhmäorientoituneiden menetelmien keskeisyydellä rippikoulutyössä
Kolme hypoteesia rippikoulusta kansalaisyhteiskunnan tukijana(Per Petterson, Henrik Simojoki 2010) • Rippikoulutyö tukee sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuutta • Rippikoulutyö vahvistaa nuorten eettistä sitoutumista • Rippikoulutyö esittelee ja johdattaa heitä vapaaehtoistyöhön
Rippikouluun liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja osallisuuteen liittyvät odotukset • Lähes puolet ilmoitti syyksi rippikouluun lähtemiselle halun kokea yhteyttä rippikouluryhmässä (Suomi 73 %) ja halun saada uusia ystäviä • Kauttaaltaan sosiaaliset syyt näyttivät olevan uskonnollisia motiiveja tärkeämpiä, mikäli uskonnollisuus ymmärretään kapeasti • Rippikoulun jälkeen merkittävä enemmistö rippikoululaisista kertoi kokeneensa yhteyttä ja saaneensa uusia ystäviä rippikoulun aikana (matalin Itävallassa 72 % ja korkein Ruotsissa 88 %
Rippikoulun opetukselliset sisällöt tärkeysjärjestykseen • Kaikissa maissa uudet ystävät saivat korkeimman latauksen (Suomen 70 % Itävallan 90 %) • Työntekijät korostivat perinteisiä kristillisiä dogman sisältöjä eikä ystävyyttä pidetty yhteä tärkeänä. • Saksan työtekijöistä ystävyyttä piti tärkeänä vain 63 % kun taas Ruotsissa luku oli 93 %. • Kuitenkin Tanskaa lukuun ottamatta kaikilla työntekijöillä oli vahva näkemys siitä, että yhteyden kokeminen rippikouluryhmässä on tärkeää.
Yhteenveto rippikoulun sosiaalisesta vaikutuksesta • Kaikki tulokset tukevat perusoletusta, jonka mukaan rippikoulutyö edistää sosiaalista integraationa ja osallisuutta yhteisössä. • Rippikoulun sosiaalinen vaikutus on keskimäärin suurempaa niissä kirkoissa, joissa tähän ulottuvuuteen on panostettu esimerkiksi suosimalla leirejä ja sosiaalisesti aktivoivia työmenetelmiä. • Kuitenkin kaikissa kirkoissa suurin osa rippikoululaisista oli tyytyväisiä ryhmänsä yhteisölliseen ilmapiiriin riippumatta siitä, millaisia pedagogisia ja rakenteellisia rippikoulussa käytettiin.
Eettinen ajattelu • 45 % Näin hyviä esimerkkejä toisella tavoin uskovien ihmisten kunnioittamisesta • 49 % Opin, että minun panokseni rauhan hyväksi on tärkeää • 51 % Opin, että minun panokseni muiden ihmisten hyväksi on tärkeää • 39 % Olen tullut aiempaa tietoisemmaksi vastuusta ympäristöasioissa • Eettisen ajattelun muutos oli voimakkainta suomalaisilla ja ruotsalaisilla rippikoululaisilla, mutta vähäisintä tanskalaisilla. • opetussuunnitelma ja didaktiikka erilaisia • Rippikoulun yhteydessä eettisen ajattelun oppiminen liittyy enemmänkin kokemukselliseen kuin tiedolliseen oppimiseen.
Yhteenveto rippikoulun eettisestä vaikutuksesta • Kokonaisuudessaan voidaan pitää osoitettuna, että nykymuotoisella rippikoulutyöllä eurooppalaisissa protestanttisissa kirkoissa on monipuolinen vaikutus nuorten eettiseen ajatteluun ja kasvuun. • Silti näyttää että paljon mahdollisuuksia on jätetty myös käyttämättä tässä ulottuvuudessa, sillä saksankielisessä maailmassa noin puolet rippikoululaisista katsoi, että rippikoulussa opitulla oli vain vähän tekemistä heidän jokapäiväisen elämänsä kanssa. • Vastaava luku oli Tanskassa, Norjassa ja Suomessa noin 40 % ja Ruotsissa 29 %, mikä vastaa hyvin ruotsalaisien rippikoulun eettisiä painotuksia.
Vapaaehtoisuus • Rippikoulutyön osalta vapaaehtoistyön asema vaihtelee paljon tutkimukseen osallistuneiden kirkkojen välillä. • Niinpä rippikoulun lopussa vain 8 % tanskalaisista nuorista ilmaisi kiinnostuksen osallistua vapaaehtoistyöhön, kun luku oli 27 % Ruotsissa ja 51 % Suomessa. • Vapaaehtoistyö kiinnostaa niissä maissa, joissa vapaaehtoiset osallistuvat rippikouluun, etenkin Suomessa ja Ruotsissa, jossa vanhat rippikoululaiset osallistuvat tähän toimintaan laajasti. • Maissa, joissa rippikoulu toteutetaan lähinnä pelkästään työntekijävoimin, ei kiinnostusta rippikoulun jälkeiseen vapaaehtoisuuteen myöskään ole. • Vastaavasti saksankielisten maiden rippikoululaiset olivat sitä kiinnostuneempia vapaaehtoistoiminnasta mitä enemmän rippikoulujaksoon sisältyi vapaaehtoisena toimimista määräaikaisissa tehtävissä.
