Terveempiä rakenteita – terveempiä kuntalaisia? Kuusamo/Koillismaa Oulun kaupunki Oulunkaari

1. Terveempiä rakenteita – terveempiä kuntalaisia? Kuusamo/Koillismaa Oulun kaupunki Oulunkaari Hankejohtaja Anne Niska 0405899214 anne.niska@ppshp.fi

2. Yhteistyö terveyden edistämisen (TERE) yksikön kanssa 2 Lähde: THL 2010, 9.

3. Hyrrä = Hyvinvointia yhdessä liikunnasta 2009 - 2011 Hankkeessa on kehitetty 1. vähän liikkuvien nuorten liikuntaan aktivointimenetelmiä 2. nuorten ympärillä toimivan verkoston yhteistoimintamenetelmiä. Jokaiseenhankekuntaan on laadittu nuorten terveysliikuntaohjelma 2010-2012, joka toimii hyvinvointikertomuksen yhtenä toimenpideohjelmana. Ohjelmien päivitys 2012 Arvioidut ja Rea-työkalulla mallinnetut nuorten toimintamallit: Nuokkariliikunta Liikuntatutor-toiminta yläkouluissa ja lukioissa Matalan kynnyksen liikunta osallistaa nuoria Työpajojen osallistava liikunta- ja terveysvalmennus

4. Nuorten ryhmätoiminnassa on keskeistä: 1. Mennään sinne missä nuoret ovat eli toimitaan esim. koulujen ja nuorisotalojen kautta 2. Matala osallistumiskynnys 3. Maksuttomuus 4. Nuorilta-nuorille toiminta eli nuoret ohjaajat aina kun se on mahdollista Nuoret osallistuvat heitä koskevien palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen Nuoria on kuultu nuorten neuvostojen, koulujen liikuntatutor-toiminnan, Ideariihien, haastattelujen ja kyselyiden kautta. Nuoret ovat olleet aktiivisesti mukana palveluiden toteuttajina, ryhmäohjaajina ja tapahtumajärjestäjinä erityisesti yläkoulujen ja lukioiden liikuntatutor-toiminnan kautta Haastattelututkimuksen 2011 mukaan nuoret haluavat vaikuttaa ja ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan itseään lähellä olevien palveluiden kulkuun.

5. Liikuntatutor- toiminta = Hyrrän helmi Eniten liikuttanut käytäntö on liikuntatutor-toiminta yläkouluissa ja lukioissa Vuosina 2010-2011 koulutettu oppilaista kuudessa kunnassa yhteensä 250 Liikuntatutoria Liikuntatutor toimii luokkansa liikunnan yhdyshenkilönä, organisoi välituntiliikuntaa ja järjestää tapahtumia toiminta on liikuttanut kunnissa satoja nuoria viikoittain osassa kouluja päivittäin Kouluttajana Pohjois-Pohjanmaan liikunta ry Nuori Suomi-materiaalilla .

6. Oulunkaari = videovälitteinen etäohjattu painonhallintaryhmätoiminta Toimintamalli, jossa painonhallintaa ja elintapamuutosta tuetaan videopuhelin- teknologian avulla (taustalla hyvät kokemukset etäkonsultaatiosta) Ryhmäläiset kokoontuivat terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä ja Vaalassa 60 henkilöä Kaikilla korkea riski sairastua diabetekseen Painoindeksi vähintään 30 Ravitsemusterapeutti otti ryhmäläisiin videoyhteyden kautta yhteyden Oulusta, ryhmässä ei muita ammattilaisia mukana Teknologia soveltui hyvin ryhmätoimintaan ja osallistujat suhtautuivat siihen myönteisesti

7. Tuloksia • Kokemukset olivat erittäin rohkaisevia. Videopuhelinteknologia mahdollistaa • erityisosaamista vaativien palveluiden saatavuuden pitkienkin matkojen päähän • Lähes puolet onnistui painonpudotuksessa • * iäkkäimpiä ja heidän diabetesriskipisteet ja painoindeksi olivat korkeampia • kuin niiden jotka eivät onnistuneet • * painonpudotustavoitteet olivat maltillisempia kuin muiden • * paino laski keskimäärin 5kg • * vyötärönympärys kaventui 7 cm • 2. Ryhmäläisillä tapahtui myönteisiä muutoksia vaikkei se näkynyt toiminnan aikana • painomuutoksena • 3. Todettiin selkeästi, että elintapamuutoksen onnistuminen edellyttää ihmiseltä • omaa motivaatiota • aitoa muutosvalmiutta • elämäntilanteen sopivuutta • ryhmän tukea /vertaistukea • Lisäksi teknologiamyönteisyys ja erityisosaajien palveluiden saatavuus (ravitsemus- • terapeutti) tukevat onnistumista

8. Tero Terveempi – Oulu • Painopiste: • Uusien palveluprosessien ja toimintamallienkehittäminen • monitoimijayhteistyössä • Oulun Omahoitopalvelun jatkokehittäminen vastaamaan uusia toimintamalleja • Kohderyhmä: • Kuntalaiset / opiskelijat, terveydenhuollon ammattilaiset, 3. sektori • Päätavoite: • Uusien (sähköisten) asiakaslähtöisten palveluprosessien ja toiminta-mallien kehittäminen diabeteksen ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden mielenterveyden varhaiseen tukemiseen yhteistyössä eri hallintokuntien ja toimijoiden kanssa

9. Diabeteksen ennaltaehkäisyn kaari • Elinkaariajattelu • ehkäisyssä mukana laaja-alaisesti terveydenhuollon toimintaympäristöt: perhevalmennus, äitiys – ja lasten neuvola, koulu – ja opiskeluterveydenhuolto, terveysasemien vastaanotto, työttömien – ja naisten terveystarkastukset, mielenterveys – ja päihdepalvelut ja työterveyshuolto • Matalankynnyksen paikat • apteekit, asukastupaverkosto, Oulu 10 palvelut • Seulonnan tehostaminen ja diabeteksen riskiryhmään kuuluvien henkilöiden löytäminen • 18 – 64 – vuotiaat Oululaiset, myös miesten huomiointi • oikean palvelun piiriin ohjaaminen

10. Palveluohjaava riskitesti • www.ouka.fi/diabetestesti • perustuu Diabetesliiton tyypin 2 diabetesriskin arviointilomakkeeseen”’ • lisätty täydentäviä kysymyksiä mm. elämäntapoihin ja mielialaan liittyen sekä hoito – ja palveluohjaus • alle 12 pistettä: yksilöllistä ja luotettavaa tietoa terveyden edistämiseen • 12 – 14 yksilöllistä tietoa riskitekijöihin liittyen ja palveluja kuten Duodecimin sähköistä terveystarkastusta – ja valmennusta • 15 pistettä tai yli : korkeariskisen potilaan hoitopolku ( myös raskausdiabetes, sairastettu valtimotapahtuma, toistuvasti koholla oleva paastoverensokeri ja heikentynyt sokerinsieto ) • ajanvarausmahdollisuusterveydenhuoltoon ja liikuntaneuvontaan aktivoituu • Ohjautuminen hoitajanvastaanotolle: hoidon ohjauksessa hyödynnetään Oman terveyden avaintekijät – lomaketta  helpottaa asiakkaan muutosaluiden löytymisen sekä hyödynnetään Omahoitopalvelua (mm. laboratorioajanvaraus, laboratoriotulosten katselu päiväkirjat, testit, painohallinta) • Seurantakäynneistä sopiminen jaryhmiin ohjaaminen

11. ~ 9000 käyntiä ja rohkaisevaa palautetta Yleisesti ottaen paljon kiitosta nopeudesta ja helppoudesta ja monesta vastauksesta heijastui vastuun herääminen omasta terveydestä ”Hyvä tapa herätellä ihmisiä pitämään itsestään huolta” ”Tässä joutuu testin jälkeen miettimään omaa kehoaan ja sitä, onko esim. riittävästi kiinnittänyt huomiota liikuntaan ja ravintoon” ”Kertaaminen tuttujenkin asioiden kanssa on aina paikallaan”.

12. Toimintamallin vahvuudet ja kehittämiskohteet • Toimintamallin vahvuudet • sisältöjen jaottelu ikäryhmittäin • selkeä hoidonohjauspolku • erityisesti neuvolatyössä puheeksi ottaminen ja seulontalomakkeen • täyttäminen lisääntynyt • OTA –lomake: konkreettinen työväline hoidon ohjausta jaksottamaan ja muutosalueiden löytämistä helpottava • käyttökelpoinen uuden työntekijän perehdyttämisessä • toimintamallin interaktiivisuus • työparityöskentely nopeuttanut neuvonpitoa lääkärin ja hoitajan välillä • Kehittämiskohteet • yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä • toimintamallin päivittäminen • Omahoitopalvelu

13. Opiskelijoiden mielenterveyden varhainen tukeminen • Oma huoli ”yhteinen kieli” palveluohjauksen ja varhaisen tuen apuväline • Opiskeluyhteisöllinen työ • Yhteisvastaanoton terveydenhoitajan ja oppilaitosten henkilökunnan kanssa, teemapäivät, opiskelijoiden info • Yhteistyö Oulun kriisikeskus • Neuvonpidon menetelmä • Sähköinen terveyskysely • luotettavat tietoa ja palveluohjausta • henkilökunnalle priorisoinnin apuväline • Sähköinen mielialakysely • masennuksen tunnistamisen tukena • Sähköinen uni-valve-mielialapäiväkirja • omien tunteiden tunnistamisen tukena • Terkkapysäkki

14. Terkkapysäkki • Terveydenhoitajan pitämä matalankynnyksen kohtaamispaikka • Kaikille opiskelijoille tarkoitettu itsehoito- ja palvelupiste • Aukioloaika on säännöllinen, esim. ti klo 12-13 ja siitä informoidaan opiskelijoille • Terveydenhoitaja kutsuu asiantuntijavieraita esittelemään toimintaa opiskelijan hyvinvoinnin edistämiseksi • Pysäkillä opiskelijat voivat omatoimisesti arvioida omaa terveydentilaa sekä hankkia tietoa hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä palveluista tietokoneelta. Terveydenhoitaja tukee luotettavan tiedon löytymisessä (esim. Omahoito). Pysäkiltä löytyy mukaan otettavaa esitemateriaalia ja oppaita Oulun terveys- ja hyvinvointipalveluista • Pysäkillä terveydenhoitaja on helposti lähestyttävissä.

15. Opiskelijoiden palautteet • Terkkapysäkki • ”hyviä erilaisia mittaukset sekä teemat ja opasvihkoset” • toivottiin • tietoa tarjolla olevista palveluista • rentoutustuokioita • ajanvaraus opiskeluterveydenhuoltoon • eri ammattiryhmiä kertomassa ammateista • Terveyskysely • ”kannusti pohtimaan hyvinvointiin liittyviä asioita” • ”helpotti asioiden puheeksi ottoa ja myös yhteydenottoa opiskeluterveydenhuoltoon”

16. To Toimintamallin vahvuudet ja kehittämiskohteet • Vahvuudet • Terkkapysäkki, madalsi opiskelijoiden ja henkilökunnan kynnystä ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan tai varata aikaa. Järjestöt ja muut toimijat koululle ”vieraaksi”, opiskelijat tutustuivat järjestöjen toimintaan • Lisääntynyt yhteistyö, erityisesti kriisikeskuksen kanssa. Terveydenhuollon ja opiskeluhuoltoryhmän yhteistyö helpottui, kun terveydenhoitaja oli aiempaa enemmän koululla • Koulutus mielenterveysasioihin liittyen • Kehittämiskohteet • ajan ja resurssien niukkuus, pilottiaika liian lyhyt, jotta todellisia vaikutuksia olisi voitu saada esiin • moniammatilliseen yhteistyöhön enemmän resursseja • yhteisöllisyyden ja yhteistyön edelleen kehittäminen (yksinäiset opiskelijat) • yhteistyö kaupungin mielenterveyspuolen kanssa matalan kynnyksen periaatteella

17. Nyt ja jatkossa • Toimintamallien jalkauttaminen käynnissä • hanketyöntekijät tukee, konkreettinen jalkauttaminen tuotannon vastuuhenkilöiden kautta • Tehostetun seulonnan tarve jatkuu edelleen • painopiste päiväkoteihin, neuvoloihin, koulu –, opiskelu – ja työterveyshuoltoon • Yhteistyön lisääminen • mielenterveyspalvelujen, oppilaitosten ja opiskeluterveydenhuollon kanssa tärkeää

18. Toimintamallien kehittäminenvahvuudet ja haasteet?

19. Toimintamallien kehittäminen vahvuudet ja haasteet?

20. Toimintamallien kehittäminen vahvuudet ja haasteet?

21. Toimintamallien kehittäminen vahvuudet ja haasteet?

22. Kiitos MINNAT,OUTI, RIIKKA JATARJA tiimeineen On aika keskustelulle 

23. Mitä hankkeen jälkeen?

24. Terveempi Pohjois-Suomi 2: Hyvinvointi-johtamisen toimintamallit Toiminta-mallit Kansalaisten osallisuus Hyvinvointi-johtamisen pysyvät rakenteet Hyvinvointi-johtamisen työvälineet Hyvinvointi-viestintä 1. eHyte/ Hyvinvointijohtaminen 2. Toimintamallit ja kansalaisten osallisuus

25. TerPS ja Tervein mielin Pohjois-Suomessa - hyvät käytännöt • TerPs • Teknologia-avusteinen elintapamuutosprosessi, diabeteksen ehkäisyn kaari ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen tuki • Nuokkariliikunta, matalan kynnyksen liikuntaryhmät, työpajaliikunta ja liikuntatutortoiminta • Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymän ”perheiden omahoito-verkostotoimijamalli” prosessien kehittäminen (linkitys Sade –ohjelmaan?) • TemPS • Mielenterveyden ensiapukoulutus (pilotti luottamushenkilöille/esimiehille ja perusterveydenhuollon henkilöstölle) • Kokemusasiantuntijat • Kunnan alueella toimivat työkykyä ylläpitävän yhteistyön foorumi ja lääkeaineiden väärinkäyttöä ehkäisevä viranomaisyhteistyön lääkefoorumi (työryhmätyöskentely) • TLP menetelmät (ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy) • Lisäksi: • Jatketaan Shp:n toimesta hyvien käytäntöjen alueellista levittämismekanismin kehittämistyötä mm. PPL:n, AVI:n ja Poske:n kanssa yhteistyössä. Levittämismekanismi kytketään Innokylän innovaatiokonseptiin, kehittämisajatuksiin ja työkaluihin.

26. Hankkeen organisoituminen Toteutetaan Kaste 2 -ohjelmaan kuuluvana hankekokonaisuutena Koordinaatiohankkeena toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP). Koordinaatiohanke tekee yhteistyötä alueellisten osahankkeiden ja kansallisen toimijaverkoston kanssa Koordinaatiohankkeen kumppaneina toimii alueellisia itsenäisiä osahankkeita, joiden toiminnasta vastaa alueen oma kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri. Alueellisen osahankkeen ”alla” toimii kunta. Yhteistyöstä solmitaan sopimus Hakemus jätetään joulukuussa 2011

27. TerPS2 Valmisteluhanke 1.11.2011 - 31.3.2012

28. Mitä tarkoitus tehdä? • Rakentaa alueellinen (Erva-alueen yhteistyö) ja kansallinen yhteistyöverkosto • 2. Viestittää tulevasta hankekokonaisuudesta eri maakunnissa sekä koota mahdolliset osahankealueen toimijat yhteistyöhön mukaan • 3. Tukea osahankkeita hankekokonaisuuden alueellisessa hankevalmistelussa • 4. Luoda varsinaisen hankkeen toimintaympäristöä mm. työryhmätyöskentely-suunnitelmat sekä valmistaa yhteiset arviointi ja raportointityökalut • 5. Arvioida TerPSja TMP-S hankkeissa mallinnetut hyvät käytännöt ja valmistellaan alueiden kanssa levitykseen tulevat hyvät käytännöt • 6. Valmistaa hyvien käytäntöjen levittämissuunnitelmia ja siihen liittyviä toimintamalleja

29. Mitä tarkoitus tehdä? Hankekokonaisuuden hallinnointi- ja toteutustahona toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä TerPs2 hankevaiheeseen mukavantulevien osahankkeiden kanssa valmistelussa mukana lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunta kuntayhtymän kunnat Lisäksi yhteistyötä tehdään kansallisesti TerPs2 hankevaiheen verkoston kanssa Väli-Suomen aluejohtoryhmä linjannut myös osallistumisen valmisteluun Keski- ja Etelä Pohjanmaan kuntia (JYTA) ja KPSHP valmistelussa mukana? Ester- ja PaKaste -hanke sekä Kuntaliitto, THL, OPM ja Innokylä KanervaKaste hankkeen kanssa yhteistyö jatkuu, keväällä valmistuu sähköinen hyvinvointikertomus versio 0.2

30. Vasta sitten, kun hyvinvoinnin edistäminen • liitetään osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja • kytketään kunnan talousarvion laadintaan, • hyvinvointistrategioista tulee • vakavasti otettavaa kunnallispolitiikkaa. • (Uusitalo ym. 2003, 54)

31. Kiitos Minna, Outi, Riikka ja Tarja tiimeineen!