Nuorten osallisuus ohjauksen haasteena

1. Nuorten osallisuus ohjauksen haasteena TSEMPPIÄ FINAALIIN – tutkinto valmiiksi ja työhön Futuurifoorumi II Kokkola 12.10.2010 Prof. Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto

2. Luennon sisältö • Yhteiskunta-analyysi: Mikä on tunnusomaista nykypäivän yhteiskunnalle? Miten maa makaa? • Yhteiskunnan ominaislaatu • Kasvatuksen kriisi • Nuorten osallisuus ja syrjäytyminen • Käsitteinä • Ilmiöinä • Tilastoina • Osallisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja lievittäminen • Syrjäytymisen syntymekanismit, ilmenemismuodot ja vaikutukset • Nuorten osallisuus ja syrjäytyminen pedagogisina kysymyksinä ja nuorisokasvatuksen haasteina • Pedagoginen suhde, yhteisöllisyys, toiminnallisuus, vaihtoehtopedagogiikat • Case: Itä-Suomen työkoulu 2000 • Sosiaalipedagoginen toimintamalli ammattikasvatuksen kontekstissa

3. Yhteiskunnan ominaislaatu 2000-luvulla • Korkean ammattitaidon tieto- ja koulutusyhteiskunta, suoritusyhteiskunta • Sähköisten viestimien ICT- ja mediayhteiskunta • Moninaisten hyödykkeiden kulutusyhteiskunta • Nautintokorosteinen viihde- ja elämysyhteiskunta • Moniarvoisuuden ja yksilöityneen elämäntavan yhteiskunta • Globalisaation ja kansainvälisyyden yhteiskunta • Nopean muutoksen, epävakauden, turvattomuuden ja riskien yhteiskunta • Polarisoituva yhteiskunta, hyvinvoinnin eriarvoistuminen, syrjäytyminen

4. Kasvatuksen kriisi • Perheinstituution vähittäinen hajoaminen ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen heikkeneminen • Kasvatustehtävän vaikeutuminen (nuorisokulttuurin uudet ilmiöt ja kasvattajien neuvottomuus, moraalin höltyminen, yhteiskunnallisen elämänmuodon monimutkaistuminen) • Tiedollisten arvojen korostuminen persoonallisuuden muiden olemispuolten kustannuksella • Lähiyhteisöjen antaman tuen korvautuminen enenevästi yhteiskunnan antamilla palveluilla • Välittämisen kulttuurin ja kasvatuksellisen vastuuntunnon heikkeneminen

5. Osallisuuden käsite • Participation, sozialeTeilnahme, delaktighet • Suhdekäsite: koskee ihmisen yhteisö- ja yhteiskuntasuhteita, ilmaisee suhteiden toimivuutta • Prosessimaisuus: osa ihmisen elämänkulkua • Monimuotoisuus: kattaa eri elämänalueet • Ei joko-tai vaan enemmän-tai-vähemmän ilmiö • Yksilön ja yhteiskunnan suhteen positiivinen rakentuminen • Vahvistaa hyvinvointia, elämisen laatua ja elämänhallintaa • Lähikäsitteitä: osallistuminen, yhteenkuuluvuus, integraatio, aktiivinen kansalaisuus

6. Syrjäytymisen käsite • Social exclusion, soziale Ausgrenzung, utslagning/exkludering • Suhdekäsite: koskee ihmisen yhteisö- ja yhteiskuntasuhteita, ilmaisee suhteiden toimivuutta • Prosessimaisuus: osa ihmisen elämänkulkua • Monimuotoisuus: kattaa eri elämänalueet • Ei joko-tai vaan enemmän-tai-vähemmän ilmiö • Vakavia puutteita ja löyhyyttä yksilön ja yhteiskunnan suhteen rakentumisessa • Madaltaa hyvinvointia, elämisen laatua ja elämänhallintaa • Lähikäsitteitä: huono-osaisuus, ulkopuolisuus, sivullisuus, marginalisaatio, poikkeavuus, passiivisuus

7. Syrjäytymisen määrittelyä • Syrjäytyminen on sellaisten yhteisöjen ja toimintajärjestelmien ulkopuolelle joutumista, joihin kuulumalla ihminen ylläpitää elämisen laatua ja elämänhallintaa >>> ulkopuolisuus • Syrjäytymistä voi tapahtua eri elämänalueilla: koulutuksessa, työmarkkinoilla, toimeentulossa, huolenpidossa, ihmissuhteissa, harrastuksissa, edunvalvonnassa >>> kasautuminen • Syrjäytyminen on poikkeamista yhteiskunnan odotusten mukaisesta elämänkulusta >>> poikkeavuus • Syrjäytymisen vastakohtana osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus >>> osattomuus, huono-osaisuus, passiivisuus, marginalisaatio

8. Syrjäytyminen elämänkulun prosessissa • Kukaan ei synny syrjäytyneenä - syrjäytyminen tapahtuu osana elämänkulkua • Negatiivinen kierre: huono-osaisuus kasautuu henkilökohtaisesti ja ylisukupolvisesti • Lapsuus- ja nuoruusiän syrjäytymisen riskitekijöitä: - epävakaat kotiolot - koulunkäyntivaikeudet - "kouluallergia" - ystävien ja harrastusten puute - mielenterveyden ongelmat - runsas päihteiden käyttö

9. Lasten ja nuorten syrjäytyminen tilastoina • Viimeisten 15 vuoden aikana • Köyhien lapsiperheiden määrä on yli kaksinkertaistunut • Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut • Erikoissairaanhoidon käynnit lastenpsykiatriassa ovat lähes kolminkertaistuneet • Erikoissairaanhoidon käynnit nuorisopsykiatriassa ovat yli kolminkertaistuneet • Peruskoulussa erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on lähes kolminkertaistunut >>> Palvelujärjestelmällä on suuria vaikeuksia vastata tarpeisiin

10. Tilastojen monitulkintaisuus • Lasten ja nuorten ongelmien ja avuntarpeen tosiasiallinen lisääntyminen • Diagnosoinnin kehittyminen • Tilastoinnissa tapahtuneet muutokset • Syrjäytymisen ehkäisyn tehostuminen • Muutokset lainsäädännössä >>> Tilastot osoittavat, että yhteiskunta satsaa enentyvästi lasten ja nuorten auttamiseen

11. Nuorten osallisuus huomion kohteena • Nuorten syrjäytyminen huolen aiheena • Suuri määrä erilaisia hankkeita nuorten osallisuuden edistämiseksi 1990-luvun lopulta alkaen • Suomessa valtakunnallinen toimenpideohjelma nuorten osallisuuden edistämiseksi (2002 - ) • Nuorten osallisuuden edistäminen ei pelkisty syrjäytymisen torjumiseksi • Osallisuuden edistäminen koskee kaikkia nuoria, koko nuorisoa

12. Nuorten osallisuus ilmiönä – kaksi kysymystä • Mistä nuori tai nuoriso on osallinen ollessaan osallinen? • Miten tämä osallisuus syntyy, saadaan aikaan, saavutetaan, tuotetaan?

13. Osallisuuden moniulotteisuus • Taloudellinen: työ, toimeentulo, sosiaalipoliittinen osallisuus, taloudellinen turvallisuus • Poliittinen: kansalaisvaikuttaminen, edunvalvonta, kansalaistaidot • Sosiaalinen: ihmissuhteet, yhteisöllinen osallisuus, harrastukset, yhteiskunnallinen identiteetti • Kulttuurinen: sivistysosallisuus, tiede, taide, arvot, teknologia, osallisuus kulttuuriperinnöstä

14. Lapsiperheiden pienituloisuusaste, % lapsiperheistä,koko maa (Stakes 2008)

15. Erikoissairaanhoidon avokäynnit lastenpsykiatriassa, tuhatta 0-12 -vuotiasta kohti, koko (Stakes 2010)

16. Erikoissairaanhoidon avokäynnit lastenpsykiatriassa, tuhatta 0-12 -vuotiasta kohti, koko maa ja Keski-Pohjanmaa (Stakes 2010)

17. Erikoissairaanhoidon avokäynnit nuorisopsykiatriassa, tuhatta 13-17 -vuotiasta kohti, koko maa (Stakes 2010)

18. Erikoissairaanhoidon avokäynnit nuorisopsykiatriassa, tuhatta 13-17 -vuotiasta kohti, koko maa ja Keski-Pohjanmaa (Stakes 2010)

19. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, vastaavan-ikäisestä väestöstä, koko maa (Stakes 2010)

20. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, vastaavan-ikäisestä väestöstä, koko maa ja Keski-Pohjanmaa (Stakes 2010)

21. Huostassa olleet 0-17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa (Stakes 2010)

22. Huostassa olleet 0-17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa ja Keski-Pohjanmaa (Stakes 2010)

23. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa (Stakes 2010)

24. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa ja Keski-Pohjanmaa (Stakes 2010)

25. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä18-20 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa(Stakes 2010)

26. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä18-20 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa ja Keski-Pohjanmaa (Stakes 2010)

27. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä0-20 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa (Stakes 2010)

28. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä0-20 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa ja Keski-Pohjanmaa (Stakes 2010)

29. Erityisopetukseen siirretyt peruskoulun oppilaat 1995-2007 Päivitetty 10.6.2008 Selainversio

30. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen Lähde: Tilastokeskuksen tilastot, tuorein tilasto (lukuvuosi 2007-2008) julkaistu 12.3.2010

31. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa (Stakes 2010)

32. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, koko maa ja Keski-Pohjanmaa (Stakes 2010)

33. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta,koko maa (Stakes 2010)

34. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta,koko maa ja Keski-Pohjanmaa (Stakes 2010)

35. Tilastojen monitulkintaisuus • Lasten ja nuorten ongelmien ja avuntarpeen tosiasiallinen lisääntyminen • Diagnosoinnin kehittyminen • Tilastoinnissa tapahtuneet muutokset • Syrjäytymisen ehkäisyn tehostuminen • Muutokset lainsäädännössä >>> Tilastot osoittavat, että yhteiskunta satsaa enentyvästi lasten ja nuorten auttamiseen

36. Osallisuuden edistämisen strategiat: poliittinen ja pedagoginen • Poliittinen • tähtää osallisuuden edistämiseen ”ulkoisesti” vaikuttamalla yhteiskunnan rakenteisiin, instituutioihin ja lainsäädäntöön • Pedagoginen • tähtää osallisuuden edistämiseen ”sisältä päin” vaikuttamalla ihmisiin huomio nuorten osallisuutta edistäviin organisatorisiin, toiminnallisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin yhteiskunnassa huomio osallisuutta edistäviin nuorten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja nuorisokulttuurisiin seikkoihin

37. (Sosiaali-)pedagoginen näkökulma nuorten osallisuuteen • Osallisuus, osallistuminen ja yhteiskunnallinen toimintakyky kasvuprosesseina • Kasvun pedagoginen mahdollistaminen: • Pedagoginen suhde • Yhteisöllinen pedagogiikka

38. Pedagoginen suhde • Henkinen intressi: yksilöllinen ainutkertaisuus • Dialogisuus (Minä-Sinä-suhde) • Molemminpuolisuus, luottamus, vastavuoroisuus • Avoimuus, luovuus, tilannekohtaisuus, luovuus • Kasvattajan kasvatustahdon ja kasvatin omien intressien tasapaino • Vastuun ottaminen omasta elämästä, valintojen tekeminen, elämänsuunnittelu

39. Yhteisöllinen pedagogiikka • Yhteisön itsekasvatuspotentiaali • Yhteisö kasvun mahdollistajana • Yhdessä tekeminen, yhteenkuuluvuus, hyväksyntä, arvostus • "Kaveria ei jätetä", yhteisöllinen vastuuntunto, avun tarpeiden tunnistaminen • Kasvatuksellisen yhteisöllisyyden rakentaminen, yhteisön kehittäminen • Pedagoginen johtajuus, kasvatuksellisen yhteisön johtaminen

40. Työkoulu 2000 • Ammatilliseen tutkintoon johtava vaihtoehtoinen koulutusväylä, jossa • korostetaan työssä ja työn kautta tapahtuvaa opiskelua ja oppimista • käytetään vaihtoehtopedagogisia työtapoja • yhdistetään sosiaali- ja erityispedagogista ajattelua

41. Työkoulun toimintaperiaatteita • Ammatillisten valmiuksien opiskelu työssä ja työn kautta • Edellytysten luominen yhteiskunnalliselle osallisuudelle ja osallistumiselle • Yhteiskunnallisen identiteetin vahvistaminen • Yhteiskunnallisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan tukeminen • Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tasapaino pedagogisissa ratkaisuissa • ”Kaveria ei jätetä” -mentaliteetti • Pedagoginen innovatiivisuus, vaihtoehtoisten toimintatapojen kokeilu • Kokemuksellisuus, toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen

42. TYÖKOULUMALLI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA I TOIMINTAA OHJAAVAT PEDAGOGISET PERIAATTEET Työkouluaate Sosiaali- ja erityispedagogiikan 2000-luvun ammatti- yhdistäminen kasvatuksen haasteet II TOIMINNALLISET ELEMENTIT A. YKSILÖLLINEN, OPISKELIJALÄHTÖINEN JA JOUSTAVA OPISKELUPOLKU Hojks, yksilölliset tavoitteet, menetelmät & arviointi B. OPISKELUN KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TOTEUTUS • Yhteiset opinnot • jaksotus koko opintojen ajalle • elämänläheisyys • ainerajojen rikkominen • integrointi ammattiaineisiin • yksilöllisten valmiuksien huomiointi • kokonaisuuksien opettaminen • joustavat opetusjärjestelyt • lyhyet opetustuokiot • opetuksen keskittäminen muutamille opettajille • opettajien ryhmäyttäminen opiskelijoihin • Ammatilliset opinnot • Työvaltaisuus, 60-80 % työssäoppien • LÄHIOPETUS • joustavat mallit (3pv+2pv, 4 vko+1vko ym.) • työssäoppimisen ja luokkahuonemuotoisen opiskelun nivominen mielekkääksi kokonaisuudeksi C. OPISKELIJAN KOKONAISVALTAINEN TUKI Sosiaalipedagogiset työmuodot, tehokas opiskelijahuolto, moniammatiliset verkostot

43. Sosiaali- ja erityispedagogiikan yhdistäminen työkoulussaERITYISPEDAGOGIIKAN VIITEKEHYS AMMATTITAITOINEN OSAAJA JA ONNISTUJA • PUUTTEELLINEN KOULUTUS (työtaito) • Kouluallergia • - Puutteelliset pohjatiedot • - Oppimisen ongelmat • - Teorian ja käytännön vastakkainasettelu • - Alisuoriutuminen • - Heikko itsetunto • - Korkea oppimiskynnys Oppijaidentiteetin uudelleenrakentaminen YKSILÖLLINEN OPPIMISPOLKU OPISKELUN KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TOTEUTUS SOSIAALIPEDAGOGINEN VIITEKEHYS ELÄMÄNHALLINTA SUBJEKTIUS VASTUULLINEN AIKUISUUS • 2. HEIKKO ELÄMÄNHALLINTA (työkyky, työhalu) • Heikot elämisen taidot • - arkiset perusvalmiudet • b) Ajautuminen, kohteen asemassa olo, puutteellinen subjektius • - motivaatio-, suunnittelu- ja sitoutumistaidot • - ongelmanratkaisukyky Empowerment OPISKELIJALÄHTÖISYYS OPISKELIJAN KOKONAISVALTAINEN TUKEMINEN

44. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tulevaisuudennäkymiä • Hyvinvoinnin heikentymisen trendejä lasten ja nuorten elämässä: - luonnollisten kasvuyhteisöjen heikkeneminen - aikuisen läsnäolon väheneminen - puutteellinen liikunta, lepo ja ravinto - epävakauden lisääntyminen perhe-elämässä - suoritusyhteiskunnan kasvavat vaatimukset • Hyvinvointityön mahdollisuudet: - tutkimustiedon lisääntyminen - ammatillisen hyvinvointiosaamisen kehittyminen - lapsi- ja perhelainsäädännön kehittyminen - lapsi- ja perhepoliittisen strategia- ja ohjelmatyön kehittyminen

45. Lastensuojelulaki (L 471/2007) • Pyrkimys aikaisempaa jäsentyneempään lapsilähtöiseen työskentelyyn • Lasten hyvinvoinnin uhkien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen • Kuntien velvollisuutena laaja-alainen ja suunnitelmallinen lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja kehittäminen • Aikaisempaa tarkemmat säädökset lastensuojelutyön menetelmistä, työprosesseista ja valmistelu- ja päätöksen-tekomenettelyistä • Lapsilähtöisten työ- ja arviointimenetelmien kehittäminen • Lasten ja nuorten syrjäytymisen määrätietoinen ehkäisy ja lievittäminen

46. Nuorisolaki (L 72/2006) • Nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukeminen • Nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen (=tavoitteellinen toiminta kansalaisyhteiskunnassa) • Nuorten sosiaalinen vahvistaminen (=yhteiskunnan toimenpiteitä nuorten elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi) • Nuorten kasvu ja elinolojen parantaminen (=nuorisopolitiikka) • Yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen • Nuorisolain uudistuksessa (2010) huomiota suunnataan etsivään nuorisotyöhön ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn

47. Laki perusopetuslain muuttamisesta (L 477/2003, §31) • Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto • Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä edistävää toimintaa • Oppilashuollon keskeiset palvelut ovat kansanterveys-laissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa (471/2007) tarkoitettu kasvatuksen tukeminen

48. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma • Lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhainen tunnistaminen ja tuki • Lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentäminen • Lasten ja nuorten terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen • Lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantaminen • Vanhemmuuden tukeminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen • Nuorten koulutuksen ja työllistymisen edistäminen • Lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistäminen • Lasten ja nuorten elinolojen parantaminen ja lapsiköyhyyden ehkäisy • Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen • Lapsen oikeuksista tiedottamisen edistäminen

49. LNP-politiikkaohjelman rakenne • Lapsilähtöinen yhteiskunta - hyvinvoinnin tietopohjan kehittäminen - päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittäminen - lapsen oikeuksista tiedottamisen lisääminen - lasten ja nuorten medialukutaidon ja turvallisen mediaympäristön kehittäminen - lasten ja nuorten kansalaistaitojen ja osallisuuden edistäminen • Hyvinvoiva lapsiperhe - matalan kynnyksen palvelujen ja avoimen toiminnan lisääminen - lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen - väkivallan vähentäminen ja turvallisuuden parantaminen - lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen • Syrjäytymisen ehkäiseminen - elämänhallintataitojen edistäminen ja koulutukseen motivointi - lasten ja nuorten harrastusten edistäminen - lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan ympäristön rakentaminen

50. Tavoitteena lapsi- ja nuoriso-ystävällinen Suomi Strategiset painopisteet (elämänkaaripolitiikka): • Ennaltaehkäisevän palvelujärjestelmän toimivuus • Palvelujärjestelmän toimivuus siirtymä-, muutos- ja kriisivaiheissa • Palvelujärjestelmän varhainen puuttuminen ja tuki • Moniammatillisuus, poikkihallinnollisuus ja monitoimijuus • Osaamisen turvaaminen ja asiakaslähtöisyys • Päätöksenteon lapsi- ja perhevaikutusten ennakointi, arviointi ja seuranta