Esperi Care Oy Parempaa hoitoa. Kumppanuus Matti Kaskinen

1. Esperi Care Oy Parempaa hoitoa. Kumppanuus Matti Kaskinen

2. Esperin toiminta-ajatus Esperi Care Oy on hoiva- ja terveyspalveluyritys, joka tarjoaa ikääntyneille turvapuhelin-, kotihoito-, asumispalveluita sekä sairaankuljetusta. Esperi tekee tiiviistä yhteistyötä kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja terveystoimien kanssa.

3. Esperin visioja missio Visio: Olla alansa johtavin ja arvostetuin edelläkävijä Missio: Olla tulevaisuuden näkijä ja paremman elämän tekijä

4. Esperin arvot • Lämminhenkisyys • Luotettavuus • Avoimuus • Asiakaskeskeisyys • Tuloksellisuus

5. Faktat • Henkilöstö 650 • Toimipaikat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla, Loviisassa, Kuopiossa, Seinäjoella, Turussa, Porissa, Kontiolahdella, Oulussa, Raahessa, Uudessakaupungissa • Toimintaa 150 paikkakunnalla • Liikevaihto 30 milj. € v.2008 • Omistus: Suomen Punainen Risti 10 %, henkilöstö 18 %, Unicuksen hallinnoima omistajaryhmä 72 %

6. Esperin palvelukokonaisuus • Turvapuhelinpalvelut • Hoivapalvelut • Asumispalvelut (ikääntyneet ja mielenterveyskuntoutujat) • Sairaankuljetus

7. Laadunhallinta • Vuoden 2007 aikana siirrytty kokonaisvaltaiseen laadunhallintajärjestelmään; ISO9001 – sertifiointi EFQM – jatkuva laadunhallintajärjestelmä

8. Hankintalaki pähkinänkuoressa • astui uudistettuna voimaan 1.6.2007 • pohjana EU-direktiivit ja EY-tuomioistuinkäytäntö • tavoitteena varmistaa tavaroiden vapaa liikkuvuus ja palveluiden tarjonta sekä tehostaa julkisten varojen käyttöä • tavoitteena myös turvata tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu • keskeisimmät muutokset vanhaan lakiin • kansallinen kynnysarvo (sote-palvelut 50.000 €) • uudet menettelyt: neuvottelumenettelyn laajentaminen, tarjousvertailu • oikeusturva

9. Hankintalaki pähkinänkuoressa • Kunnan ei ole pakko kilpailuttaa, mikäli se päättää tuottaa kaikki palvelut itse. • Kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu; ei tuottamisvastuu • Kunta voi hankkia palvelut myös valtiolta, toiselta kunnalta tai kuntayhtymältä • Kunta voi myös ostaa palveluja palvelusetelillä. Tällöin normaalisti ns. puitekilpailutus jolla määritellään hyväksytyt palveluntuottajat, joista asiakas voi itse valita • Mikäli päädytään ostopalveluihin ja kilpailutukseen, kriteereiden ja valintaprosessin pitää olla selkeitä, syrjimättömiä ja läpinäkyviä

10. Hankintalaki pähkinänkuoressa • avoin hankintamenettely ensisijainen • rajoitettu menettely • suorahankinta vain yksittäistapauksissa • kilpailullinen neuvottelumenettely • puitejärjestely • neuvottelumenettely

11. Tarjouspyynnön vaatimukset • selkeys • tuotteistus • yhteismitallistaminen ja vertailukelpoisuus • kirjallinen esittämistapa • tarjoajien soveltuvuuskriteerit: taloudellinen ja tekninen suorituskyky, ammatillinen pätevyys • valintaperusteiden määrittäminen : halvin hinta vai kokonaistaloudellisuus • tärkeysjärjestys (pisteytyksen perusteet) ilmoitettava ja niitä objektiivisesti sovellettava

12. Oikeusturvakeinot • odotusaika ennen sopimuksen allekirjoittamista • tarjoukset julkisia asiakirjoja • markkinaoikeus (MO) muutoksenhakuelimenä. Käsittelyajat venyneet, minkä seurauksena saattaa tulla haittaa ja kustannuksia sekä tilaajalle, valitulle palveluntuottajalle että hävinneelle osapuolelle

13. Mitä laatu on • Mikel Harry (2000): Laatu on tuotteen tai palvelun kyky täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset sekä tuottaa valmistajalleen voittoa. Laatu tuo tyytyväisyyttä ja rahaa Olli Lecklin (1997): Yleisesti laadulla ymmärretään asiakkaan tarpeiden täyttämistä yrityksen kannalta mahdollisimman tehokkaalla ja kannattavalla tavalla kyse siis win-win –tilanteesta palvelun tarvitsijan ja tuottajan kesken

14. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2/2008 * • sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton yhteinen laatusuositus korvaa vuoden 2001 suosituksen • tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta • strategisia linjauksia kolmella osa-alueella: • Palvelurakenteen kehittäminen • Henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen • Asumis- ja hoitoympäristöt * Myös mielenterveyskuntoutujia koskeva laatusuositus 2007 on monessa kohdin saman kaltainen

15. Käytännön kokemuksia kunnista kilpailuttajina ja tilaajina • hankintaosaamisessa vielä puutteita erityisesti pienemmissä kunnissa. Välttävät kilpailuttamista mahdollisimman pitkään • tilintarkastajat ovat joutuneet patistamaan hankintayksikköä (sosiaali- ja terveystoimi) kilpailuttamaan hankinnat • monissa kunnissa kuntaa lähellä olevat yhdistykset ja säätiöt ovat tuottaneet ilman kilpailuttamista palveluja kunnalle • kunnat ovat antaneet maksusitoumuksia palveluntuottajille ilman hankintalain edellyttämää kilpailuttamista • isommissa kunnissa vahvaa hankintaosaamista (hankintakeskukset), mutta tällöin vaarana muotoseikkojen korostaminen sisällön ja laatukriteereiden kustannuksella

16. kokemukset jatkuu.. • laatukriteereiden määrittely vaatii paitsi tekniikan ja hankintalogiikan hallintaa myös substanssiosaamista. Hyvä lopputulos vaatii eri osapuolten/osaajien saumatonta yhteistyötä • kunnan on tiedettävä mitä ostaa ja haluaa hankkia. Palvelunkuvaukset, prosessikuvaukset ja tuotteistus auttavat sekä tilaajaa että tarjoajaa • kunnan toimintolaskenta helpottaa vertailtavuutta oman palvelutuotannon ja ostopalvelujen kesken. Oman palvelutuotteen vertailuhintaan on jyvitettävä kaikki kustannukset, myös pääomakustannukset ja jopa tulevat korjauskustannuksetkin

17. kokemukset jatkuu.. • yleisin hinnan ja laadun painoarvojakauma on ollut 70/30. Tämä johtaa hinnan ylivertaisuuteen, jolloin laadulliset tekijät jäävät yhteispisteissä helposti toisarvoisiksi. Jako 50/50 voisi olla parempi. • toinen vaihtoehto: Määritellään vähimmäiskriteerit niin tarkasti ja korkeiksi, että vain lisälaadusta (ekstra) saisi lisäpisteitä. Tällöin esim. puutteelliset tilat johtaisivat tarjouksen hylkäämiseen. Kun paikoista on pulaa, tämä voisi johtaa toisaalta kohtuuttomaankin lopputulokseen sekä palveluntuottajan että ostajan kannalta (ja viimekädessä myös asiakkaan/asukkaan kannalta) Toisaalta: Onko varaa maksaa ”ylilaadusta”?? Miten määritellä pistein subjektiivinen tuntemus, kokemus tai vaikkapa vastaleivotun pullan tuoksu??

18. Toivomuksia kuntaostajille • hankinta-asiakirjojen valmisteluun varattava riittävästi eri asiantuntijoiden aikaa, jotta tarjouspyyntö on selkeä ja saadut tarjoukset selkeästi vertailtavissa ja pisteytettävissä • laatukriteereiden muodossa kunta voi toteuttaa rakenteellisia ja laadullisia parannuksia ja muutoksia palvelujärjestelmässään ja sen sisällössä. Tämän vuoksi laatukriteereiden painotukset pitää johtaa kunnan strategisista päämääristä. Hintaa painottamalla viestitetään, että laatu on toissijaista. • hankinta-asiakirjat kannattaa laatia niin, että toisaalta erot korostuvat eri tarjoajien kesken ja toisaalta niin, että vertailtavuus on helppoa.

19. jatkuu.. • laadun arvioinnissa pitää voida käyttää sekä konkreettisia mittareita (esim. alan koulutuksen saanutta hoitohenkilökuntaa/ hoidettava) että palveluntarjoajan käyttämän laadunhallintajärjestelmän arviointia (esim. EFQM, ISO 9001 tms standardoitu järjestelmä vs. muutaman sivun mittainen ”laatuohjelma”. Tältä osin järjestetyt kilpailutukset eivät ole olleet riittävän erottavia. • innovatiivisia, kumppanuuteen ja jatkuvaan parantamiseen suuntautuneita palveluntuottajia pitäisi voida kilpailutuksissa ”palkita” lisäpisteillä. Tämä on mahdollista, mikäli kriteerit ilmoitettu hankinta-asiakirjoissa.

20. Aito kumppanuus • ostopalvelusopimukset useasti määrittelevät riittävät juridiset ehdot mutta eivät määrittele tavoitetilaa ja käytäntöjä arjen yhteistyölle • kunnan ja yritysten toimintakulttuureissa eroja, mutta juuri se mahdollistaisi oppimisprosessin ja win-win –tilanteen • hankintalaki ei estä kumppanuutta mutta rajoittaa sitä varsinkin tarjouksentekovaiheessa • ennen tarjousten pyyntöä olisi hyvä järjestää avoin foorumi kilpailutuksen tavoitteista ja ehtojen luonnostellusta sisällöstä • joskus ehdot sellaisia, että ne ovat mahdottomia täyttää tai nostavat kohtuuttomasti palvelun hintaa

21. Mitä pitäisi kunnissa tehdä toisin • laskea ja vertailla toiminnalliset hyödyt (kustannukset) ja edut(säästöt) oman tuotannon ja ostopalveluiden osalta. Edellyttää mm. tuotteistusta ja toimintolaskentaa • harkita, onko seiniin investointi tarkoituksenmukaista ja jos on, hyödyntää suunnitelmallisesti ARA-rahoitusta • harkita, onko palvelutarpeen kasvaessa tarkoituksenmukaista / mahdollista lisätä kunnan omaa henkilöstöä • laatia toiminnallinen palvelustrategia, jota pitkäjänteisesti toteutetaan • verkostoitua valtakunnallisten ja paikallisten sote-yritysten kanssa • organisoida systemaattinen, vuorovaikutteinen ja innovaatioita tuottava arjen yhteistyö kumppanuusverkoston kanssa