Perhekeskus ja monitoimijainen kumppanuus

1. Perhekeskus ja monitoimijainen kumppanuus Marjatta Kekkonen Erikoissuunnittelija Stakes

2. Perhekeskus ja monitoimijainen kumppanuus • Periaate: Luodaan yhteistyö- ja kumppanuuskulttuuria. • Perusoletus: Moniammatillisuus/monitoimijaisuus työtapana lisää ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen osaamista perustyössä. •  Tavoitteena: • Vuorovaikutteisen yhteistyön luominen eri palvelujen välillä, eri ammattiryhmien kesken ja perheiden itsensä kanssa. • Yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvan toimintakulttuurin luominen lapsi- ja perhepalveluihin. • Kunta-, seurakunta-, järjestö- ja vapaaehtoistoimijoiden keskinäinen kumppanuus. • Etu, hyöty: Yhteistyö hyödyttää kaikkia mukana olevia osapuolia ja sen vaikutukset ovat kumuloituvan tiedon, taidon ja osaamisen lisääntymisen ansiosta merkittävät. Stakes, Marjatta Kekkonen, Erikoissuunnittelija

3. Perhekeskus ja monitoimijainen kumppanuus • Monitoimijainen kumppanuus ja ammatillisuus • peruspalvelujen, kolmannen sektorin ja seurakuntien keskinäinen kumppanuus • uusien ammatillisten toimintakäytäntöjen käyttöönotto ja koulutuksellinen tuki • ennalta ehkäisevä työote läpileikkaavana periaatteena perhekeskusmallissa • perhetyön rooli ja merkitys perhekeskusmallissa • päivähoidon ja opetustoimen näkyvyyden ja mukaan tulon vahvistaminen hankkeissa • kumppanuussopimukset, kumppanuusosapuolet ja sopimusten sisältö Stakes, Marjatta Kekkonen, Erikoissuunnittelija

4. Moniammatillisuus ja perheiden rooli • Saman asiakkaan/asiakasperheen palvelukokonaisuus, jossa on toimijoina monen organisaation, sektorin tai yksikön työntekijöitä, joskus myös vapaaehtoisia. (Kihlman, 2004) • Tavalla, jolla palvelujen välinen yhteistyö on organisoitu on merkittävä vaikutus • perheiden mahdollisuuksiin osallistua itseään ja lastaan koskevien asioiden suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan • perheiden mahdollisuuksiin tulla kuulluksi ja nähdyksi tasavertaisina kumppaneina ja kasvatuskumppaneina • perheiden mahdollisuuksiin määritellä, mitä palvelutarpeita heillä on, millä tavalla palvelujen yleinen tarjonta vs. yksilöllinen räätälöinti vastaa heidän tarpeisiinsa sekä miten kiinteästi vs. löyhästi he osallistuvat yhteistyöhön (M. Larsson 1999) Stakes, Marjatta Kekkonen, Erikoissuunnittelija

5. Palvelulähtöinen moniammatillisuus • Palvelulähtöinen moniammatillinen tiimi • = yksikön tai organisaation sisäinen yhteistyöelin, johon kuuluu eri ammattikuntien edustajia (esim. lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti jne.) joka ohjaa ja määrittelee, mitä palveluja perheille ja lapsille tarjotaan • Tavoitteena kartoittaa ongelmat eri näkökulmista • Yhteistyötä yli sektorirajojen tekevät pääsääntöisesti yksittäiset työntekijät tilanteittain • Perheiden osallistumisen tapaamisiin määrittävät viranomaiset ja perheen tehtävänä kuulla ammattilaisten yhteinen tilannearvio lapsen/perheen tilanteesta (M. Larsson, 1999, Child:Care, Health and Development) Stakes, Marjatta Kekkonen, Erikoissuunnittelija

6. Perhelähtöinen moniammatillisuus • Perhelähtöinen moniammatillinen toimintamalli • Palvelutiimi rakennetaan tapauskohtaisesti tietyn kysymyksen, huolen tai asiantilan hoitamiseksi • Lähestyttävyys • Osallisuus, vaikuttaminen • Kokonaisvaltaisuus • Jatkuvuus, pysyvyys • Palvelutiimissä perhe ja työntekijät arvioivat palvelutarpeita perheen (lapsen), fyysisen tai sosiaalisen ympäristön sekä näiden keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulmasta ja tarpeista • Palvelutiimissä voivat olla mukana sekä erityis- että peruspalvelujen työntekijöitä (M. Larsson, 1999, Child:Care, Health and Development) Stakes, Marjatta Kekkonen, Erikoissuunnittelija

7. Perhekeskus ja verkostotyöskentely • Verkostotyöskentely • Läheisverkostojen ja ammattilaisverkostojen keskinäistä kohtaamista • Parhaimmillaan verkostotiimissä ammattilaiset tietävät, kehen olla yhteydessä, kun täydentävää apua tarvitaan ja perheet saavat apua ja palveluksia asiantuntevilta ammattilaisilta • Pahimillaan verkostotiimityö on epätietoisuutta vastuista ja omasta tehtävästä sekä loputtomia kokouksia, joissa perhe ei tule kuulluksi tai heidät määritellään vieraalla, heidän elämäntilanteeseensa huonosti yhteensopivalla tavalla (Seikkula & Arnkil, 2005) Stakes, Marjatta Kekkonen, Erikoissuunnittelija

8. Perhekeskus ja monitoimijainen kumppanuus • Verkostotyöskentelyssä läheisverkostoja hyödynnetään perheen tilanteen ratkomisessa • Läheisiä ei kutsuta mukaan autettaviksi vaan tuomaan oma näkemyksensä ja panoksensa pulmien ratkaisemiseksi. • Heitä ei pyydetä mukaan asiakkaiksi vaan pikemminkin asiantuntijoiksi. • Verkostojen kohtaamisissa voi muodostua jaettua asiantuntemusta. (Seikkula & Arnkil, 2005) Stakes, Marjatta Kekkonen, Erikoissuunnittelija

9. Moniammatillisen kasvatuskumppanuus koulutuksen arviointia Ammatillinen kumppanuus (moniammatillinen yhteistyö) Toisten työn ja työntekijöiden tuntemaan oppiminen Oman perustehtävän selkiytyminen ja rajaus Perheen ja lapsen kohtaaminen Auttamisprosessin herkkyyden ymmärtäminen Vuorovaikutustaitojen osaamisen vahvistuminen Tunnetyöskentelyn osaamisen lisääntyminen Käytännön työkalut ja työkäytännöt Työntekijöiden voimaantuminen Rauhallisen keskustelun mahdollisuus Ryhmän vahvistava vaikutus Kokemuksellinen oppiminen

10. MONITOIMIJAINEN KUMPPANUUS JA PERHEKESKUS • Perhekeskus-toimintakonseptissa hyödynnetään ja rakennetaan lähiyhteisön verkostoja perheen, vanhemman ja lapsen tavanomaisten elämän muutos-/murrostilanteiden kannattelemiseksi • Kohteena on potentiaalisesti koko lapsiperheväestö eli ns. tavalliset perheet • Ei vältetä pulmia tai ongelmia, mutta niitä lähestytään perheitä kohtaavien riskitilanteiden tunnistamisena ja tukemisen • Riskitilanteiden ennakointi ja ehkäisy mahdollisimman varhaisessa vaiheessa peruspalveluissa ja verkostomaisessa lähiyhteisörakenteessa Stakes, Marjatta Kekkonen, Erikoissuunnittelija

11. Perhekeskus ja monitoimijainen kumppanuus • Palvelutoimijoiden lisäksi tärkeitä toimijoita järjestöt, seurakunta ja vapaaehtoiset • Kolmannen sektorin toimijoiden rooli perhekeskusverkostossa voidaan nähdä vertaisasiantuntijuuden vahvistamisena • Lapsen kasvattamiseksi tarvitaan ainakin yksi aikuinen vastaanottajaksi, jakajaksi, palauttajaksi. • Kokemukset, tunteet, muistot. • Asiat, kysymykset, elämäntilanteet. • Arkikieli, vanhempien omat kysymykset • Oma osallisuus, vaikuttaminen. Stakes, Marjatta Kekkonen, Erikoissuunnittelija