1 / 6

Kuinka pitkälle jo suunnitellut sääntelymuutokset riittävät?

Kuinka pitkälle jo suunnitellut sääntelymuutokset riittävät?. Jukka Vesala, apulaisjohtaja 29.4.2010. Finanssialan ”valvontajärjestelmässä” kolme tasoa. Yritysten oma riskienhallinta ja sisäinen valvonta sekä kannustinjärjestelmät.

lacy
Download Presentation

Kuinka pitkälle jo suunnitellut sääntelymuutokset riittävät?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kuinka pitkälle jo suunnitellut sääntelymuutokset riittävät? Jukka Vesala, apulaisjohtaja 29.4.2010 Jukka Vesala

  2. Finanssialan ”valvontajärjestelmässä” kolme tasoa • Yritysten oma riskienhallinta ja sisäinen valvonta sekä kannustinjärjestelmät. • Markkinakuri (omistajien ja ennen muuta velkojien harjoittama yrityksen riskinoton kontrolli). • Viranomaisvalvonta. • Finanssikriisi osoitti, että valvontajärjestelmä petti kaikilla tasoilla. • Sääntelyn kehittämisessä huomioitava kaikki kolme tasoa, ei pelkästään viranomaisvalvonta. Jukka Vesala

  3. Yritysten oma riskien hallinta / markkinakuri • Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan kehittäminen: • Sääntelyssä määritettävä tiukemmin keskeiset hyvän riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteet. • Kesteistä oikeat kannustimet: Palkkausjärjestelmien tulee perustua pitkäaikaiseen onnistumiseen ja ottaa huomioon kaikki riskit. • Valvonnan tiivistäminen myös tarpeen. • Markkinakurin toimivuus ja moraalikadon pienentäminen edellyttää erityisesti joidenkin suurten velkojien todellista tappioriskiä: • Velkojien riskiä voitaisiin korostaa esim. edellyttämällä pääomalainojen osittaista konvertointia omaksi pääomaksi tai määräämällä pääomalainojen sijoittajille velvollisuus osallistua tappioiden kattamiseen ennen konkurssitilannetta. • Viranomaisten ”ennakoivan puuttumisen” ja kriisien hallinnan valtuuksia tulee kehittää. • Kriisivarautuminen etukäteen esim. rahastoja luomalla alentaisi myös moraalikadon ongelmaa. Jukka Vesala

  4. ”Varjopankkitoiminnan” kasvu oli moninkertaista perinteiseen pankkitoimintaan nähden (USA:n tilanne) Lähde: Glyftason T, Holmström B, Korkman S, Söderström HT, Vihriälä V (2010): Nordics in Global Crisis; Vulnerability and resilience, ETLA B 242 Jukka Vesala

  5. Viranomaisvalvonta • ”Varjopankkitoiminnan” voimakas kasvu siirsi riskejä valvonnan ulottumattomiin ja kannusti riskinottoon. • Liiketoiminnan rajoitteet (”Volker-esitykset”, Tobinin transaktiovero…), johtaisivat herkästi sääntelyn kiertämiseen ja ”varjopankkitoiminnan” laajenemiseen. • Sääntelyn piirin laajentaminen on tarpeen sikäli kuin nyt sääntelyn ulkopuolella olevat toimijat aiheuttavat riskejä finanssijärjestelmän vakaudelle. • Finanssikriisi osoitti katvealueita vakavaraisuuden ja likviditeetin sääntelyssä ja sääntelyjärjestelmän merkittävän ”myötäsyklisyyden”. • Laajat esitykset vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn kiristämiseksi ovat oikeasuuntaisia. Kokonaisuutena varsin voimakas tiukennus nykysääntelyyn. • Kaikkien muutosten yhteisvaikutus tulee arvioida, myös sääntelyn vaikutukset luotonantoon ja makrotaloudelliseen kehitykseen. • Uudella järjestelmäriskikomitealla on keskeinen rooli kehittää mikro- ja makro-valvonnan yhteistyötä ja ennakoivia toimia järjestelmäkriisien lieventämiseksi tai välttämiseksi. Jukka Vesala

  6. Lopuksi • Sääntelyn pitäisi varmistaa, että kaikki kolme kontrollimekanismia (yrityksen omat kontrollit, markkinakuri ja viranomaisvalvonta) toimivat. • Sääntelyn tulisi olla riskiperusteista ja neutraalia, jolloin ei olisi kannustimia sen kiertämiseen. • Sääntelyn ja valvonnan tulisi olla laajapohjaista; liiketoimintarajoitteet johtavat herkästi ”varjopankkitoimintaan” ja riskien piiloutumiseen. • Kriisin opetuksena on syytä tiukentaa otetta, mutta ei saisi sortua ylilyönteihin sääntelyssäkään. Jukka Vesala

More Related