Kehitysvammaisten taiteen viides verkostotapaaminen

2. Kehitysvammaisten taiteen viides verkostotapaaminen Kettukin viides valtakunnallinen verkostotapaaminen erityistaiteen toimijoille järjestettiin syyskuussa 2013 Tampereella. Seppo Knuuttilalta ja Minna Haverilta kuultiin ajankohtaista asiaa ITE-taiteesta ja erityistaiteilijoista. Kuulimme myös tapausesimerkkejä, miten matka erityistaiteilijaksi etenee eri puolilla Suomea: TapausVaalijala, Kuopio, esittelijöinä ohjaaja Johnny Maddox ja kuvataiteilija Johanna Rossi. Tapaus Turkua esitteli kuvataiteilija Eija Ruoho ja Itseasiasta kuultuna: Kettukin taiteilija Kimmo Tolvanen Hämeenlinnasta kertoi kokemuksistaan taiteen maailmassa. Alan termejä puitiin käsiteriihessä, ideoita käytännön ohjaukseen vaihdettiin ja vierailtiin OmaPolku ry:n grafiikanpajassa. Seuraavilla sivuilla on tapaamisen satoa. Kiitos kaikille osallistujille ja tervetuloa mukaan taas vuonna 2014! Satu Itkonen, Jaana Isomäki, Kimmo Tolvanen, Seppo Knuuttila, Minna Haveri ja Eija Ruoho verkostotapaamisessa 26.9.2013

3. Kehitysvammaisten taiteen verkostotapaaminen Aamupala nautittiin Vimmartin artistien säestyksellä.

4. Kehitysvammaisten taiteen verkostotapaaminen Jaana Isomäki haastatteli Kimmo Tolvasta taiteilijan tiestä. Oppimiskahviloissa muistiinpanot tehtiin pöytäliinoihin, josta ne on koottu tähän koosteeseen

5. Vinkkejä ja ideoita erityisryhmien taideohjaajille Ohjaus: • Miten ohjata erityistaiteilijoita yksilöinä ja ryhmänä? • Ohjaajan tehtävänä tutustua oppilaan oppimistapoihin vuorovaikutukseen ja millä tavoin oppilas kykenee itseään ilmaisemaan. • Ohjaaja on mahdollistaja, työskentelyrauhan turvaaja, aktiviteettien monipuolinen oivaltaja • Ryhmäkoon määrittäminen taitojen mukaisesti: • Ryhmä: 6 – 8 > 10 / Ryhmässä 8 / Ryhmässä 10 + 2-3 avustajaa / Kuvisryhmä: 2 -7 • Teatteriryhmä 5-3 • Naisten luova liikunta: 4 • Yksilönohjauksessa panostetaan yksilön tarpeisiin. • Uuden tai vaikean asian opettelu yksilöohjauksena. • Löydetään tekijän oma juttu, kehitetään sitä yhdessä • Tehdään yksilöstä tärkeä > itsetunto +++ • Ryhmässä • Ryhmässä ohjausta kun tekeminen onnistuu itsenäisemmin • Tehdään ryhmästä toimiva, kemiat toimimaan • Tuntemus yksilöistä: Ovatko kaikki tekijät omatoimisia? • Kukaan ei saa jäädä paitsioon, huomioi kaikkien kyvyt Kuvataiteilija, taidemaalari Saara Piispa ohjaa Kettukin Kesän sävyt –taideleirillä 2013

6. Vinkkejä ja ideoita erityisryhmien taideohjaajille Ohjaus: • Kuinka paljon ohjausta? • Riippuen yksilöstä: tarpeeksi, mutta mahdollisimman vähän, tarpeen mukaan • Pyritään ”häivyttämään” ohjaaja taustalle ohjauksesta • Miten ohjata? • Intuitiivisesti, sydämellä, myös hieman järjellä • Rohkeasti, persoonallisesti • Ilolla: luodaan yhteisöllisyyttä, edes omissa ajatuksissa • Henkilökohtaisten avustajien rooli • Henkilökohtaisen avustajan tehtävä on tärkeä, on läsnä tukemassa ei ohjaamassa • Henkilökohtaisten avustajien rooli: taiteilijan ja kehitysvamma-alan asiantuntijan parityöskentely: kuunnellen, antaen tilaa toisen ajatuksille • Jos asiakkaalla on henkilökohtainen avustaja, ohjausvastuu on silti ohjaajalla • Ohjaaja / taiteilija mahdollistajana = sillanrakennus Kuvataiteilija, taidemaalari Saara Piispa ohjaa Kettukin Kesän sävyt –taideleirillä 2013

7. Vinkkejä ja ideoita erityisryhmien taideohjaajille Dokumentointi: • Miksi tärkeää: • Laajempi näkökulma: oma muisti on myös valikoiva • Voi huomata taitoja, jotka tärkeitä yksilön kehityksen kannalta • Oppimisen apuväline: • Oppimispäiväkirja (portfolio, blogi, sähköinen reissuvihko) • Dokumentointia käytetään hyödyksi mm. ”hopsien” tekoon • Asiakkaalle itselle tärkeä muistaa – terapeuttinen vaikutus, ilon aihe • Asiakkaan taidot esiin: taidot voivat siirtyä myös muihin toimintoihin • Käytetään myös markkinointiin: • Dokumentit rahoittajalle, asiakkaalle • Taiteella vaikuttaminen > huomion herättäminen > media • Rohkaiseminen dokumentointiin (valokuvaus jne.) • Esim. opiskelija dokumentoimaan. Hän saa samalla oppia, ja tulee dokumentoitua. • Kerrotaan mahdollisuudesta oppilaitoksille > Vakiinnutettava tapa oppilaitoksiin, media-alan opiskelijat ym..

8. Vinkkejä ja ideoita erityisryhmien taideohjaajille Dokumentointi: • Haasteita: • Missä dokumenttiaineistot säilytetään? • Miten niitä käytetään? • Kuka hallinnoi? • Varastotilan loppuminen: dokumentoidaan teokset ja annetaan ne asiakkaille itselleen • Käytäntöjä • Esineet, taideteokset • Esim. lappu töiden mukana ”nimi, tekniikka, tekijä, aika, kuvattu / ei kuvattu (Ohjaaja / apulainen tekee) • Hetki, mistä ei jää jälkeä: • Tarinallistamalla, • Kerrottu tarina talteen – saduttamalla • Videodokumentointi > havainnointia myös tekijöille • Luvat: • Paperi valmiina, lomakkeet, joissa perusasiat täydennettäväksi • Miten kerrotaan lupien saamisen tärkeydestä asiakkaalle: asia heidän omaksi hyväksi > julkisuutta, hyötyä itselle ja innostavaa! • (Valokuvia: Johannes Romppanen (johannesromppanen.com/)

9. Vinkkejä ja ideoita erityisryhmien taideohjaajille Hyväksi koettuja malleja: • Draama • 3 vuotta kestävä projekti – lopputulos näytelmä • (Valkeakosken toimintakeskus sari.wallenius@valkeakoski.fi ) • Teatteri > pöytäteatteri ( nuket, kynät, kädet ym.) > käsikirjoitus > • Pieni ryhmä! 5 henkilöä • Esineet virittäjänä • Motivaatio itse tekemisestä – meidän oma juttu • Teatteriryhmän tapaamiset n. kerran viikossa. • Valokuvanäyttely tarjolla kiertoon: • ”Katso minua! –muotokuvia unelmista valokuvanäyttely” • Näyttely Tulppaanitalossa päättyy 23.10. sen jälkeen Asterixit, enkelit ym. ovat vapaita saapumaan luoksenne! Taidemaalari Katri Stenberg kertoo ryhmän ajatuksista ja ideoista oppimiskahvilassa.

10. Vinkkejä ja ideoita erityisryhmien taideohjaajille Hyväksi koettuja malleja: • Yhteinen kuva ryhmällä • Silmät kiinni aloitus, siitä jatketaan > miten puuttua toisen työhön, miten luovuttaa oma työ muille • Parityö • Poikkitaiteellisuus: • Musiikki taustalla maalauksessa (rauhoittumien) (esim. gregoriaaninen kirkkomusiikki) • Materiaali – tuttu / tuntematon esim. savi • Sarjakuvat • Graffitit • Teatteri • Tanssi jne. • Pilkkominen: • Pilkotaan työ pienempiin osiin ja kokonaisuuksiin. • Helpompi opetella työvaiheita, tutustua uusiin materiaaleihin. Uusi, suuri kokonaisuus voi olla hankala omaksua Kettukin graffitipajassa keväällä 2013 syntyi kaksi upeaa teosta. Ne olivat esillä Hymykuoppa-näyttelyssä Iittalassa. • Haja-ajatuksia: • Teosten nimeämisen mukavuus ja tärkeys • Kartongista kansio: väriopin tehtävät kanteen ja pohjaan (näyttelyyn esille) • Miro Mantere - muusikko, rytmitön musiikki (http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2006/numero-1/tahditonta-musiikkia)

11. Taidetta vai terapiaa? Käsiteriihi Osallistujat, taiteen tekijät: • Ketkä osallistuvat taiteen tekemiseen: • (erityistaiteilijan lisäksi) • Ohjaaja • Kuvataideopettajat, erityisopettajat • Henkilöt, joilla on • Oma kiinnostus / voimavarat • Kannustava perhetausta • Kannustava kulttuurista kiinnostunut tukiverkosto • Muu, esim. asumisyhteisö, joka tukee • (Sattumankauppaa) • Miten he kertovat asiasta, miten mieltävät tekemisensä? • Näyttely tekee taiteilijaksi, vahvistaa, tasavertaistaa • Arvostus välittyy • Yksilöllisyys • Vaikutus mielikuviin • Halu näyttää ja jakaa • Taiteen käsite… itseilmaisu • Vuorovaikutus Kettukin taiteilijan Ville Seppälän muistonäyttely järjestettiin Art Kaarisillassa syksyllä 2012.

12. Taidetta vai terapiaa? Käsiteriihi Osallistujat, taiteen tekijät: • Miten he mieltävät toistensa taiteen tekemisen / vammattomien taiteen? • Ryhmään kuuluminen • Oma kuulumisen tunne, yhteys, Osakulttuuri • ”Ulkopuolelta” tuleva tunnustus • Kiinnostus, havainnointi • Suhtautuu taiteeseen taiteena, josta joko tykkää tai ei • Riippuu taidenäkemyksestä, ihan niin kuin koululla • Taidemaailmaan menon mahdollistaminen (ohjaajan rooli)

13. Taidetta vai terapiaa? Käsiteriihi Ohjaajat: • Ketkä ohjaavat taiteilijoita? • Taidepedagogit • taiteen ammattilaiset • Hyvät pedagogiset taidot tärkeää! • Moniammatillinen porukka • Milloin tehdään taidetta? Kuka on taiteilija? - vain osasta ryhmissä kävijöistä tulee taiteilijoita • Taiteilija / kädentaito-ohjaaja /(sosiaalialan henkilö)? • Tietää itsestään mistä on kyse • Sosiaalialan henkilö: taide vain välineenä? On hyvä, että on uskallusta ohjata taidetta • Ohjaajan roolit? • Persoonan merkitys • Näkee jokaisen ihmisen potentiaalin ja auttaa sitä tulemaan esiin. • Opettaja (ohjausta ja kannustusta) • Avustaja • Kaveri • Tuki ja kannustus • Kasvattaja • Kriitikko • Inspiroiva veturi • Kunnianhimo Kuvataiteilija Mikko Myöhänen ohjasi Kettukin graffitipajassa keväällä 2013 kuutta uutta katutaiteilijaa.

14. Taidetta vai terapiaa? Käsiteriihi Taiteen tekemisen mahdollistajat: • Kuka on osana taidetoimintaa? • Rahoittajat! • Viranomaisten byrokratia esteenä • Taiteilijan lähipiirin innostus on ratkaisevaa • Perhe ja asumisyhteisö ym. • Valtaa liikaa asuntolaväellä joskus • Palveluntarjoajat, arjen lähityöntekijät • Osallistujan oman vahvuuden löytyminen • Kehitysvammaisten vastuuhenkilöt • Päättäjät • Kunnat / viranomaiset yms. vaikeita saada ymmärtämään • Vaatii lähipiirin sitkeää työtä • Tukien maksajat • Miten he kutsuvat toimintaa? Mitä käsitteitä he käyttävät? • Taidetta / terapiaa / askartelua? • Kuntouttava aspekti = tärkeää taidetoiminnassa! Tämän vanhemmatkin usein huomaavat! • ”Askartelua”: Täytyy nähdä vaivaa, että termiä saadaan muutettua taidetoiminnaksi. • Esimerkki: ”Asuntolan väki päätti, että x:n taideharrastus on töhertelyä” Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki avasi Papunetin näyttelyn Art Kaarisillassa vuonna 2012.

15. Taidetta vai terapiaa? Käsiteriihi Julkisuus: • Kuka kommentoi ja miten? • Kuinka teoksia kuvaillaan mediassa / tukikodeissa / perheissä / kuntien ja valtion papereissa? • Taidearvostelijat! Hämeen sanomat Hesari • Teosten arvottava tarkastelu: mitä merkitystä on taidearvosteluilla? • Tulevat merkityksi ”taiteen kaanoniin” Historiankirjoitus • Kannustaa tekijöitä • tekevät tunnetuksi ”kaikelle kansalle” • Ihmisten taidetta. Ilo. • Voiko teoksia arvioida kuten vammattomien teoksia? • Pitää arvioida samoin! • Teosten esille asettamisen portinvartijat: kuka päättää ja miten? • Taidekriteerit pitää olla! < kuka määrittelee > riippuu taidenäkemyksistä • ”Kehitysvammaisten taide” – nimityksen käyttö: asialla on kaksi puolta! • Voi tulla liikaa (?) mediajulkisuutta < kansalaisopisto Eläinten syksy –näyttelyn avajaisissa 2013 taiteilijat saivat sivellinkukkaset.

16. Taidetta vai terapiaa? Käsiteriihi Julkisuus – aina tärkeää! • Mitä erityistaiteeseen kuuluu: • teos • taideyhteisöt • apuraha-anomukset • näyttelyiden järjestelyt, ripustukset, • markkinointi • Taiteilijaseurat: • Kuuluuko kehitysvammaisia taiteilijoita muihinkin taiteilijaseuroihin kuin esim. Kettukiin? • Kyllä: Porvoossa, Lieksassa ja Joensuussa ainakin • Avoimiin näyttelyihin hakeminen! (Pitää olla taustavoimat, jotka tekevät paperityöt) • Opittavaa on, miten suhtaudutaan tämän kaltaiseen ilmiöön! Kettukin Vuoden taiteilija –näyttely nostaa esiin vuosittain kehitysvammaisen taiteilijan. Vuonna 2013 näyttelyn ja tittelin sai OmaPolku ry:n puupiirrosryhmä.

17. Kuudes valtakunnallinen verkostotapaaminen alan toimijoille järjestetään syksyllä 2014. Tapaamisen teemoista tulee verkoston jäsenille kysely keväällä: mitä teemoja halutaan käsiteltävän seuraavaksi? Päivi Lilja Uusi toiminnanjohtaja  -  1.1.2014 lähtien: +358 44 0405 107     +358 50 5734189 paivi.lilja@kettuki.fi Taidekeskus Kettuki taidekeskus@kettuki.fi www.kettuki.fi Iittalan taidetalo Iittalantie 130 14500 Iittala