Ydinvoimalaitosten kunnossapidon organisatoriset haasteet

1. Ydinvoimalaitosten kunnossapidon organisatoriset haasteet Teemu Reiman ja Pia Oedewald CULMA-projekti SAFIR puoliväliseminaari

2. CulMa-projektin aineisto kunnossapidosta • Työntekijöiden haastattelut (LO 23, TVO 20, FKA 12) • Loviisa 2001, TVO ja FKA 2002-2003 • CULTURE-kysely • Loviisa 5/2001, 136 vastausta, vastausprosentti 70 • Olkiluoto 9/2002, 84 vastausta, vastausprosentti 60 • Forsmark 10-12/2002, 132 vastausta, vastausprosentti 72 • Loviisa 4/2004, 100 vastausta, vastausprosentti 70 • Kunnossapidon henkilöstölle järjestetyt palaute- ja kehittämisseminaarit Loviisassa (2002) ja Olkiluodossa (2003) • Projektiryhmäkokoukset Loviisassa ja TVO:lla 2001-2003 • Tutkijakokoukset ruotsalaisten tutkijoiden kanssa 2002-2003 Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

3. Kunnossapidon turvallisuuskriittisyys 1 • Kunnossapitotoiminta laitoksilla on monimutkaisempaa, hajautuneempaa ja vaikeammin hallittavaa verrattuna siihen miten vähän sitä on tutkittu ja kehitetty • toiminta erittäin paljon (epävirallisen) organisaation, ihmisten ammattitaidon ja kunnossapitokulttuurin varassa • yksittäisen kunnossapitäjän on hyvin vaikea havaita kokonaisuutta • mikä on turvallisin ja tehokkain tapa kunnossapitää ei ole yksiselitteistä • Samanaikaisesti juuri kunnossapitotoimintaan on kohdistunut kustannuspaineita ja erilaisia säästötoimenpiteitä sekä laajoja organisaatiomuutoksia • muutokset kohdistuneet yllämainittuihin haasteisiin (kokonaisuuden hallinta, tehokkuus, toimintatapojen standardisointi) • kokemukset muutosten tuloksista ristiriitaisia Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

4. Kunnossapidon turvallisuuskriittisyys 2 • kunnossapitotoiminnalla on ollut merkittävä osuus monissa onnettomuuksissa ja läheltä-piti-tilanteissa • Piper Alpha öljynporauslautan tulipalon 1988 keskeisenä syynä oli huonosti toimiva työmääräinkäytäntö (1) ja kunnossapidon yhteistyö (2) valvomon kanssa • pumppu oli erotettu, työ oli keskeytetty edellisen vuoron aikana, mutta tieto ei ollut kulkenut valvomoon (1,2) • valvomo luuli että pumppu on käyttökuntoinen • valvomo käynnisti pumpun redundanttisen pumpun hajotessa, jolloin pumppuun asennettu sokeointilaippa osoittautui vuotavaksi (3) Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

5. Kunnossapidon turvallisuuskriittisyys 3 • Kysyttäessä kunnossapitäjiltä itseltään kaikki pitävät kunnossapitoa turvallisuuskriittisenä toimintana • Mutta pyydettäessä kertomaan miten kunnossapito voisi vaarantaa ydinturvallisuuden, monilla on vaikeuksia • koetaan että laitos on niin hyvin varmistettu että ei ole mahdollista aiheuttaa vaaratilannetta, redundanssit luovat varmuuden tunnetta • ajatellaan omasta näkökulmasta; redundanssit ovat varmistamassa että jos minun työni epäonnistuu, se ei aiheuta vaaratilannetta • yhteisviat ja yhteistyön ongelmista syntyneet vaaratilanteet osoittavat että ajattelutavassa on ongelmia… =>haaste kunnossapidon organisoinnille Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

6. 4,8 ”Minulla on selkeä käsitys siitä, miten työni liittyy organisaation kokonaistavoitteisiin” (skaala 1-6) 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 Mean of käsitys, miten työ liittyy... 3,6 3,4 3,2 LO TVO FKA LAITOS Tavoitteiden näkeminen kunnossapidossa ei ole itsestään selvää Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

7. Mikä työn mielekkyyttä ja kunnossapidon tehokkuutta uhkaa? Rutiinit ja muutokset: • ennakkohuoltotyöt ja määräaikaistarkastukset pitkästyttäviä, kehittyy rutiini => tulee lipsahduksia, aiheutuu vikaantumisia • laitostiedon hallinta, huoltotoimenpiteiden palautetietojen kerääminen jne. mielletään ylimääräiseksi työksi => ei pystytä tarkastelemaan toimenpiteiden vaikutuksia • vahva henkilökohtaisen ammattitaidon ja laitetuntemuksen korostaminen on ymmärretty siten, että erikoistutaan tiettyihin laitteisiin tai järjestelmiin => kokonaiskuvaa laitoksen toiminnasta ja järjestelmistä on vaikea ylläpitää • henkilöstön mielestä käyttövarmuusanalyysejä ja kunnossapitostrategioita laativat ”insinöörit” ovat liian kaukana kentästä, tulokset eivät ole käytännössä sovellettavia => henkilöstö ei toimi ohjelmien mukaisesti tai turhautuvat • työnjohtajien rooli muuttumassa: ”istuvat päätteen ääressä” => tj:n tuntuma kenttään katoaa, mahdollisuus suunnitella työt hyvin heikkenee • organisatoriset muutokset aiheuttavat aitoa sekasortoa Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

8. Kunnossapito-organisaatioiden nykytilanne • Kunnossapitotyön luonne muuttumassa voimakkaasti käsityömäisestä ammatista kohti ”tietotyötä”, tavoitteena • käyttövarmuuden lisääminen käyttökokemusta ja kunnonvalvontaa hyödyntämällä • työkulujen vähentäminen tai oikein kohdistaminen ennakkohuoltoja optimoimalla • keskeisinä haasteina • analyysimenetelmät ja tietotekniikka hallittava • perinteiset ”tekijöiden” ja ”ajattelijoiden” roolit yhdistymässä • samalla ”käsityötaidot” ja ”laitostuntuma” säilytettävä • työmotivaation säilyttäminen (tylsää jos mitään ei tapahdu...), nyt motivoi kun ”pääsee” korjaamaan laitteita • työntekijät vaihtuvat (sukupolvenvaihdos myös mahdollisuus muuttaa asioita) Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

9. Projektin kehitysehdotuksia kunnossapito-organisaatioille • työn merkityksen selkeyttäminen jokaiselle, esimerkiksi voimalaitoksessa prosessin pääperiaatteiden kouluttaminen kunnossapitäjille, tai kunnossapitohenkilöstön osallistuminen muutostyösuunnitteluun alusta pitäen • vuorovaikutuksen ilmapiirin luominen sekä virallisilla käytännöillä että tukemalla epävirallista vuorovaikutusta, esimerkiksi kahvipöytäkeskustelut, jossa levitetään oppeja pahoista mokista • tieto odotuksista oman työn suorittamista kohtaan ja mahdollisuus tietää miten oma työ on onnistunut, esimerkiksi osallistuminen koestuksiin, valvomon prosessidatan hyödyntäminen • työntekijän juridisen vastuun selvittäminen ja realistisen vastuuntunnon tukeminen. Vaikka toiminta on organisoitu monimutkaisesti, vastuu on yleensä aina linjaorganisaatiossa, ei ohjeissa, ei työvälineiden toimittajalla, ei urakoitsijalla • hallinnan tunteen tukeminen, työntekijällä pitää olla realistinen kuva omasta osaamisestaan ja tunne siitä että työtehtävät eivät ole liian vaativia eikä aikapaine liian ahdistava. Tieto siitä mitä tapahtuu / voi tapahtua jos epäonnistuu jossakin työssä. Riittävästi aikaa opetella. Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

10. Organisaatiomuutosten ongelma • Organisaatiomuutokset ovat potentiaalinen turvallisuusriski koska ne vaikuttavat vaikeasti ennakoitavalla tavalla edellä mainittuihin työn psykologisiin tekijöihin (hallinnan tunne, merkitys…) • lisääntynyt työstressi muutostilanteissa sekä alentunut hallinnan tunne kiireen ja uusien osaamisvaatimusten takia • epäselvät vastuut erityisesti heti muutostilanteen jälkeen • monimutkainen organisaatiorakenne saattaa ”kätkeä” vastuun ja oman työn turvallisuusmerkityksen • Työn psykologiset tekijät ovat työmotivaation ja tehokkaan työn edellytyksiä • Organisaatiokulttuuri voi ”rapistua” jos työmotivaatio alenee • Organisaatiorakenteen muuttaminen vie energiaa ja on aina varauduttava notkahdukseen työn tehokkuudessa (monimutkaisessa ympäristössä vie aikaa oppia uusi rakenne) Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

11. Keskiarvo neljällä työpsykologisella ulottuvuudella (vastausskaala 1-6) Loviisan ylläpitoyksikössä 5,5 = keskiarvo ennen muutosta 5,0 = keskiarvo 2 v muutoksen jälkeen 4,5 4,0 3,5 3,0 N = 100 100 100 100 Käsitys tavoitteista Työn merki- tyksellisyys Oma vastuu työstä Oman työn hallinta Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

12. Lopuksi • CULMA-projektissa on kehitetty lähestymistapaa arvioida muutosten vaikutusta organisaation kulttuuriin ja työn psykologisiin tekijöihin • Lähestymistapa on tarkoitettu sovellettavaksi myös muualle kuin kunnossapitoon • Jatkossa • tarkastellaan myös muiden organisaatioiden haasteita • kehitetään menetelmiä hallita organisaation muutosta ja kehittää toimintatapoja monimutkaisissa ympäristöissä • Tavoitteena on luoda edellytyksiä organisaatiokulttuurille joka tukee työn turvallista ja tehokasta suorittamista sekä henkilöstön hyvinvointia Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005

13. Lähdekirjallisuutta • Kettunen, J. & Reiman, T. (2004). Ulkoistaminen ja alihankkijoiden käyttö ydinvoimateollisuudessa. VTT Tiedotteita 2228. • Oedewald, P. & Reiman, T. (2003). Core task modelling in cultural assessment: A case study in nuclear power plant maintenance. Cognition, Technology & Work 5 (4), 283 – 293. • Oedewald, P. & Reiman, T. (Tarkastettavana). Turvallisuuskriittisten organisaatioiden erityispiirteet. • Oedewald, P. & Reiman, T. (Painossa). Henkilöjohtamisen haasteet kunnossapidossa. Mielenkiinnon ja innostuksen ylläpitäminen muutoksissa. Kunnossapitolehti. • Reiman, T. & Oedewald, P. (2004). Kunnossapidon organisaatiokulttuuri. Tapaustutkimus Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa. VTT Publications 527. Espoo: Otamedia. • Reiman, T., Oedewald, P. & Rollenhagen, C. (2005). Characteristics of organizational culture at the maintenance units of two Nordic nuclear power plants. Reliability Engineering and System Safety. Teemu Reiman ja Pia Oedewald 2005