ECVET tulee, oletko valmis! –seminaarisarja 2.10.2012 Rovaniemi Hanna Autere

1. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä - ECVET Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset ECVET tulee, oletko valmis! –seminaarisarja 2.10.2012 Rovaniemi Hanna Autere

2. Mikä on ECVET? (1/2) • Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä, jonka avulla • tuetaan muualla suoritettujen opintojen tai muutoin hankitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja hyödyntämistä osana tutkintoja • parannetaan tutkintojen ja opetussuunnitelmien läpinäkyvyyttä • edistetään liikkuvuutta (koulutuksessa olevat, työmarkkinoilla olevat) • edistetään rajat ylittävää elinikäistä oppimista. • Kattaa virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen • Perustuu oppimistuloksiin (EQF)

3. Mikä on ECVET? (2/2) • Keskeisenä osana tutkinnot ja tutkintojen/koulutusten osat, joiden arvioidut ja hyväksytyt oppimistulokset tunnistetaan ja tunnustetaan siten, että opiskelija voi hyödyntää niitä kerätessään suorituksia tutkintoa varten tai halutessaan siirtää niitä toiseen tutkintoon tai opinto-ohjelmaan. • ECVET-pisteet tarjoavat täydentävää numeerista tietoa tutkinnoista ja tutkintojen osista. • ECVET- järjestelmä sisältää välineet ja menettelytavat opintosuoritusten siirtoon

5. 15 ECVETin käyttöönoton edellytystä(Cedefop 2012)

6. ECVET koulutuspoliittisissa linjauksissa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012 Suomi osallistuu aktiivisesti ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen yhteistyöhön ja Kööpenhaminan prosessin tavoitteiden määrittelyyn ja toimeenpanoon ja valmistautuu ottamaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Otetaan käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014.

7. Miksi ECVET? • ECVET tukee pedagogista muutosta • osaamisperusteisuus • työelämälähtöisyys • ECVET edistää laatua ja läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa • joustavat/yksilölliset opinto- ja tutkintopolut • kansainvälinen liikkuvuus

8. Hyödyt opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle (1/2) • Mahdollisuudet ammattitaidon laajentamiseen, rikastuttamiseen ja erikoistumiseen paranevat. • Päällekkäiset opintosuoritukset ja päällekkäisarviointi poistuvat. • Kansallisessa tai kansainvälisessä liikkuvuudessa aiemmin arvioidun ja dokumentoidun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottuvat. • Yksilölliset mahdollisuudet tulevat näkyvämmäksi omassa opiskelu- ja näyttösuunnitelmassa (henkilökohtaistaminen). • Yksilölliset opintopolut • Yksilölliset tutkintopolut • Kansainvälisyys

9. Hyödyt opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle (2/2) • Kansainvälisen liikkuvuuden laatu paranee. • Yhteinen kieli/käsitteet osaamisen kuvaamisessa helpottavat työssäoppimispaikan hakua toisesta maasta. • Oppimissopimus / learningagreement ja muut sopimukset lisäävät opiskelijan tai tutkinnon suorittajan turvallisuutta liikkuvuuksissa. • Liikkuvuusjaksoilla hankittujen elinikäisen oppimisen avaintaitojen tunnustaminen vahvistuu. • Ammattitaidon osoittaminen ja arviointi ulkomailla helpottuvat. • Ammatillisten aikuisopiskelijoiden kansainvälistyminen lisääntyy etenkin, jos tutkintotoimikunnat tunnustaisivat ulkomailla arvioidun osaamisen entistä useammin. • Hakeutuminen jatko-opintoihin ja työskentelemään ulkomaille helpottuu

10. Hyödyt koulutuksen järjestäjälle (1/2) • Osaamisperusteinen opetus ja ohjaus saa laadunvarmistuksen • Koulutuksenjärjestäjän ops • Opiskelijan arviointi • HOPS-prosessit • Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • Opetuksen ja opetuksen tukipalveluhenkilöstön osaaminen laajenee • Kansallisesti tutkintojen toteutuksen läpinäkyvyys • Muualla arvioidun osaamisen tunnustamisen käytännöt tutkintotoimikunnissa yhtenäistyvät. • Laadullinen yhteistyö ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen kanssa kehittyy liittyen osaamisen arvioinnin suunnitteluun, toteutukseen ja arvioijista päättämiseen.

11. Hyödyt koulutuksen järjestäjälle (2/2) • Suunniteltu laadunvarmistus kehittyy lähettävän ja vastaanottavan organisaation yhteistyösopimuksella. • Luottamus yhteistyökumppanin oppimistulosten ja osaamisen arviointitaitoon lisääntyy. • Toimintaperiaatteista ennakkoon sopiminen selkeyttää arviointi- ja tunnustamiskäytänteitä tutkintotoimikunnan ja näyttöjen toimielimen yhteistyössä • Kansainvälisyyden ja kansainvälisen vaihdon hyötyjen arviointi helpottuu.

12. Hyödyt työelämälle • Ammatillinen koulutus vastaa entistä paremmin yritysten osaamis- ja koulutustarpeisiin • Yritysten osallistuminen ja merkitys koulutusprosesseissa kasvaa (mm. työelämälähtöisyys, osaamisperusteisuus) • Aikaisempi osaaminen on koulutuksen lähtökohtana • Vahvistaa mahdollisuuksia räätälöidä tutkintoja yritysten osaamistarpeisiin • Yrityksillä mahdollisuus kehittää liiketoimintaa lähettämällä ja vastaanottamalla työntekijöitä liikkuvuusjaksoille • Työnantajat saavat osaavia työntekijöitä ja henkilöstön rekrytointi ulkomailta helpottuu

13. ECVETin käyttöönotto Suomessa • Edistävättekijät • Selkeätutkintorakennejatutkintojenviitekehys ( NQF) • Tutkinnotjaettututkinnonosiin • Tavoitteetkuvattuoppimistuloksina • Pisteidenkäyttö • Aiemminopituntunnustaminen • Koulutuksenjärjestäjättekevättunnustamispäätöksetammatillisessaoppilaitosmuotoisessaperuskoulutuksessa/ selkeättoimijatjavastuut

14. ECVETin käyttöönotto Suomessa • Haasteet • ECVET pisteidenmäärittäminentutkinnoille / tutkinnonosille • ECVETin “markkinointi” koulutuksenjärjestäjillejaopettajillesekätutkintotoimikunnille → luottamusyhteistyölle • Laadunvarmistus ECVET-prosessinerivaiheissa • Oppimistulokset /osaaminen lähtökohdaksi opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteuttamiseen koulutuksen järjestäjätasolla

15. Oppimistulosten vertailu tiedot, taidot ja pätevyys –periaatteella tutkinnon perusteisiin 1. Työprosessin hallinta Tiedot 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Taidot 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Pätevyys 4. Yhteiset elinikäisen oppimisen avaintaidot

16. ECVET toimijat

17. ECVET:n käyttöönotto edellyttää mm. • tutkintojen ja niiden edellyttämän osaamisen määrittelyä tietoina, taitoina ja pätevyytenä ja tutkintojen sijoittelua tutkintojen viitekehyksen tasoille (NQF ja EQF) • ECVET-pisteidenmäärittelyperiaatteista sopimista • tutkintojen ja tutkinnon osien ECVET-pisteiden määrittelyä • muutoksia säädöksiin ja määräyksiin

18. ECVETin toimeenpanon yhteydet koko tutkintojärjestelmän kehittämiseen yhteistyössä työelämän/ sidosryhmien kanssa • TUTKE 2 ohjausryhmä ja työryhmä (OKM:n asettama • 2012 -2014 • Koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon yhteistyöryhmä • AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN • Tutkintojen ja tutkintotyyppien kriteerien määrittely • Tutkintojärjestelmän kokonaisuus • Tutkinnon osien kokonaisuus • Tutkintojen joustavuus • NQF • ECVET

19. Ehdotus tutkintojen sijoittumisesta kansalliseen viitekehykseen

20. ECVET-aikataulu ECVET:n toimeenpano-suunnitelma ECVET- suositus FINECVET 1 & 2 ECVET:n käyttöön-otto 2009 2002 2014 FINECVET 3 Koulutuksen järjestäjien tukeminen käyttöönottoon valmistautumisessa ECVET TWG Konsultaatio

21. Miten tästä eteenpäin? • Syksy 2013- • Koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmien, koulutussuunnitelmien ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmien tarkistaminen • Viimeistään 2014 muuttuneet säädökset ja määräykset voimaan: • ECVET-pisteidenkäyttöönotto kai-kissatutkinnoissa ja koulutuksissa • 2012-2013 • ECVET-pisteidenmäärittely tutkinnoille ja tutkinnon osille • Säädös- ja määräysmuutosten valmistelu, sidosryhmien kuuleminen valmistelun aikana • 2012 • Pisteytyksen periaatteiden määrittely • 2014-2015 • Seuranta 2012-2014 Koulutus ja tiedotus

22. Alustava suunnitelma tutkintojen ECVET-pisteidenmäärittelyksi • Tutkintojen kokonaispistemäärät määritellään tutkintoasetuksissa. • Tutkintojen kokonaispistemäärien määrittelyn lähtökohtana käytetään ECVET-suosituksen 60 pistettä/vuoden työpanos. • Perustutkinnon kokonaispistemäärä ECVET-suosituksenpohjalta määriteltynä 180 ECVET-pistettä. • Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, joiden laajuutta ei ole määritelty, suhteutetaan perustutkintojen viralliseen opintopolkuun.

23. Esimerkki mahdollisesta tutkintojen pisteytyksestä Valmistavat ja valmentavat koulutukset NQF-taso? 20 - 120 pistettä Perustutkinnot NQF-taso 4 (5) 180 pistettä Ammattitutkinnot NQF-taso 4 (5) 120 - 240 pistettä Perustutkintoa suppeampi osaamisalue 120 pistettä Perustutkintoa vastaava osaamisalue 180 pistettä Perustutkinnon päälle rakentuva osaamisalue 240 pistettä Erikoisammattitutkinnot NQF-taso 5 (6) 180 - 240 pistettä Osaamisalueeltaan suppea erikoisammattitutkinto 180 pistettä Ammattitutkinnon päälle rakentuva osaamisalue 240 pistettä

24. Alustava suunnitelma ECVET-pisteistä tutkintotodistuksissa • Tutkintoasetuksissa määritellyt tutkintojen ECVET-pisteeton jokaisen vähintään suoritettava saadakseen tutkintotodistuksen. • Tutkintojen ECVET-pisteetovat tutkintojen minimipistemääriä (kuten esim. korkeakouluissa). • Tutkinnon kokonaispistemäärä voi vaihdella tutkinnon suorittajan mukaan. • Tutkinnon minimipistemäärän ylittävien tutkinnon osien pisteet merkitään sellaisenaan tutkintotodistukseen. • Lisää ECVET-pisteitä tuovat esimerkiksi yksilöllisesti tutkintoa laajentavat tutkinnon osat perustutkinnoissa ja yksilöllisten valintojen mukaiset tutkinnon osat ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.

25. Alustava suunnitelma tutkinnon osien ECVET-pisteidenmäärittelyksi • Tutkinnon osien ECVET-pisteet määritellään tutkintojen perusteissa. • ECVET-suosituksenmukaan tutkinnon osien suhteellinen painoarvo tutkinnosta tulee määrittää seuraavin kriteerein tai niiden yhdistelmin: • tutkinnon osan oppimistulosten suhteellinen merkittävyys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta • tutkinnon osaan sisältyvien oppimistulosten vaikeusaste, laajuus ja kattavuus • opiskelijalta edellytettävä työpanos tutkinnon osan suorittamiseksi vaadittavien tietojen, taitojen ja pätevyyksien saavuttamiseksi. • Tutkinnon osien sisällä yksittäisten ammattitaitovaatimusten ECVET-pisteistä päättää koulutuksen järjestäjä (esim. kansainvälinen liikkuvuus).

26. Alustava koulutus- ja tiedotussuunnitelma (1/2) • OKM yhdessä OPH:n kanssa vastaa ECVET-järjestelmän toimeenpanosta. • OPH on päävastuussa ECVET-koulutuksesta ja tiedotuksesta. • Toimenpiteet • alueellisia ja valtakunnallisia seminaareja • oppaita, julkaisuja, esitteitä • verkkomateriaalia • Aikataulu • käynnissä, painopiste vuosina 2013-2014

27. Alustava koulutus- ja tiedotussuunnitelma (2/2) • Kohderyhmät • pääkohderyhmä koulutuksen/tutkintojen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat • muita kohderyhmiä mm. rehtorit ja muu oppilaitosjohto, opettajat ja työnantajat, työntekijät, opiskelijat/tutkinnon suorittajat sekä ammatilliset opettajankoulutusyksiköt • Kouluttajina/tiedottajina toimivat • eurooppalaisissa ECVET-koulutuksissaolleet henkilöt ja OPH:n muut virkamiehet yhteistyössä sidosryhmien edustajien kanssa • ECVET Expertit (CIMO koordinoi, mukana OPH ja OKM) • FINECVET-projekteissamukana olleet • CIMO:n virkamiehet

28. ECVET toimeenpanontukiEuroopantasolla ECVET Working Group ECVET Users’ Group ECVET Steering Committee ECVET Network ECVET toimeenpano ECVET Team LLL Agencies EU CEDEFOP

29. Mikä muuttuu ECVET:n myötä? (1/2) • Säädöspohjaa on muutettava, koska ei ole enää kytkentää aikaan. • Opintoviikkojen tilalle tulevat opintopisteet -vaikutuksia koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin ja opettajien työn suunnitteluun. • Tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukeva opetus/koulutus ja ohjaus on määriteltävä uudelta pohjalta. Koulutuksen järjestäjä päättää siitä, niin kuin tähänkin asti.

30. Mikä muuttuu ECVET:n myötä? (2/2) • Opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien ja työelämän edustajien ohjaus otettava huomioon. • Kun osaamisen tunnustamiseen liittyvä aikakytkentä poistuu, osaamisen tunnustaminen muuttuu oppimistulos-/pistepohjaiseksi .

31. KIITOS! Kiitos!