Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen

1. Lastenpsykiatrin näkökulmia lapsen sosiaaliseen kehitykseen Hanna Raaska Lastenpsykiatrian erikoislääkäri 2.11.2010

2. yleistä • Ensin kyky kahdenkeskiseen suhteeseen aikuisen kanssa • Asteittainen kehitys • Yhteys mielikuvalliseen kyvykkyyteen (lapsella leikki) • < 3v ei kykene pitämään pitkiä aikoja hoivaajaa mielessään ilman tukea • Päivähoitojärjestelmän haasteet!

3. Sosiaaliset prosessit • vuorovaikutuskäyttäytyminen • Ajatukset ja tunteet, joita koemme suhteessa toisiin ihmisiin • Käsitykset toisten sosiaalisista vihjeistä ja käyttäytymisestä De Haan and Gunnar, 2009

4. aivotasolla • Toisiinsa yhteydessä olevat aivokuoren rakenteet ja aivokuoren alaiset rakenteet (hermoverkot)

5. Sosiaaliset prosessit sisältävät • Mielen teoria • Empatia • Motivaatio (ohjaa)

6. Mielen teoria • Kyky ymmärtää, että toisella ihmisellä on itsestä erillinen mielentila, joka selittää ja ennustaa myös käytöstä

7. empatia • Kyky jakaa tunnetila toisen kanssa Sutton, 1999

8. Sosiaalisen kehityksen juurilla

9. Perintötekijöiden ja ympäristön vuorovaikutus Häiriö jommassakummassa voi johtaa häiriökehitykseen Usein päällekkäiset vaikutukset Psyykkisten toimintojen monimuotoisuus!

10. Hermosto • vastasyntyneellä biljoonia neuroneita, keskushermoston rakentuminen geneettisesti säädeltyä • toimivien hermoverkkojen järjestäytyminen on käytöstä riippuvaista • ens. 6 kk:n aikana hermosolujen väliset yhteydet lisääntyvät, sitten käyttämättömät tippuvat pois

11. Perintötekijät • Ihmisellä n 25 000 geeniä • Geenit ohjaavat valkuaisaineiden eli proteiinien tuotantoa • Proteiineja mm. välittäjäaineet, entsyymit, reseptorit • Geenien aktivoituminen: geeni-geeni –vuorovaikutus geeni-ympäristö -vuorovaikutus

12. Neuroplastisiteetti = aivojen kyky muuttaa rakennettaan vasteena ympäristölle ja kokemuksille

13. Varhainen vuorovaikutus • Katse, ilmeet, kosketus, äänensävy • Mikrotapahtumia, jotka joko houkuttavat vuorovaikutukseen tai etäännyttävät • Vanhemman omat hoivakokemukset: valtaosalle luonnostaan

14. Säätely varhaisessa vuorovaikutuksessa • Vanhempi rytmittää vuorovaikutusta omalla virittyneisyydellään: ymmärretään lapsen tarpeet ja tunnetila, virittäydytään siihen ja vahvistetaan tai vaimennetaan tunnetilaa • Virhe-esityksiä vauvan viritystilaan nähden: autetaan tunnetilaa nousemaan tai laskemaan vuorovaikutuksessa vanhemman tunnetilan mukana

15. Jaettu huomio • Samansuuntaisia reaktioita molempien hermostoissa • Toistuvat assosiaatiot ärsykkeiden ja vanhemman sekä omien tunnereaktioiden välillä johtaa tunteiden tunnistamiseen ja toisen mielentilan ymmärtämiseen

16. Sensitiivinen vanhemmuus • Turvallinen kiintymyssuhdekehitys yhteydessä vanhemman sensitiivisyyteen

17. Sensitiivinen vanhempi • Havaitsee lapsen tarveviestit • Vastaa lapsen tarpeisiin • Välissä tulkinta (omat hoivakokemukset)

18. Edellytys: reflektiivisyys • Kyky ymmärtää mielentiloja • Aktiivisesti etsii ymmärrystä lapsen mielentiloihin ja • käytöksen takana oleviin mielentiloihin • Mielentilojen kehityksellinen ymmärtäminen

19. Lapsen kipeä psyykkinen kokemus voi tulla siedettäväksi vain jos huoltajalla on kyky nähdä kivuliaat tunteet tai mieleen tunkevat, häiritsevät ajatukset mielentiloina eikä konkreettisina realiteetteina. • mahdollisuus tunteiden muovaamiseen ja muutokseen ajan myötä.

20. kiintymyssuhteista

21. Tarkoitus varmistaa elossa säilyminen, välttämätön mutta ei yksin riittävä • Hoivaajan ja lapsen välinen voimakas, spesifinen tunneside, läheisyys! • kiintymyssuhdemallit muodostuvat ensimmäisten 12-22 kuukausien aikana, biologinen pohja aivojen muovautuvuudessa

22. Erillinen kiintymyssuhde äitiin ja isään, tasapainottavat toisiaan • Kiintymyssuhteet myös muihin • lapsi tarvitsee ennakoitavan ympäristön ja vähintään yhden riittävän hyvän kiintymyssuhteen • Lapsi tarvitsee aikuisia, jotka sietävät kielteisiäkin tunteita eivätkä rankaise niiden ilmaisemisesta: tunnesäätely

23. turvapesä • Huoltaja turvapesä, joka mahdollistaa ympäristön tutkimisen mahdollisen vaaran uhasta huolimatta • Turvallisesti kiinnittynyt lapsi voi tutkia ympäröivää maailmaa luottaen että hädän tullen on olemassa joku, joka suojelee

24. >>Sisäistetty kiintymysmalli • Lapsi reagoi uhkaan ja haasteisiin sisäistetyn mallin mukaisesti • Missä määrin lapsi pystyy turvautumaan hoivaajan tukeen ja lohdutukseen selviytymiskeinona, erityisesti stressitilanteissa Main et al.,1985; Bretherton, 1995; Kobak et al., 2005

25. Kokemus toistuessaan yleistyy koskemaan kaikkia ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita • Muodostaa perustan yleistyneelle käsitykselle itsestä rakkauden ja huolenpidon arvoisena persoonana ja • Toisista ihmisistä saatavillaolevina ja vastaanottavina Cassidy, 1988; Sroufe et al, 2005

26. >>sosiaalisen kehityksen perusta • Perusta varhaisissa kiintymyssuhteissa, joiden pohjalta muodostuu sisäinen malli, ennakko-odotus myöhempiä ihmissuhteita kohtaan. Muovautuvuus! • Edellytyksenä myös riittävä kapasiteetti vastavuoroisuuteen, mielen teoria (vrt esim autismi)

27. Sosiaalisessa kehityksessä myös mm. • Muut ja myöhemmät tärkeät ihmissuhteet • Temperamenttierot • Myöhemmät kokemukset • Leikki ja kaverisuhteet leikki-ikäisellä • Kaveriverkostot, lähimmät ystävät, rakkaussuhteet myöhemmin

28. Turvallinen kiintymyssuhde Toistuva kokemus huoltajasta joka on saatavilla, kun tukea ja läheisyyttä tarvitaan • Tunteet ja niiden näyttäminen lähentävät hoivaajaan • Lapsen maailma ennakoitava, toistuva Jatkuvuuden kokemus • Kokemus tuntuu hyvältä >kannattaa kertoa tuntemuksistaan • lapsi oppii käyttämään vuorovaikutuksessa sekä älyä että tunnetta

29. erotilanteessa lapsi • itkee äidin perään • Kuitenkin hyväksyy myös vieraan lohdutuksen • menee äitiä vastaan, haluaa syliin, voi vähän protestoida • Selviää melko nopeasti kokemuksesta

30. Välttelevä kiintymyssuhde • Viestit avun ja läheisyyden tarpeesta ohitetaan tai torjutaan • eivät johda apuun > viestien tukahdutus • lapsi oppii estämään kielteisten tunteiden ilmaisemisen • asiallinen, rationaalinen, ”reipas” • tarve miellyttää; omat tunteet ja tarpeet taka-alalla • lievänä normatiivinen

31. erotilanteessa lapsi • ei itke äidin lähdettyä • leikin taso laskee, muuttuu yksitoikkoiseksi • Lapsi ei viestitä vanhemmalle stressitilastaan • ilahtuu äidin tultua, ei mene vastaan

32. riskejä lapsuudessa • estyneisyys, korostunut valppaus • kontaktista vetäytyminen, passiivisuus • ylisuoriutuminen; kohtuuton vaatimustaso • liiallista toisista huolehtimista • sosiaalisen ja emotionaalisen reviirin puute • tekopirteys • depressio

33. Ristiriitainen kiintymyssuhde • Viesteihin avun ja läheisyyden tarpeesta välillä vastataan, välillä ei • hoivaaja on epäjohdonmukainen ja vaikeasti ennakoitavissa • Paras tapa hoivaajan huomion herättämiseksi intensiivinen tunteiden ilmaisu: provokatiivista käytöstä, raivokohtaus tai regressiivinen, manipulatiivinen vetoaminen • Lievänä normatiivinen

34. erotilanteessa • voimakas itku, ehkä raivokohtaus äidin lähdettyä • voi rauhoittua vieraan seurassa ”liian” nopeasti tai ei ollenkaan • kiukuttelee äidille, ei ole hyvä olla lähellä mutta ei kaukanakaan • Äidin vaikeus kestää lapsen tunnepurkauksia

35. riskejä lapsuudessa • tunnevaltaisuus, provokatiivisuus • levottomuus, tarkkaavuuden häiriöt • käytöshäiriöt • pelkoja; psykosomaattisia oireita • kaveripulmat • uhri-kiusaajapareja

36. Disorganisoitunut kiintymyssuhde • hoivaaja on ollut joko pelokas tai uhkaava • enempää välttelevä kuin ristiriitainenkaan strategia ei ole tuottanut turvallisuutta • voi näyttää ulospäin yllättävän normaalilta, kuitenkin outoa käytöstä, jähmettymistä, irvistyksiä, pään hakkaamista ym. • lapsi on kokenut toistuvia traumoja ja käsittelemättömiä menetyksiä

37. disorgansoitunut kiintymyssuhde erotilanteessa • lapselta puuttuu havaittavat päämäärät, tavoitteet tai tutkiminen • täysin päinvastaista käyttäytymistä peräkkäin tai samanaikaisesti • Väärin suunnattuja, epätäydellisiä ja keskeytyneitä liikkeitä, stereotypioita, outoja asentoja, jäätymistä, jähmettymistä

38. Psykopatologinen tila • Tunteiden säätelyn jäsentymättömyys • Dissosiatiiviset prosessit, jotka estävät tekojen tiedostamista (myös väkivalta)

39. ”insecure/other” • Romanian adoptiolapset • Epänormaalia käytöstä, tunneilmaisun poikkeavuus • Tunteiden säätelyn ja sovittamisen puute • Yksinkertaista, hyperaktiivista ja organisoitumatonta käytöstä Rutter et al. 2009

40. Reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö/ Kaksi alatyyppiä • Estynyt • Estoton • Osittain päällekkäiset oirekuvat, ei voi ehdottomasti erottaa

41. Alku ennen 5 v ikää • Syntyy huomattavan riittämättömän hoivan ja huolehtimisen seurauksena • Kaikille hyväksikäytetyille tai laiminlyödyille lapsille ei kehity tätä häiriötä

42. Huoltajan kanssa • Vaikeudet esiin erityisesti lähimmissä ihmissuhteissa • Oireet selvimmät ero- ja jälleennäkemistilanteissa

43. Estynyt alatyyppi • Sosiaaliset vasteet ristiriitaisia • Tunnehäiriö: välinpitämättömyys, vetäytyminen, aggressiivinen vaste ahdistukselle, pelokkuus, varuillaan olo • Huoltajan lähestyminen ristiriitaista, vastustelevaa

44. Estoton alatyyppi • Jäsentymättömiä ja estottomia kiintymyksen osoituksia, umpimähkäistä ystävällisyyttä ketä tahansa kohtaan • Yleisesti takertuva käytös varhaislapsuudessa

45. Lapsi lähtee estottomasti vieraiden mukaan • Ei osaa tehdä eroa tuttujen ja vieraiden aikuisten välillä • Vaaran hetkellä ei turvaudu vanhempiin • Normatiivisen ujouden ja arkuuden puutetta suhteessa uusiin aikuisiin

46. Ihmissuhteiden pinnallisuus • Vanhemmat kokevat ettei saa aitoa yhteyttä • Tunteiden ilmaisun epäaitous • Myöhemmin pulmat myös kaverisuhteissa

47. Neuropsykiatrisista häiriöistä

48. Etiologiassa perinnöllisten tekijöiden osuus merkittävä • Oireiden taustalla tyypillinen aivojen toimintahäiriö /toimintatapa

49. Neuropsykiatrisia häiriöitä lapsillamm. • Aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö(ADHD, ADD) • Autismispektrin häiriöt • Touretten oireyhtymä

50. Piirteiden jatkumo • Piirteitä terveessä väestössä • Vaikeusasteen erot • Piirteet haavoittuvuutena • Piirteet myös vahvuuksina