Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi

1. Mitä uusi asetus neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta merkitsee? Keskeiset periaatteet. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi

2. Sisältö 1 Tausta ja nykytilanne 2 Asetuksen keskeinen sisältö 3 Kustannukset 4 Jatkovalmistelu 5 Yhteenvetoa asetuksen merkityksestä

3. 1 Tausta ja nykytilanne • Normi- vai informaatio-ohjaus • Palveluiden tilanne • Lasten ja nuorten terveyden tila

4. 1.1 Normi- vai informaatio-ohjaus? • Valtio – kunta –suhde • valtio ohjaaja, kunta toimeenpanija • valtion ohjauskeinot: lait, raha, informaatio • kunnan autonomia: lakipohja, taloudellinen pohja • Valtion/julkishallinnon vahvuudet • valtakunnallinen asiantuntemus, tilastot • vuorovaikutus eri hallinnonalojen ja valtak. toimijoiden kesken • kansainvälinen vuorovaikutus (WHO, EU, OECD, globalisaatio) • Kunnan vahvuudet • omat ammattilaiset, omat paikalliset tilastot • arkityön kokemukset • kansalaisten suoran kysynnän ja tahdon tuntemus

5. Normiohjaus vahvimmillaan • ennen kansanterveyslakia • esim. kuntien kätilöiden ja terveyssisarten minimimäärä säädettiin vuoden 1944 laissa, lääkintöhallituksen ohjekirjeillä määrättiin työn sisältö • tärkeänä tuloksena lasten terveyden nopea paraneminen • Kansanterveyslaki 1972 –>1992 • suunnittelujärjestelmä, jossa normit ja rahaohjaus sidottu toisiinsa • toteutti rakennemuutoksen, tuloksena vahva pth koko maahan • luotiin terveyskasvatuksen ohjaus ja kuntaorganisaatio • samanaikaisesti muita terveyttä edistäviä uudistuksia (tupakkalaki, verenpaineen hoito, ravitsemuspolitiikka) • tuloksena aikuisväestön terveyden paraneminen

6. Valtionosuusuudistus 1993 lisäsi kuntien autonomiaa • laskennallinen valtionosuus • normien purku • informaatio-ohjaus • Samaan aikaan osunut taloudellinen lamakausi • ehkäisevistä palveluista leikattiin • seuraukset näkyivät ainakin lasten ja nuorten terveydessä

7. 2000-luku: informaatio-ohjauksen puutteet näkyviin • pitkäjänteisyys kärsii, kunnat reagoivat välittömään kysyntäpaineeseen; terveyden edistäminen kehittynyt huonosti • markkinavaltaisuus; tilaaja-tuottajamallit ja ostopalvelut, kunnat heikko osapuoli vahvoihin toimijoihin nähden • globalisaatio ja Euroopan integraatio • teknologistuminen, medikalisaatio, lääketeollisuuden intressit • kansanterveys parantunut edelleen, mutta kasvavat terveyserot huomion kohteeksi

8. Kansanterveyslain uudistukset 2005 ja 2006 • asetuksenantovaltuutukset • terveysneuvonnan ja terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluissa ja kouluterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta • opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä (2006) • kunnan asukkaiden terveyden ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin • terveysnäkökohtien huomioon ottaminen kunnan kaikissa toiminnoissa • yhteistyö terveyden edistämisessä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa

9. Ehdotus terveydenhuoltolaiksi • Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma • valtuusto hyväksyy • yhteys strategiaan ja taloussuunnitelmaan • seuranta • Terveyden edistämisen poikkihallinnollinen rakenne • Säännökset lasten ja nuorten ehkäisevistä palveluista • Kumoaa kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain • Aikataulu: HE 2010, voimaan asteittain 2011-

10. Nykyiset oppaat ja suositukset informaatio-ohjauksen välineinä • Kouluterveydenhuollon opas 2002 • peruskoulut • Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004 • Lastenneuvolaopas 2004 • Opiskeluterveydenhuollon opas 2006 • lukiot, ammatilliset oppilaitokset, amk:t, yliopistot • Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma 2007 • Äitiyshuollon suositukset vuodelta 1999 (päivitetään lähiaikoina)

11. Palvelujen saatavuus • Selvitykset ja tarkastukset palvelujen tilasta, mm. • Äitiys- ja lastenneuvolatyö, STM 2005 ja Stakes 2008 • Stakesin Kouluterveyskysely • Stakesin terveyskeskuskyselyt 2003 ja 2005 ja 2008 (tulossa) • Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen toimeenpano 2004-2007, Stakes 2007 • Opiskelijajärjestöjen omat selvitykset • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Apulaisoikeuskansleri • Selvitysten tulosten mukaan johtaminen, henkilöstövoimavarat sekä toiminnan sisältö ja toimintatavat vaihtelevat eri puolilla maata • Huoli lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja informaatio-ohjauksen riittämättömästä vaikutuksesta • huom. puutteet seurantajärjestelmissä, kehitetty 2000-luvulla • lastenneuvolaopas vaikuttanut suotuisasti

12. Lasten ja nuorten terveys ja terveyskäyttäytyminen tilastojen mukaan(Lähde: Suomalaisten terveys, 2005) • pitkäaikaisen sairauden esiintyvyys lisääntynyt • reseptilääkkeiden käyttö lisääntynyt • päivittäin tupakoivien osuus laskenut, erityisesti alle 14-vuotiailla • liikuntaa harrastavien osuus lievästi kasvanut • koululaisten stressioireet (väsymys, jännittyneisyys, niska- ja hartiakivut) lisääntyneet • pikkulasten psykososiaaliset pulmat, neurologiset ongelmat • vanhempien ongelmat: mielenterveys, alkoholi, väkivalta • masennus lisääntynyt – itsemurhien määrä kansainvälisesti korkealla tasolla • haasteita: koulukiusaaminen, alkoholin humalakäyttö, syrjäytymiskehitys, oppimisvaikeudet, ylipaino • terveyserojen perusta muodostuu jo kouluiässä, terveyskäyttäytyminen alkaa eriytyä viimeistään yläkoulussa (tod.näk. paljon aikaisemmin)

13. Lasten ja nuorten palveluiden kehitys • lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito lisääntynyt merkittävästi • erityisesti nuoruusikäisten tyttöjen hoito lisääntynyt • sekä avokäynnit että sairaalahoitopäivät • lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle lisääntyneet tasaisesti, kasvuvauhti noin 2-5% vuodessa 1990 9 000 1998 12 000 2007 16 000 • erityisopetus lisääntynyt tasaisesti • jokin peruspalveluissa pettää

18. Tarve normiohjauksen tiukentamiseen • Nykyinen hallitusohjelma korostaa kansalaisten yhdenvertaisuutta ja palvelujen käyttäjien oikeuksia sekä laatusuositusten sitovuustason nostamista • Eduskunta on kirjelmässään valtioneuvostolle (15/2008vp) edellyttänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen sitovuuden vahvistamista

19. Asetusluonnos neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Asetusluonnoksessa säädetään valtuutuksen mukaan: • Terveysneuvonnan sisällöstä äitiysneuvolapalveluissa • Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä lastenneuvolapalveluissa • Oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä kouluterveydenhuollossa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta • Opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä • Lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta • Asetusluonnos perustuu oppaisiin ja suosituksiin sekä ajantasaistettuun tutkimustietoon

20. 2 Asetuksen keskeinen sisältö 1) Yleiset säännökset 2) Terveystarkastusten sisältö ja määrä 3) Terveysneuvonnan sisältö ja määrä 4) Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille 5) Erinäiset säännökset

21. Keskeiset linjaukset • Terveysseurannan ja terveysneuvonnan runko odotusajalta työelämän kynnykselle, saumattomasti jatkuva kokonaisuus • Palvelut koko ikäluokalle - universaalisuus • Yksilöllisyys: voimavarat, huolet, kehitysvaihe, yksilöllinen tarve. Osallisuus • Kehitysympäristöt: perhe, muut • Palvelujen kohdentaminen (positiivinen diskriminaatio) • varhainen tunnistaminen, etsivä työ, lisäkäynnit • Suunnitelmallisuus: palvelut, asiakastyö • Yhteistyö: moniammatillisuus, monisektorisuus • Kunnan velvollisuus järjestää palvelut

22. Luku 1. Yleiset säännökset • Asetuksen tarkoitus • varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat • suunnitelmallisia • tasoltaan yhtenäisiä • yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia • Tavoitteena on vahvistaa terveyden edistämistä ja tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä • Alueellinen tasa-arvo, terveyserojen kaventaminen

23. Yleiset säännökset jtk. • Soveltamisala • Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat • Palvelujen järjestäminen • laadittava yhtenäiset toimintaohjelmat • terveystarkastusten ja terveysneuvonnan muodostettava kokonaisuus • osallistuminen • huomio kehitysympäristöihin • moniammatillisuus

24. Luku 2. Terveystarkastusten sisältö ja määrä • Terveystarkastukset • Terveystarkastuksen sisältö • Laajan terveystarkastuksen sisältö • Määräaikaiset terveystarkastukset • Määräaikaiset suun terveystarkastukset • Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa • Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus • Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen

25. Terveystarkastukset ja niiden sisältö - kaikille ennalta määrättyyn ikä- tai vuosiluokkaan kuuluvalle • lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan • th:n, kätilön tai lääkärin selvitettävä poisjäävien tuen tarve • terveystarkastuksen voi tehdä: • terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka • th tai klö yhdessä lääkärin kanssa (laaja terveystarkastus) • selvitettävä • terveydentila, kasvu ja kehitys, perheen hyvinvointi • toivomukset ja mielipiteet ja otettava huomioon • toteutus tarpeen mukaan moniammatillisesti • tarvittaessa yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma (potilaslaki)

26. Määräaikaiset terveystarkastukset Odotusaika: 1 laaja tarkastus Imeväisiässä vähintään 9 tarkastusta • vähintään 2 lääkärintarkastusta • laaja tarkastus: 4 kk 1-6 vuoden iässä vähintään 6 tarkastusta • laaja tarkastus 18 kk ja 4 v Oppilaalle jokaisella vuosiluokalla, yht. 9 tarkastusta • laaja tarkastus: 1., 5. ja 8. lk Lukio ja ammatillinen oppilaitos: • th-tarkastus 1. vuonna, lääkärin tarkastus 1. tai 2. vuonna Ammattikorkeakoulu, yliopisto: • terveyskysely, jonka perusteella terveystarkastus

27. Laaja terveystarkastus • koko perheen hyvinvointikatsastus • aina terveydenhoitaja tai kätilö ja lääkäri, tarvittaessa muu yhteistyö • sisältö: • lapsen tarkastus, • lapsiperheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta, • huoltajien kirjallisella suostumuksella päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio, opettajan arvio • yhteistyössä arvio lapsen terveydentilasta ja mahdollisesta jatkotutkimuksen, tuen ja hoidon tarpeesta • mahdollistaa koko ikäluokan terveydentilan tarkastelun

28. Laajat terveystarkastukset kouluth:ssa • ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla • tukee osaltaan kouluselviytymistä, toteutetaan yhteistyössä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa • 8. luokalla arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet • laajoista terveystarkastuksista tehtävää yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahd. lisätoimenpiteiden tarvetta

29. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa • siirtyvät ktl:n asetuksesta ko. asetukseen sellaisinaan Kunnan on järjestettävä • erikoislääkärin tekemä näön ja kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä tutkimukset (lab., rtg ym.) • psykiatrin tekemä tutkimus ja • psykologin tekemä tutkimus

30. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus • kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi • tarkastus tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluth:n, terveystarkastajan, henkilöstön työtyöterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön, ja tarv. muiden kesken • puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain

31. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen • pohjana kaikille tehdyt terveystarkastukset • -> lapsen, nuoren ja perheen erityisen tuen varhainen tunnistaminen ja tuen järjestäminen viiveettä • tarve tulee selvittää, jos lapsessa, nuoressa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä

32. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen, esimerkkejä • Lapsen ja nuoren neurologisen kehityksen ongelmat, sairaus, oppimishäiriöt, käytöshäiriöt, mielenterveysongelmat tai kiusaaminen • lapsen kaltoinkohtelu • vanhempien vakavat sairaudet, päihde- tai mielenterveysongelma, läheisväkivalta • perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat

33. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen • edellyttää lisäkäyntejä ja tarvittaessa kotikäyntejä • laaditaan perheen ja lapsen kanssa yhteistyössä suunnitelma erityisen tuen järjestämiseksi • suunnitelman toteutumista on seurattava • tarvittaessa tehtävä yhteistyötä kunnan muiden toimijoiden kanssa, esim. päivähoito, kotipalvelu, lastensuojelu, oppilas- ja opiskelijahuolto, erikoissairaanhoito

34. Luku 3. Terveysneuvonnan sisältö ja määrä • Terveysneuvonnan yhteinen sisältö • Terveysneuvonnan täydentävä sisältö • Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta

35. Terveysneuvonnan yhteinen sisältö • lähtökohtana yksilöllinen tarve, kehitysvaihe ja yhteistyö yksilön ja perheen kanssa • tuettava tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta terveydestä • sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa • voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti • tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä sosiaalista tukiverkostoa, • tuettava terveyden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistäainakin seuraavilla alueilla

36. Terveysneuvonnan yhteinen sisältö Keskeisiä aihealueita ovat muun muassa: • kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys; • ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, painonhallinta, liikunta, suun terveys, seksuaaliterveys; • lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien, tupakoinnin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy; • kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy; • soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut

37. Terveysneuvonnan täydentävä sisältö • Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle • perhevalmennusta • tehtävä kotikäynti (tai synnytyksen jälkeen) • Terveysneuvontaa tarjottava molemmille vanhemmille • Annettava tietoa .. ja tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta ja äidin voimavaroja imettää • Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan .. tuettava • lapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta • lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta • vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta

38. Terveysneuvonnan täydentävä sisältö Oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnan on • tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä, • ehkäistävä koulukiusaamista, • annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä.

39. Ehkäisyneuvonta ja muu seksuaaliterveysneuvonta • seksuaalista kypsymistä ja kehitystä tukeva neuvonta sisällytettävä soveltuvin osin terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin lapsen ja nuoren kehitysvaihetta vastaavasti • ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta kuuluvat neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin

40. Luku 4. Terveyden ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat lisäksi myös 1 Mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus, 2 Mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus, 3 Seksuaaliterveyttä edistävät palvelut 4 Suun terveydenhuollon palvelut

41. Luku 5. Erinäiset säännökset • Lastensuojelulain mukaiset velvoitteet • ilmoitusvelvollisuus • lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen kunnan viranomaisten yhteistyönä • lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa • suunnitelman laatiminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi • Voimaantulo • 1.7.2009 • määräaikaistarkastuksia koskevien pykälien osalta 1.1.2011

42. 3 Kustannukset • Stakesin tilasto 2008: äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto maksavat noin 250 milj. euroa • STM teetti kustannusselvityksen valmistelun yhteydessä (Stakes raportteja 40/2008) • n=192 terveyskeskusta, kattaa 93 % väestöstä • Tuloksia • kolmannes (71 tk) arvioi selviävänsä nykyisillä voimavaroilla • 105 arvioi tarvitsevansa lisävoimavaroja • arvio koko maan tasolla tarvittavasta lisärahoitustarpeesta 30 milj. euroa, • suuri osa kasautui noin 10:en pääosin suureen terveyskeskukseen, joissa terveystarkastusten ja henkilöstön määrä oli alle suositusten • vrt. kodin ulkopuolelle sijoitetut 2007: 530 milj. euroa

43. Kustannukset • asetuksen sisältö ja velvoitteet eivät lisää kustannuksia niissä kunnissa, joissa on jo toimitettu kansallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti • kustannuksia aiheutuu niille kunnille, joissa ehkäisevät palvelut on järjestetty puutteellisesti • valtionosuuksia korotettu valtiontalouden kehyksissä 2010-2013 • asetus ja lama-aika • asetusta tarvitaan juuri nyt

44. 4 Jatkovalmistelu • Viimeistely tehty (lausunnot) ja viralliset käsittelyt hoidettu • Valtioneuvoston hyväksyttäväksi huhti- toukokuussa 2009 • Julkaisu: asetusteksti ja perustelumuistio/ohje (tulkinta ja perustelut) keväällä 2009 • Koulutus ja tiedotus • mm. lääninhallitukset • Kehittämistyö asetuksen tueksi • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (=Stakes+KTL) • esim. laajat terveystarkastukset, apuvälineet, etsivä työ, erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen • Seuranta ja valvonta • seurantajärjestelmän kehittäminen (avoth tilastointijärjestelmä) • lääninhallitusten ennakkovalvonta, muu valvonta

45. 5 Yhteenvetoa asetuksen merkityksestä • suunnitelmallinen terveysseuranta ja terveysneuvonta • huomio erilaisiin ympäristöihin, velvoittaa menemään kotiin • korostaa vanhempien tukemista, asiakkaiden näkökulmaa • tehostaa tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja varhaista tukea • ”antaa luvan” lisäkäynteihin ja muuhun palveluiden kohdentamiseen • vahvistaa terveyden edistämistä, ehkäisee syrjäytymistä (huom. tuleva työvoima) • tukee moniammatillista yhteistyötä • hillitsee korjaavien palvelujen lisäämispainetta ja kustannustason nousua (mm. huostaanottojen määrän kasvun pysähtyminen) • velvoittaa jokaisen kunnan järjestämään asetuksen mukaiset palvelut • Pulmia/haasteita • ei sisällä säännöksiä henkilöstömitoituksesta, johtamisesta, osaamisesta, seurannasta • riittävän tuen järjestäminen, kun tuen tarve tunnistettu • palvelujen kokonaisuuden kehittäminen

46. 6 Muita asetusta tukevia tai siihen liittyviä hankkeita, ohjelmia tai oppaita • Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen. Työryhmä asetettu. • Opiskeluterveyden huollon järjestäminen. Työryhmä asetettu. • Lasten ja nuorten terveysseuranta (Late ja Opte), THL kehittää • Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen. Selvityksiä 2009:4. • Kuritusväkivallan vähentäminen ja ehkäisy. Työryhmä asetettu • Diabetesta sairastavan lapsen hoidon järjestäminen päivähoidossa ja koulupäivän aikana. Opas tulossa • Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lastensuojelussa. Ohjeistus terveydenhuollolle. k 2009 • Kaste-ohjelma 2008-2011. Lasten ja nuorten hankkeet • Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Kansallinen toimintaohjelma 2009-2011. k 2009 • Tulossa kansallisia ohjelmia THL:sta: Imetys, vapaa-ajan tapat.

47. Oppilashuollon kehittämisen tilanne • Oppilashuollon uudistamistyöryhmän (STM 2006:33) ehdotukset: • Oppilashuollon palvelujen saatavuuden turvaaminen • Oppilashuollosta säätäminen • Kouluterveydenhuollon oppaan ja laatusuosituksen toimeenpano • Koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut • Koulukuraattorin kelpoisuus • Tietosuoja oppilashuollossa • Oppilashuollon opas • Henkilöstön täydennyskoulutus • Valtakunnallinen tilastointi- ja seurantajärjestelmä

48. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmä • STM ja OPM asettivat uuden työryhmän 1.12.2008-31.5.2009 • Tehtävänä on päivittää em. suositukset, toteuttaa lisätehtävät ja tarkastella lainsäädännön kehittämistä • Kattaa oppilashuollon lisäksi opiskelijahuollon • Uudet tehtävät • Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden saatavuuden turvaaminen ja ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen vahvistaminen • Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän roolin määritteleminen koulun yleisen turvallisuuden edistämisessä

49. Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ammattikorkeakoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa • Työryhmä asetettu STM:ssä • Tehtävänä • selvittää ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollon kustannuksia ja järjestämistapoja • tukea ja kehittää opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuutta

50. Miten tästä eteenpäin? • Toimeenpanosuunnitelma • Alueellinen koordinaatio ja kehitystyö • Kansallinen koordinaatio ja kehitystyö