Perhekeskus – ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut 27.2.2008 Tarja Kahiluoto Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

1. Perhekeskus – ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut27.2.2008Tarja KahiluotoYlitarkastajaSosiaali- ja terveysministeriö

2. Vastanneet kunnat karttakuvana

3. Leikkitoiminnassa olevat lapset vuonna 2005 ja 2006(Tilastokeskus)Koko- tai osapäivähoidossa olevien lasten yhteenlaskettu määrä on 187 922 lasta = 47 % kaikista Manner-Suomen 0–6–vuotiaista.

4. Kunnat järjestäjinä • 50 % vastanneista kunnista järjestää itse (101 kuntaa) • 102 kuntaa ei järjestä itse

5. Miksi kunnat eivät itse järjestä? • 50 % palveluja tuottavat muut tahot • 14 % kallista, kunnan heikko talous • 12 % ei riittävästi kysyntää • 7 % ei tiloja ”Taloudellisista syistä kunnalla ei ole valmiutta kuin lakisääteisten palvelujen järjestämiseen.” ”Varhaiskasvatuspalveluja ei ole ollut kukaan kehittämässä.” ”Tarvetta ei tiedosteta.” ”Muiden tahojen palvelutuotanto on tällä hetkellä riittävää.” ”Avoimia palveluja kehitetään myöhemmin.”

6. Muut kuin kunnat järjestäjinä • 96 % Seurakunta • 64 % MLL • 24 % 4H –yhdistys • 4 % Nuori Suomi • 20 % Jokin muu: esim. urheiluseurat, yhdistykset, opistot, nuorisoseurat jne.

7. 19 % Kerho 19 % Päiväkerho 17 % Perhekerho 13 % Perhekahvila 10 % Avoin päiväkoti 7 % Leikkikenttä/-puisto 6 % Lapsiparkki 5 % Perhekeskus 2 % Asukaspuisto 1 % Puistotäti Järjestäminen toimintamuodoittain

8. Kohderyhmä • 29 % kohdennettu 3-5-vuotiaille • 24 % alle kouluikäisille • 16 % kaikille • 12 % alle 3-vuotiaille !!!! • 11 % koululaisille • 8 % esikoululaisille

9. Toiminnan tarpeellisuus Kolme tärkeintä syytä: • Lasten varhaiskasvatuksen tukeminen (26 %) • Lasten sosiaalisen kehityksen tukeminen (25 %) • Vanhempien mahdollisuus aikuiskontakteihin (22 %)

10. Toiminnan tavoite • Kolme tärkeintä: • Mahdollistaa lasten keskinäisen toiminnan, leikin ja kontaktit (23 %) • Tukee lasten varhaiskasvatusta (21 %) • Mahdollistaa vanhempien/aikuisten/asukkaiden vertaistuen ja aikuiskontaktit (17 %).

11. Palvelun riittävyys • 54 % palveluja riittämättömästi • 46 % palveluja riittävästi • 0 % palveluja liikaa • Mitä suurempi kunta, sitä riittämättömämmiksi palvelut arvioitiin

12. Palvelun määrän kehitys tulevaisuudessa • 52 % säilyvät määrällisesti ennallaan • 45 % lisätään tulevaisuudessa • 3 % vähennetään. • Keskisuuret ja suuret kunnat uskoivat vahvimmin palvelun lisäämiseen • Pienissä kunnissa uskottiin palvelujen määrän pysyvän ennallaan tulevaisuudessa

13. Vertaisryhmätoimintaa vanhemmille/aikuisille • Seurakunnat (45 %) ja järjestöt (28 %) järjestävät eniten • Kunnat vähemmän (17 %) • Yhteistyötä vähän (7 %) • Vertaisryhmistä • 44 % vanhempi - lapsi-ryhmiä • 19 % äitiryhmiä • 16 % kiinteitä perheryhmiä • 7 % isäryhmiä • 4 % isovanhempi - lapsi-ryhmiä • 10 % muita: mamu-ryhmät, aviopariryhmät, eroryhmät, pph-ryhmät, odottavat äidit, yksinhuoltajat jne

14. Toiminta-aika • Suurin osa koulujen toiminta-aikana (75 %) • Miksi? • Vaihtoehto päivähoidolle? • Ympäri vuoden 15 % • Kesällä 10 %

15. Toiminnan useus • Useimmiten 1-2 krt/vko (60 %) • Joka arkipäivä (19 %) • 3-4 krt/vko (11 %) • 1-2 krt/kk (9%) • Viikonloppuisin (1 %)

16. Varhaiskasvatussuunnitelma • Eniten tehtynä/tekeillä vasuja • Seurakuntien päiväkerhot ja perhekerhot • Kuntien avoimet päiväkodit ja kerhot • Kuntien avoimen vk-vasu sisältyy usein kunnan yleiseen vasuun; usein ei omaa avoimen vasua • Seurakunnilla vasun sijaan usein käytössä toimintasuunnitelma

17. Henkilöstömitoitus Mitoitusta EI ole: • 64 % kunnista • 46 % seurakunnista • 92 % järjestöistä

18. Yhteistyö ja yhteistyömuodot • Lähtökohtaisesti yhteistyötä (myös seudullista) eri toimijoiden välillä erittäin vähän! • Kuitenkin sen merkitys ja tarve nostetaan voimakkaasti esiin avointen kysymysten vastauksissa • Eniten yhteistyötä • Tiedottamisessa • yhteisten tilojen käytössä • Yhteinen toiminta (juhlat, retket jne)

19. Toiminnan arviointi • Arviointitieto palautteen muodossa • 38 % aikuisasiakkailta • 28 % henkilökunnalta • 24 % lapsilta • 9 % yhteistyökumppaneilta • 1 % muu taho: esim. johtokunta HUOM: yksityiset ja järjestöt keräävät suhteessa kuntia ja seurakuntia enemmän palautetta lapsilta

20. EHDOTUKSIA AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN MÄÄRITTELYISTÄ JA TOIMINTAMUODOISTA

21. Avoimen varhaiskasvatuksen määrittelyä, ehdotus • Avoin varhaiskasvatus on yksi varhaiskasvatuksen toimintamuodoista. Sen tarkoituksena on tarjota varhaiskasvatusikäisille lapsille ohjattua ja valvottua, säännöllistä, suunnitelmallista, tavoitteellista ja monimuotoista varhaiskasvatustoimintaa. Avoin varhaiskasvatus tarjoaa myös sosiaalisia kontakteja, kohtaamispaikkoja ja tukea pienten lasten vanhemmille ja muille lapsia hoitaville aikuisille. HUOM! universaali palvelu • Toiminnan toteuttamisessa on tärkeää joustavuus ja avoimuuden periaate sekä alueellisten ja paikallisten tarpeiden huomioonottaminen. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuodot olisivat avoin varhaiskasvatuskerho, varhaiskasvatuskerho, varhaiskasvatuksen puistotoiminta sekä muu avoin varhaiskasvatustoiminta. • Kunnan järjestämää tai kunnan hankkimaa avointa varhaiskasvatusta ohjaisi päivähoidon lainsäädäntö. Sisällöllistä kehittämistä ohjaisi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet – tai omat perusteet avoimelle vk:lle • Muussa kuin kunnan järjestämässä avoimessa varhaiskasvatuksessa voitaisiin soveltaa edm. • Avoimen varhaiskasvatuksen toiminta on joko maksutonta tai siitä peritään kohtuullinen maksu. • Tilat, toimintaympäristö ja -välineet ovat laadukkaita, turvallisia ja toimintaan sopivia.

22. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintamuodot Toimintamuotojen nimikkeet: • Avoin varhaiskasvatuskerho • (entinen: Avoin päiväkotitoiminta ja srk:n avoin päiväkerhotoiminta) • Varhaiskasvatuskerho • (entinen: Kerhot ja srk:n päiväkerhot) • Varhaiskasvatuksen puistotoiminta • (entinen: Leikkipuistot, -kentät, asukaspuistot, puistotätitoiminta) • Muu avoin varhaiskasvatustoiminta • (Esim. lelu- ja toimintavälinelainaamot, uudet innovatiiviset toimintamuodot)

23. Avoin varhaiskasvatus perhekeskuksessa • Kaikille lapsille ja perheille avointa toimintaa – ei vain erityisen tuen tarpeissa oleville • Fokuksessa lapsi ja varhaiskasvatus - toimintaa voi olla sekä lapsille että vanhemmille ja myös yhteistä toimintaa, esim. taapero-kerho, isä-lapsi-kerho • Toiminnassa otetaan huomioon alueen erityispiirteitä, esim. maahanmuuttajataustaiset lapset ja perheet • Asukkaat mukaan toiminnan suunnitteluun • Henkilöstöllä on varhaiskasvatustoimintaan soveltuva koulutus • Yhteistyö muiden lapsiperheiden palvelujen kanssa - palveluohjaus