Johdanto elokuva- ja televisiotutkimukseen (ETVT)

1. Johdanto elokuva- ja televisiotutkimukseen (ETVT) Oppialan lähtökohdat, sen tärkeimmät tutkimussuunnat ja teoreettiset perusteet

2. Kurssin suorittaminen • Joko oppimispäiväkirja tai 2 esseetä • Kummassakin tapauksessa minimipituus yhteensä 10-12 liuskaa. Liuska = n. 30 x 60 merkkiä eli yht. n.18000-21600 merkkiä. Merkkimäärälaskuri Wordissa: tiedosto/ominaisuudet/tilastotiedot • Palautus kaksi viikkoa kurssin päättymisen jälkeen Henry Baconin lokeroon, päärakennus, uusi puoli, 4. kerros. • Kurssin kotisivulla mm. PowerPoint esitykset, oheislukemistolista, suuntaa-antavat esseeotsikot • Plagioinnista ja suoritusten kierrättämisestä rangaistaan

3. Tärkeitä verkkosivuja • Linkki weboodissa kurssitietojen kohdalla • Ohjeita kirjallisia tehtäviä varten: http://www.helsinki.fi/elokuvatutkimus/opiskelu/ ohjeita/kirjalliset_tyot.htm • Avoimen yliopiston kirjoitusohjeita http://www.avoin.helsinki.fi/opiskeluntaito/tehtavat.htm

4. Miksi elokuva- ja televisiotutkimus? • Elokuvaa ja televisiota voidaan analysoida pitkälti samoin käsittein ja metodein • Ne kytkeytyvät toisiinsa niin tuotannon, levityksen, esittämisen, kuluttamisen kuin estetiikankin kautta • Kattaa ainakin periaatteessa myös videotaiteen sekä uusmedioiden taiteelliset sovellutukset • Elokuvan ja television erot todennäköisesti sumenevat teknologisen kehityksen sekä levitys- ja esittämiskäytäntöjen muuttumisen myötä • Vaikka teknologinen pohja muuttuu kaiken aikaa, erilaisia elokuvia ja televisio-ohjelmia kutakuinkin vastaavat representaation muodot tulevat jatkossakin olemaan keskeinen osa yhteiskunnallista, kulttuurista, psykologista ja henkistä todellisuuttamme

5. Peruskysymykset • Kuinka elokuva ja televisio toimivat? • Millaisiin tarpeisiin ne vastaavat? • Miten ne osallistuvat todellisuuden hahmottamiseen? • Kuinka ne ovat vuorovaikutuksessa muiden todellisuuden hahmotusten kanssa? • Kuinka tuo vuorovaikutus toimii osana eritasoisten identiteettien hahmotusta erilaisissa yhteiskunnallisissa konteksteissa?

6. Painopistealueet • Estetiikka • Historiallinen poetiikka • Hermeneutiikka • Elokuvan ja television tuotanto-, levitys- ja esitystoiminta • Yhteiskuntakritiikki • Ideologiakritiikki • Mediakasvatus

7. Estetiikka • Miten elokuva tai televisio-ohjelma toimii esteettisenä objektina? • Miten osatekijät toimivat osana kokonaisuutta? • Mitkä ovat esteettisen kokemuksen mahdollistavat havaitsemisen ja ymmärtämisen mekanismit? • Mikä on esteettisen kokemuksen luonne ja merkitys – yksittäisenä elämyksenä ja osana elämämme kokonaisuutta?

8. Historiallinen poetiikka • Miten elokuva ja televisio ovat kehittyneet ilmaisumuotoina suhteessa teknisiin, taloudelliseen ja käytännöllisiin tekijöihin? • Kuinka eri tuotanto-olosuhteissa vallinneet esteettiset ja tekniset normit sekä erilaiset käytännöt ovat ohjanneet elokuvan tuotantoa ja estetiikkaa? • Kuinka erilaiset tyylilajit ovat muotoutuneet? • Miten elokuvan eri tekijät suhteessa eri aikoina vallinneisiin normeihin yhdessä synnyttävät tiettyjä vaikutelmia katsojassa? • Muiden taiteiden vaikutus elokuvan muotoutumiseen ja sen toisille taiteille tarjoama innoitus

9. Hermeneutiikka • Elokuvan ja television suhde todellisuuden havaitsemiseen ja mieltämiseen • Mitä elokuvat tai televisio-ohjelmat ovat merkinneet alkuperäisyleisöilleen ja mitä ne merkitsevät meille? • Mitä ne kertovat alkuperäiskontekstinsa ihmisistä, ihmisyydestä yleensä tai meistä itsestämme ihmisinä? • Miten ne voivat laajentaa – tai rajoittaa – itse kutakin meistä havaitsevana, tiedostavana ja moraalisena olentona?

10. Tuotanto-, levitys- ja esitystoiminta • AV-kulttuurin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen merkityksen ymmärtämiseksi on tunnettava alan tuotanto-, levitys- ja esitysrakenteet ja käytännöt sekä niitä ohjaavat valtasuhteet • Kuka rahoittaa ja omistaa? Miksi? • Elokuva ja television välillä on konvergenssia kaikilla tasoilla → niitä on mielekästä tarkastella yhdessä • Yhteydet viestinnän ja kulttuurin kenttään sekä yhteiskunnallisiin rakenteisiin yleensä • Globaali tuotannon ja levityksen epätasapaino

11. Yhteiskunta- ja idelogiakritiikki • Yksittäisten elokuvien tai televisio-ohjelmien, tyylisuuntien ja lajityyppien sekä tuotanto-, levitys-, esittämis- ja katsomiskäytäntöjen suhteutuminen aikansa historialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin sekä aatteellisiin ja taiteellisiin virtauksiin • Kuinka elokuva ja TV muovaavat henkilökohtaisia ja kollektiivisia identiteettejä ja suhtautumista toiseuteen? • Kuinka ne määrittävät käsityksiä etnisyydestä, uskonnosta, sukupuolirooleista ja –suuntautumisesta, ikäryhmistä jne. • Taiteen/viihteen agitoivat, integroivat ja emansipatoriset ulottuvuudet

12. Mediakasvatus • Käsitteellisen ja affektiivisen välineistön tarjoaminen audiovisualisten medioiden kautta tapahtuvien kokemusten prosessoimiseen • Ei vain ideologiakritiikkiä, myös esteettistä kasvatusta • On tarjottava edellytykset omaehtoisesti arvostaa, arvottaa ja tarpeen tullen myös arvostella erilaisia AV-kulttuurin tuotteita • Väkivallan lumo -projekti

13. Tutkimuksellisia näkökulmia • auteurtutkimus, tekijyys • studiotutkimus, tuotannon tutkimus • genretutkimus • tähteys • kansallisen elokuvan tutkimus • transnationaali elokuvatutkimus • feminismi, maskuliinisuuden tutkimus • kulttuurintutkimus, vähemmistötutkimus • reseptiotutkimus, katsojatutkimus • tekniikan tutkimus

14. Oppiminen luennoilla • Ei vain tietoa vaan eväitä ja sytykkeitä havaitsemisen, ajattelun ja valmiuksien kehittämiseen • Tavoite: oppia ajattelemaan ja esittämään ajatuksia perustellummin ja avoimemmin • Vältä ylenmääräistä muistiinpanojen tekemistä • Pysähdy pohtimaan asioita • Tee kysymyksiä • Alä turhaudu, jos et heti ymmärrä jotakin asiaa. • Palautetta ja kysymyksiä voi esittää luentojen yhteydessä tai sähköpostitse

15. Mitä on taide? • Dissanayake: taiteen synty leikistä • Walton: mimesis as make-believe • Aristoteles: traaginen mimesis ja katharsis • Kant: taiteella ei ole välitöntä tarkoitusta • Schiller: esteettinen kasvatus yhdistää aistillisen ja järkiperäisen ihmisessä • Goodman: kuin koirien haukuntaa – se on vaan niin hauskaa

16. Juhani Pallasmaan ajatuksia taiteesta • Taide ilmentää inhimillisen olemassaolomme moninaisuutta ja problemaattisuutta. Taideteos yhdistää yksilöllisen ja yliyksilöllisen kokemuksen ja saa meidät kokemaan arkisen olemassaolomme uudella elämysvoimalla. Taide-elämyksessä aikamuodot ja sijamuodot yhdistyvät yhdeksi moniulotteiseksi olemassaolon kokemukseksi. • Kaikki taide ... luo kuvia, todellisuuden representaatioita, jotka laajentavat kokemisemme ja minuutemme toteutumisen horisonttia • Taideteos on eräänlainen taikakalu. Se saa meidät kokemaan olemassaolomme voimakkaammin kuin muuten olisi mahdollista. Taide on pohjimmiltaan tasa-arvoista ja humaania, sille se tuo ihmiskunnan nerokkaimpien yksilöiden kokemistavan ulottuvimmillemme. Taideteoksen elämyslaatu ja sisältö on kuitenkin jokaisen luotava uudelleen – taiteen ulottuvuus ei ole itse aineellisessa teoksessa, vaan kokijan tajunnassa.

17. Peruskäsitteitä: semiotiikka • Merkin olemus (de Saussure) • signifiant /signifier/ merkitsijä • signifié / signified / merkitty • Merkkien lajit (Peirce) • Indeksi • Ikoni • symboli

18. Peruskäsitteitä: formalismi • Motivaation lajit • realistinen • kompositionaalinen • transtekstuaalinen • taiteellinen • diegeettinen • Merkitysten lajit • diegeettiset • eksplisiittiset • implisiittiset • symptomaattiset

19. Merkityksen lajit elokuvissa Ihmemaa Oz ja Marja Pieni Diegeettiset – referentiaaliset • Kuvitteellisen maailman hahmottaminen suhteessa todellisuuteen: 30-luvun Kansas Ihmemaa Ozissa vs. fantasiamaailma; Kaupungistuva, kulutusyhteiskunnan alkutaipaleella oleva, moraalisia uhkakuvien täyttämä Suomi Marja Pieni –elokuvassa. Eksplisiittiset • Julkisanottu tai muuten ilmeinen merkitys : ”There’s no place like home!”, arkinen kotimiljöö on arvokkaampi kuin kiehtova fantasiamaailma – vaikka molemmissa toteutuu tietty moraalinen järjestys; modernissa yhteiskunnassa kaunis, romanttinen, itsekeskeinen nainen omaa monenlaisia mahdollisuuksia, mutta korruptoituu henkisesti jos ei osaa ottaa huomioon toisia ihmisiä

20. Implisiittiset • Aikuistumisen kynnyksellä oleva haaveiluun taipuvainen tyttö saattaa haluta paluuta lapsuuden satumaailmaan, mutta kasvaakseen henkisesti hänen on hyväksyttävä arkitodellisuutensa ja siihen liittyvät velvoitteet; työväenluokkaisuus näyttäytyy tervehenkisempänä kuin tuhoon tuomittu maalainen maailma tai moderni pinnallinen kulutuskulttuuri. Symptomaattiset • Yhteiskunnassa, jossa inhimillisiä kysymyksiä arvioidaan rahassa, koti ja perinteiset arvot korostuvat ihmisyyden perustekijöinä, joihin lajityyppielokuvat vetoavat; kylmän sodan aikaisessa poliittisessa ilmapiirissä luokkakantaisuus tuottaa tiettyjä yhteiskunnallisia luokkia ja ilmiöitä kritisoivia tai ihannoivia teoksia

21. Huomioita merkityksen lajeista • Eri tasot ovat vuorovaikutuksessa keskenään: eksplisiittiset merkitykset ankkuroituvat usein diegeettiseen maailmaan ja elokuvan rakenteeseen; eksplisiittiset merkitykset saattavat kyseenalaistua jopa implisiittisten merkitysten kautta • Rajat merkityksen lajien välillä ovat sumeita: voi olla vaikea määritellä tarkkaan mikä on eksplisiittistä ja mikä implisiittistä, mikä implisiittistä ja mikä symptomaattista • Ei pitäisi tarkastella teosta pelkästään jonkin teeman ilmentämisen välineenä vaan pikemminkin sen oman kerronnalis-audiovisuaalisen erikoislaadun kannalta.

22. ekologinen teoria kuvan ja äänen havaitsemisesta kognitiviinen teoria elokuvan seuraamisesta uusformalistinen teoria elokuvakerronnasta historiallinen poetiikka semioottinen teoria merkityksenmuodostuksesta psykoanalyyttinen teoria elokuvan tarjoamista nautinnoista uusmarxilainen teoria valtasuhteista ideologiakriittinen tekstianalyysi Kognitivismi vs. Screen-teoria

23. luonnontieteellinen realismi empirian korostaminen kognitiivinen psykologia ekologinen näkemys havaitsemisesta ja primäärien merkitysten hahmottamisesta psykologinen konstruktivismi klassiseen tyyliin kuuluvien elokuvallisten keinojen selittäminen analogioilla todellisen maailman havaitsemisen kanssa elokuvallisten ominaisuuksien analyysi arvovapaa tekstikeskeisyys konventionalismi teoriakeskeisyys psykoanalyysi semioottinen näkemys havaitsemisesta ja primäärien merkitysten hahmottamisesta sosiaalinen konstruktivismi kaikkien keinojen historiallisesti määräytyneen konventinalisuuden korostaminen sisällön ja merkitysten tulkitseminen ideologikriittinen reseptiotutkimus Kognitivismi vs. Screen-teoria: sisällöt

24. Evans: “Reality Programming: Evolutionary Models of Film and Television Viewership” • Humans consume popular media such as newspapers, television, and film in large part because these media facilitate environmental surveillance. These media provide cost-effective surveillance across a wide range of people, places, and phenomena. p. 201 • The human preference for television and film over print media is perfectly natural, in that humans are hardwired to attend and respond to visual stimuli, especially when visual stimuli include other people and especially when these people are engaging in salient behaviour. p. 201. • Television and film producers exploit our innate preferences, offering us content that is highly salient and extremely realistic but that often presents a misleading account of our environment. p. 202. • Exposure to these images [thin women, strong men, generally attractive people] has been associated with an increased likelihood of body self-image disorders among both female and male viewers (Botta, 1999; Leit, 2001). p. 207