Kriminalistiikan kurssi 7.10.2011 Mika Broms rikoskomisario

1. Kriminalistiikan kurssi 7.10.2011Mika Bromsrikoskomisario Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

2. Rahanpesu • Rahanpesua on rikoksella hankittujen varojen alkuperän häivyttämistä siten, että ne vaikuttavat laillisesti hankituilta. • Rahanpesulla pyritään mahdollistamaan varojen riskitön käyttö. • Rikollisille rahanpesu on keino palauttaa rikoksella hankitut varat takaisin lailliseen tai laittomaan toimintaan. • Rahanpesu kriminalisoitiin vuonna 1994. • Omaksi rikosnimikkeekseen 1.4.2003. Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

3. Kuinka laajaa rahanpesu on? • Maailmanlaajuiset arviot vaihtelevat vuositasolla 500-1000 miljardin US dollarin välillä • Suomessa taustalla talous- sekä huumausainerikokset • Talousrikosvahingot noin 150 miljoonaa euroa • Huumausaineiden arvo katukaupassa noin 100 miljoonaa euroa • Ulkomailta tuleva rikoshyöty? Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

4. Vastaanottaa epäilyttäviä liiketoimia koskevat ilmoitukset, tallettaa ja selvittää ne sekä huolehtii niiden tutkinnasta Edistää yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja koulutusta viranomaisten sekä ilmoitusvelvollisten kanssa Edistää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa vieraan valtion FIU- yksiköiden, viranomaisten ja KV -järjestöjen kanssa Mahdollisimman ajantasaisen palautteenanto rahanpesusta ilmiönä (tilannekuva) Terrorismin rahoituksen torjunta (tilannekuva) Rahanpesurekisterin rekisterinpitäjä Rahanpesun selvittelykeskus Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

5. Keskusrikospoliisin organisaatio Päällikkö Apulaispäällikkö Johtoryhmä Esikunta Tiedustelu-osasto Tutkinta-osasto Kansainvälinenosasto Rikostekninenlaboratorio Hallinto-osasto Kriminalistiikka_7.10.2011/mbKeskusrikospoliisi

6. Keskusrikospoliisin organisaatio 2010 Päällikkö Johtoryhmä Apulaispäällikkö Esikunta Tiedusteluosasto Tutkintaosasto Kansainvälinen osasto Rikostekninen laboratorio Hallinto-osasto Tiedustelu-osasto Tutkintaosasto Kansainvälinen osasto PTR-rikostiedustelu ja -analyysi Rahanpesuntorjunta Tiedonhankinta Järjestäytynytrikollisuus Talousrikollisuus Henki- ja muuvakava rikollisuus Oikeusapu Viestiliikenne-keskus Asiakaspalvelu BiologiaKemiaSormenjäljetAsiakirja- ja digitaalitekniikka Tekniikka Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Virastopalvelut Tietohallinto-palvelut Tietopalvelut Kriminalistiikka_7.10.2011/mbKeskusrikospoliisi

7. Rahanpesulain mukainen poliisitutkinta • Rahanpesun estäminen ja selvittäminen = ensivaiheen poliisitutkinta • Rikoshyödyn takaisinsaanti, ml kv- rikoshyöty • Terrorismin rahoituksen estäminen ja selvittäminen • Ilmoitusten tutkintaan annettu erityiset toimivaltuudet rahanpesulaissa • Laaja oikeus tietojen saamiseen kaikilta ilmoitusvelvollisilta ja muilta viranomaisilta • yleispankkitiedustelut • verottaja, ulosotto, tulli, jne. • Tietojen saaminen ulkomaisilta rahanpesuyksiköiltä • Mahdollisuus liiketoimen kohteena olevien varojen jäädytykseen viiden arkipäivän ajaksi • Poliisilain mukaiset kuulustelut • Salaiset pakkokeinot poliisilain perusteella Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

8. Rahanpesun vaiheet 1. Sijoitusvaihe - laiton raha yritetään saada laillisen rahoitusjärjestelmän piiriin - suuri kiinnijäämisriski, mutta jos varat onnistutaan saamaan rahoitusjärjestelmään, on niitä tämän jälkeen vaikea jäljittää 2. Harhautusvaihe - erilaisilla toimenpiteillä omaisuus erotetaan laittomasta lähteestään - tavoitteena on, ettei varoja ja niiden laitonta alkuperää enää pystytä yhdistämään toisiinsa 3. Palautusvaihe - rikollisella toiminnalla saadut varat sekoitetaan laillisiin varoihin Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

9. Rahanpesun riskit Yritykselle: • maineriski • taloudellinen riski • vääristää kilpailua Yhteiskunnalle: • mahdollistaa rikollista toimintaa • lisää järjestäytynyttä rikollisuutta • lisää korruptiota • uhka valtioiden taloudelle ja poliittiselle järjestykselle Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

10. Rahanpesu/terrorismin rahoitus • Rahanpesussa on kyseessä rikoksella saadut varat • huolellisuusvelvollisuus kohdistuu varojen alkuperään • Terrorismin rahoitus voi tapahtua myös laillisesti hankituilla varoilla • huolellisuusvelvollisuus kohdistuu varojen kohteeseen • Käytännössä ilmoitusvelvollinen ilmoittaa liiketoimista, jotka ovat ilmoitusvelvollisen toimialaltaan saaman kokemuksen mukaan epätavallisia Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

11. Ilmoitusvelvolliset • Luotto-, rahoitus- ja sijoitussektori kokonaisuudessaan • Vakuutusyhtiöt ja vakuutusvälittäjät • Panttilainauslaitokset • Vedonlyönti-, totopeli- ja pelikasinotoimintaa harjoittavat yhteisöt • Kiinteistönvälittäjät • Liike- tai ammattitoimintana kirjanpitoa tai tilintarkastusta tarjoavat • Liike- tai ammattitoimintana huutokauppoja toimittavat • Liike- tai ammattitoimintana oikeudellisissa asioissa avustavat • Liike- tai ammattitoimintana veroneuvontaa tarjoavat • Liike- tai ammattitoimintana tapahtuva tavaroiden myynti tai välitys, jos maksu otetaan vastaan käteisenä ja se on vähintään 15.000 euroa • Omaisuudenhoito- ja yrityspalveluiden tuottajat Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

12. Rahanpesulain mukaiset velvoitteet • Tuntemisvelvollisuus • asiakas on tunnistettava ja todennettava sekä asiakassuhteen riskiperusteinen arviointi • Asiakassuhteen jatkuva seuranta • perusteet palvelujen käytölle selvitettävä, jos liiketoimi on epätavallinen • Ilmoitusvelvollisuus • epäilyttävistä liiketoimista ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle • Henkilökunnan jatkuva koulutus ja omaan toimintaansa soveltuvat toimintaohjeet rahanpesulain noudattamiseksi Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

13. Ilmoitusvelvollisuus • Ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta ei ole rikosilmoitus! • Ilmoituksen tekemistä ei saa paljastaa asiakkaalle. • Ilmoitus ei merkitse asiakassuhteen päättymistä. • Jos rikollinen alkuperä löytyy, asia siirretään esitutkintaan. • Jos alkuperä ei selviä, tietoja ei voida käyttää muuhun tutkintaan. • Ilmoituksen sisältämien tietojen käyttö mahdollista vain rahanpesun estämiseksi ja selvittämiseksi. • Rahanpesun selvittelykeskus ei kerro asiakkaalle hänestä tehdystä ilmoituksesta. • Tiedot talletetaan rahanpesurekisteriin, johon on pääsy vain rahanpesun selvittelykeskuksen henkilökunnalla. • Ilmoituksen voi tehdä netissä osoitteessa: www.rahanpesu.fi Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

14. Rahanpesurikokset RL 32 luvun 6-10 § • 6 § Rahanpesu • 7 § Törkeä rahanpesu • 8 § Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi • 9 § Tuottamuksellinen rahanpesu • 10 § Rahanpesurikkomus Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

15. Rahanpesu RL 32 luku 6 § Joka 1) ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan*rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai*peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset, taikka Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

16. RL 32:6 § 2) peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden*, rikoksen tuottaman hyödyn taikka NÄIDEN tilalle tulleen omaisuudentodellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet tai avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä, on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Kriminalistiikka_7.10.2011/mbKeskusrikospoliisi

17. Keskeiset tunnusmerkistötekijät 1. Tietoisuus varojen laittomasta alkuperästä 2. Törkeä huolimattomuus varojen alkuperän suhteen (RL 32:9) 3. Omaisuuteen ryhtyminen peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa (RL 32:6, 1 kohta) 5. Omaisuuden alkuperän peittämis- tai häivyttämistoimi (RL 32:6, 2 kohta ilman ryhtymistä) 6. Rahanpesun kohteena täytyy olla rikoksella hankittu omaisuus 7. Rahanpesijä on muu kuin esirikoksen tekijä (huom itsepesu!) Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

18. Tietoisuus varojen alkuperästä • Ei edellytä nimenomaista tietoisuutta tietystä alkurikoksesta • Turun seudun käräjäoikeus 26.10.1999: Yleisen elämänkokemuksen mukaan on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä ilmeisenä, että kätkemisrikoksesta syytetyt ovat rahat vastaanottaessaan ja kierrättäessään ne [tiliensä kautta] ymmärtäneet varat rikoksen kautta saaduiksi. Sillä seikalla, ovatko he mahdollisesti luulleet ne veropetoksen tai jonkin muun rikoksen kautta saaduiksi, ei ole asiassa merkitystä. Heidän on täytynyt ymmärtää, että heidän menettelynsä tulisi johtamaan rahojen laittoman alkuperän häivyttämiseen. Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

19. Peittämis- tai häivyttämistarkoitus, RL 32:6 § 1 kohta • Ryhtymistavat lueteltu tyhjentävästi: ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää tai välittää • Edellyttää, että omaisuuden alkuperän peittämiseen tai häivyttämiseen ryhdytään, ei edellytä kuitenkaan onnistumista • Esimerkiksi varojen kierrättäminen erilaisten tapahtumien kautta siten, että ne vaikuttavat laillisesti hankituilta (tekaistu kauppa- tai velkakirja,veroparatiisiyhtiöiden omistuksessa, oikeustoimilla ei ole liiketaloudellisia perusteita) • arvioitu usein objektiivisesti havaittavissa olevien seikkojen perusteella Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

20. Peittämis- tai häivyttämistarkoitus, RL 32:6 § 2 kohta • edellytyksenä toteutunut peittämis- tai häivyttämistoimi • 2 kohdassa ei ole määritelty ryhtymistapoja, vaan voi syyllistyä myös ilman aktiivista toimintaa ja pestävään omaisuuteen ryhtymistä • peittäminen ja häivyttäminen tulosta tekijän toimista, esimerkiksi kirjanpidon manipulointi, bulvaanina toimiminen Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

21. Rahanpesun tekotavat RL 32 luvun 6 §:n 1 kohta • ottaa vastaan • henkilö ottaa varat haltuunsa • sallii oman tilinsä käytön, tallelokeron avaaminen • luovuttaa • avaa tilin ja luovuttaa tilin käyttöoikeuden edelleen esirikoksen tekijälle • usein tekotapa täyttyy yhdessä edellisen kanssa • käyttää • usein omaisuuden nopeatahtista tuhlaamista • esim. henkilö ottanut vastaan 30.000 mk, jolla lyhentänyt shekkitilinsä saldoa, tuomittiin kätkemisrikoksesta, koska oli jo ottanut vastaan ko. varat Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

22. Rahanpesun tekotavat • muuntaa • vaihtaminen toiseksi valuutaksi, omaisuuden osto • siirtää • varojen siirto tililtä toiselle • välittää • esimerkiksi kiinteistöjä tai arvopapereita • Pitää hallussaan (uusi) - tietoisuus Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

23. Rikoksella hankittu omaisuus • Rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta • Omaisuuden ei tarvitse kokonaan olla rikollista alkuperää, esim. pankkitilillä olevat varat, kiinteistö • Voi olla myös sijaan tullutta omaisuutta, rahanpesulle on tyypillistä, että omaisuus muuttaa muotoaan • Rikoksen tuottama hyöty lisättiin 1.4.2003 -> rahanpesun kohteena voi olla kaikentyyppinen rikoshyöty, esim. tilittämättä jääneet verot • Jälkikäteinen teko eli rahanpesu ei voi toteutua ennen kuinalkurikos on täyttynyt Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

24. Törkeä rahanpesu (RL 32:7) • Jos rahanpesussa • 1) rikoksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai • 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti, • ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanpesusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. • Yritys on rangaistava Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

25. Tuottamuksellinen rahanpesuRL 32:9 Joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 §:ssä tarkoitettuihin toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

26. Tuottamuksellinen rahanpesu • Tekijällä ei ole varmaa tietoa varojen alkuperästä, mutta teko osoittaa törkeää huolimattomuutta. • Selvästi tavanomaisesta poikkeavat olosuhteet. • Painava syy suhtautua varojen alkuperään epäillen. • Huolimattomuutta on arvioitava tekijän tietoon tulleiden seikkojen ja muiden objektiivisesti havaittavissa olevien seikkojen perusteella. • Tuottamusarvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös mahdollisuuksiin selvittää varojen alkuperää. • Tuottamuksellinen rahanpesu ei täyty silloin, kun ilmoitusvelvollinen on toteuttanut asiakkaan ehdottaman epäilyttävän liiketoimen saattaakseen asian viranomaisen tutkittavaksi. • Tuottamuksellinen rahanpesu ei täyty myöskään silloin, kun selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus on täytetty eikä epäily rahanpesusta ole varsin vahva. • Ei sovelleta oikeudenkäyntiavustajaan tai -edustajaan, joka avustaa rikosasiassa syytettynä olevaa henkilöä ja vastaanottaa syytetyltä palkkion avustustehtävästään. • . Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

27. Tuottamuksellinen rahanpesu • Varat vastaanottava henkilö tuntee esirikoksen tekijän taloudellisen aseman hyvin eikä hänen sen nojalla ole syytä pitää mahdollisena, että esirikoksen tekijä olisi voinut rehellisesti saada kyseistä omaisuutta haltuunsa. • Tietoisuus esirikoksen tekijän elämäntavasta, kuten huumausaineiden kauppaamisesta, taloudellisista vaikeuksista tai tähän kohdistetusta rikostutkinnasta voi myös aiheuttaa varojen vastaanottajalle syyn epäillä varojen alkuperää. • Henkilö avustaa esirikoksen tekijää perustamaan yhtiöitä tai tekemään oikeustoimia, joita on luonteensa puolesta syytä epäillä valeoikeustoimiksi. Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

28. Tuottamuksellinen rahanpesu • Tuottamuksellisesta rahanpesusta ei ole juurikaan oikeuskäytäntöä • Tuottamuksellinen rahanpesu edellyttää tekijältä törkeää huolimattomuutta • Edellyttää kokonaisarvostelua, jossa arvioidaan tekoa ja tekijän huolimattomuutta • Onko tärkeitä huolellisuusvelvoitteita rikottu ? Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

29. 32:14 § (4.3.2011/191) • Oikeushenkilön rangaistusvastuu • Kätkemisrikokseen, törkeään kätkemisrikokseen, ammattimaiseen kätkemisrikokseen, rahanpesuun, törkeään rahanpesuun ja tuottamukselliseen rahanpesuun sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään. Kriminalistiikka_7.10.2011/mbKeskusrikospoliisi

30. RL 34a luku, 5 § • Joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan… • Terrorismirikoksia: … omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa / vahinkoa valtiolle, kv-järjestölle… • Tietoisuus rahan todellisesta käyttötarkoituksesta (yleisesti) • Ei tarvitse olla käytetty terroristiseen tekoon • Toissijainen säännös • Varat: kaikenlaista taloudellista arvoa omaavaa omaisuutta Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

31. Terrorismin rahoitus • Terrorismi on yleismaailmallinen ilmiö, joka koskettaa jokaista valtiota • Suomessa ei ole näyttöä (tuomioistuin) tapauksista, joissa varoja olisi siirretty terrorismiin (huom tutkinta meneillään) • Vrt. Ruotsi • Viitteitä terrorismin rahoituksesta • Pakotelistat / Close Match -tapaukset • Rahanpesuilmoituksia, joissa indikaattoreita • Varainkeruu • Yhdistystoiminta Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

32. Terrorismin rahoitus • yhtään iskua ei tehdä ilman rahaa • jokaisen iskun valmistelu vaatii rahaa • minkä tahansa organisaation toiminta tarvitsee rahaa Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

33. Esimerkkejä Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

34. TEON / ISKUN KUSTANNUS KOKONAISRAHOITUKSESTA Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

35. Vankien perheet KV-kampanjat Kampanjointi “kotimaassa” Karkurit Terrorismin menot Vapaa- ehtoiset Hallinto Aseiden hankinta Koulutus Propaganda Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi

36. Rahoitustavat käytännössä KIRISTÄMINEN HUUMEET SALAKULJETUS / VEROPETOKSET VARKAUDET KIDNAPPAAMINEN RYÖSTÖT LAILLINEN LIIKETOIMINTA TUOTEVÄÄRENNÖKSET PETOKSET LAHJOITUKSET Kriminalistiikka_7.10.2011/mb_Keskusrikospoliisi