Ilmastonmuutos ja ruoka Ruokaa kaikilla aisteilla -koulutuspäivät 27.-29.1.2009

1. Ilmastonmuutos ja ruokaRuokaa kaikilla aisteilla -koulutuspäivät 27.-29.1.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius

2. Hyviä ja huonoja uutisia

3. Huonoja uutisia • Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. • Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. • Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. • Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. • Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4. Hyviä uutisia • Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia. • Tarvittava teknologia on olemassa. • Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. • Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

5. ”Lihaton päivä viikossa” • “Jokainen ihminen voi ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.” • HS 7.9.2008

6. Vuotuinen lihan kulutus Suomessa (kg/cap) • Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa • Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden Lähde: FAO

7. Esityksen sisältö • Ruuan ympäristövaikutukset • Tutkimustieto karttuu • Mitä pitäisi tehdä?

8. Ruuan ympäristövaikutukset

9. Ruuan ympäristövaikutukset • Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä neljännes aiheutuu elintarvikkeiden kulutuksesta. • Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. • Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. • Lähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42088&lan=fi

10. Ruoka ja ilmastonmuutos • Maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. • FAO: eläintuotanto vastuussa 18 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä • Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options, http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

11. Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy maatalouteen • Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi. • Professori Pete Smith: Lihansyönnin vähentäminen olisi kaikkein järkevin keino päästöjen vähentämiseksi. • Lähde: Bellary et al. (2008) Cool farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential, http://www.greenpeace.org/international/press/reports/cool-farming-full-report

12. Ruuan tuotannon ympäristöystävällisyyden osa-alueet • Alkutuotanto • Rehut, lannoitteet, kuljetukset • Jalostus • Infrastruktuuri (tehtaat, pakastinaltaat ja niiden energiankulutus) • Kauppa • Hävikki, jakelu, muu infrastruktuuri • Kotitalous • Säilöntä, valmistus, kauppamatkat

13. Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006 Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

14. Tutkimustieto karttuu

15. Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta • Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa. • Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon. • Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006-2008 toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.

16. Systeemianalyysin Laboratorio Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg) Lähde: Sosiaalifoorumi 17.5.2008 Tommi Kauppinen

19. Foodchain -hanke • Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. • Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset. • Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri. • Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin. • Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia. • Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/

20. Arvioita eri ruokien hiilidioksidiekvivalenteille (MTT) Lähde: Ravitsemus ja yhteiskunta -kurssi 12.12.2008. Tommi Kauppinen, MTT

21. Mittatikkuhanke: • Tavoitteena kuvata kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla • 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 10 km autoilua • Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248986&lan=FI

22. Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa. • Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö. • Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa. • Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

23. Mitä pitäisi tehdä?

24. Esimerkkejä ohjauskeinoista • Ilmastomerkinnät pakkauksiin (”hiilijalanjälki”) • Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten mukaan • Haittavero lihalle, juustolle ja talvella pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille • Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin

25. Ilmastomerkinnät Carbon Trustin hiilijalanjälki (mm. Tesco). Kuva Ari Nissinen, SYKE

26. Viisi vinkkiä:Mitä minä voin tehdä? • Suosi kasvisruokaa, vältä myös juustoa ja kasvihuonevihanneksia talvisin • Vähennä lieden ja uunin käyttöä – valmista ruoka mikrossa, käytä vedenkeitintä • Suosi paikallista vähän pakattua kausikasvisruokaa, kulje kauppamatka kävellen tai pyörällä • Ota yhteyttä päättäjiin, anna palautetta kaupoissa, ravintoloissa ja ruokaloissa • Osallistu ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöjen toimintaan!

27. Suomen luonnonsuojeluliitto toimii • Koti-MIPS/ElintarvikeMIPS-hanke • Ruoka-kampanja (Ilmasto lautasella) • http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella • Hyvän ruuan verkosto

28. Yhteenveto • Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. • Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset. • Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten. • Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

29. KIITOS ! • Ota yhteyttä: Leo Stranius leo.stranius@sll.fi puh. 040-754 7371 Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi

30. Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanja: http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella • ElintarvikeMIPS-hankkeen tulokset: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips/elintarvikemips • Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatoiminta: http://www.sll.fi/ilmasto • Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi • Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi • Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi

31. Lisätietoja ilmastopolitiikasta IPCC: http://www.ipcc.ch/ Päästötilastot (World Resources Institute): http://cait.wri.org/ YK:n ilmastopolitiikan sivusto: http://www.un.org/climatechange/ YK:n ilmastosopimuksen sivusto: http://unfccc.int EU:n komission ilmastosivut: http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: http://www.ilmasto.org