Tutkimuksen lähdemateriaali

1. Tutkimuksen lähdemateriaali Proseminaari 30.1.2007

2. Tutkimuksen lähdemateriaali • Tavoitteena on • löytää relevantti lähdemateriaali omasta tutkimusaiheesta • ymmärtää kuhunkin aineistoon sisältyvät lähdekriittiset ongelmat • osata viitata käytettyyn aineistoon

3. Erilaisia lähestymistapoja: • Lähteet julkaisuformaatin mukaan • painetut julkaisut (kirjat, lehdet…) • arkistoaineistot; asiakirjat, äänitteet, videot, mikrofilmit • digitaaliset aineistot (verkkojulkaisut, e-lehdet…) • Lähteet aineiston käyttötavan mukaan • primäärit lähteet • sekundäärit lähteet • Lähteet sijainti-/säilytyspaikan/muodostumisen mukaan • arkistot (esim. maanmittauslaitoksen karttakokoelma, isojaon kartat) • kirjastot (esim. HYK) • verkko

4. Tutkimuksen lähdemateriaali jaetaan perinteisesti kahteen pääryhmään: • Primäärinen, so. alkuperäislähteet [alkuperäinen, ensisijainen] • Sekundäärinen, ”muut lähteet” [aiempaan perustuva, toissijainen, toisarvoinen, myöhempi]. Sisältää tulkinnallisen komponentin • myös: tertiäärinen (esim. kirjastojen luettelot)

5. Tutkimuksen lähdemateriaali jaetaan kahteen pääryhmään (2): • Jako vastaa lähdekritiikin periaatteita ja henkeä: ”alkuperäislähteiden todistusvoima on tutkimusongelman kannalta arvioiden suurempi kuin sekundääristen lähteiden” • Tutkimusongelma määrää, mitkä lähteet ovat primäärejä ja mitkä sekundäärejä: lähteen alkuperäisyys ymmärretään lähteen ja tutkittavan ilmiön välittömäksi yhteydeksi. Vastaavasti kaikki sellainen tieto, joka on kulkenut välikäsien kautta tai syntynyt jälkikäteen, kuuluu sekundäärisiin lähteisiin

6. Primäärit lähteet • Alkuperäislähde on suoranainen jäänne tutkittavasta ilmiöstä (esim. Museoviraston kokoelmissa olevat löydöt) tai se on syntynyt välittömässä yhteydessä siihen (kaivausraportti) • Myös: tutkimustuloksen ensimmäinen esittäminen • Alkuperäislähteen muodostaja (esim. kaivausten johtaja) on usein keskeisellä tavalla vaikuttanut tutkittavaan ilmiöön ja ollut samalla silminnäkijä­todistajana (kaivausmenetelmän valinta, mitä ilmiöitä dokumentoidaan)

7. Primäärit lähteet • Suhtautumisessa tiedonkeruuseen ja prosessin objektiivisuuteen on eroja: • usko tiedon objektiivisuuteen ja virheettömyyteen (data l. "annettu tieto") • hyväksytään tietoon sisältyvä epävarmuus ja subjektiivisuus • Oleellista tuntea periaatteet, joiden mukaan lähdemateriaalin kokoaminen ja dokumentoiminen on tapahtunut

8. Arkeologeilla… • primäärinen lähdemateriaali käytännössä koostuu useimmiten arkistolähteistä • kaivaus- ja inventointiraportit valokuvineen, karttoineen • analyysitulokset (osteologiset analyysit, makrot, ajoitustulokset) • myös julkaistu kaivauskertomus on primääriaineistoa • Tutkittaessa esim. • arkeologisen tutkimustoiminnan saamaa julkisuutta lehdistössä ovat sanomalehtikirjoitukset primääriä lähdemateriaalia • tutkimushistoriaa ovat tutkijoiden ko. aikakaudelle kuuluvat tekstit primääriaineistoa • Muita esimerkkejä?

9. Sekundäärit lähteet • sisältävät tutkijan tulkinnallisen komponentin • Vrt. toissijainen viittaaminen: viitataan tutkijaan (jonka kirjaa ei esim. saada käsiin) toisen tutkijan kirjoittaman tekstin kautta • periaatteessa tutustuttava aina itse alkuperäiseen lähdeteokseen: EI SAA käyttää lähteenä muiden tekemiä referaatteja/viittauksia ilman että asia tuodaan selkeästi esille • lähdemateriaalina ongelmallista aineistoa: saattavat sisältää virhetulkintoja, käännösvirheitä ja suoranaista vääristelyä.

10. Lähdekritiikki? • Arvioitava tutkimuksessa käytettävän tiedon luotettavuus! • primäärit ja sekundäärit lähteet  tutkittava tiedon alkuperää, mihin väite perustuu? • kirjoittajan asiantuntemus ko. aihepiiristä • tutkimuksen julkaisuvuosi • eri julkaisukanavat

11. Hyödyllistä erottaa toisistaan populäärijulkaisut ei käytetä lähdeviittausjärjestelmää = ei voi tarkistaa tiedon alkuperää kiinnitettävä huomiota kirjoittajan asiantuntijuuteen Kaupallisilla kustantajilla heikkolaatuisiakin teoksia yleisteokset esim. Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa myös: kiinnitettävä huomiota kirjoittajan asiantuntemukseen (vrt. paikallishistoriat) tutkimukset lähdeviittausjärjestelmä päättelyketjun esiintuominen tutkimukset, joissa käytetty referee-järjestelmää kuten ed. asiantuntijaluku

12. Vrt. kirjastojen luokitusjärjestelmä • B1 Tieteelliset artikkelit tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa käytetään arviointijärjestelmää (referee). • B2 Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa tai painetuissa kongressijulkaisuissa. • B3 Artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa ei käytetä arviointijärjestelmää. Referee-lehdissä julkaistut pääkirjoitukset, katsaukset ja harkinnan mukaan kirja-arvostelut. • B4 Artikkelit Helsingin yliopiston laitossarjoissa. • B5 Yleistajuiset artikkelit

13. Julkaisutoiminta - mitä arkeologit julkaisevat? • SARJOIHIN KUULUMATTOMAT JULKAISUT • monografiat • artikkelikokoelmat • SARJOIHIN KUULUVAT JULKAISUT • monografiat • artikkelikokoelmat Esitetyllä jaolla merkitystä • lähdeviittausjärjestelmän • tiedonhaun (kirjastotietokannat, kirjastot) • tiedon luotettavuuden kannalta

14. Sarjoihin kuulumattomat julkaisut • Monografiat • mm. oppikirjat, paikallishistoriat • esim. Matti Huurre: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa • Leena Lehtinen: Opas Etelä-Savon esihistoriaan • kaupallisten julkaisijoiden erillisteokset • esim. Pekka Kivikäs: Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkistomme

15. Sarjoihin kuulumattomat julkaisut (2) • Artikkelikokoelmat • Juhlakirjat • Saimaalta Kolille. Karjalan tutkimuslaitoksen 20-vuotiskirja 1971-1991 • Dig it all. Papers dedicated to Ari Siiriäinen • Konferenssijulkaisut • XIII International Congress of Prehistoric and Protohistoric Sciences. Forli, Italia, 8-14. September 1996 • Näyttelyiden yhteydessä tehdyt julkaisut • Kalmistojen kertomaa. Rautakautinen Mikkelin seutu idän ja lännen välissä

16. Sarjoihin kuulumattomat julkaisut (3) • Moniosaiset teokset (-sarjat) • Suomen historia I - • Ihmisen suku I-V

17. Kotimaiset julkaisusarjat • Suomen Muinaismuistoyhdistys • Suomen Museo (SM) 1890- • artikkeleita esihistorian, historian, taidehistorian ja kansatieteen alalta; myös bibliografisia koosteita • Finskt Museum (FM) 1890- • Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja (SMYA) 1870- • nykyisin väitöskirjojen julkaisufoorumi • esim. Lavento, M. 2001: Textile ceramics in Finland and on the Karelian Isthmus. Nine variations and the fugue on a theme of C.F. Meinander. (SMYA 109)

18. Kotimaiset julkaisusarjat (2) • Iskos 1975- • väitöskirjoja, konferenssijulkaisuja • Esim. Tuukka Talvio: Coins and coin finds in Finland AD 800-1200. (Iskos 12) • Esim. Proceedings of the VII Nordic Conference on the Application of Scientific Methods in Archaeology. Savonlinna, Finland 7-11. September 1996. (Iskos 11) • 2000-luvulla uusi profiloituminen

19. Suomen arkeologinen seura ry • Fennoscandia Antiqua I 1982 • Fennoscandia archaeologica (FA) 1985- • tieteellisiä artikkeleita pääasiassa Suomesta, Pohjoismaista ja Venäjältä • FA XII konferenssijulkaisu • Muinaistutkija (arkeologisen seuran tiedotuslehti, 4 nroa vuodessa) • Sarjoihin kuulumattomia julkaisuja: esim. Maiseman arkeologiaa (1998)

20. Yliopistojen sarjat • Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen monistesarja 1970-1982 • pääasiassa graduja • Helsinki Papers in Archaeology 1986-2000 • projektien tutkimuksia (Rasi, Saimaa-projekti), oppi- ja kurssimateriaalia (valokuvausopas), konferenssijulkaisuja • Karhunhammas (Turun yliopiston arkeologian osasto) • Oulun yliopiston arkeologian laboratorion tutkimusraportteja (ent. Arkeologian tutkimusraportti)

21. Maakuntamuseoiden julkaisusarjat, vuosikirjat ja lehdet • Sihti (Savonlinnan maakuntamuseo) • Turun maakuntamuseon raportteja • Masumni (Tampereen museot) • Museovirasto • Arkeologian osaston julkaisusarja • Konferenssijulkaisuja (Fenno-Ugri et slavi 1992. Prehistoric economy and means of liveli­hood) • Kentältä poimittua • Arkeologia Suomessa 1985- • Sarjoihin kuulumattomat julkaisut: • oppaat, esim. Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen (2000) • museoviraston tutkimushankkeisiin ja seminaareihin pohjautuvat julkaisut, esim. Huts and houses (2002) • laajalle yleisölle suunnatut julkaisut, esim. Maiseman muisti (2001)