Vesienhoito ja maatalous Lapissa

1. Vesienhoito ja maatalous Lapissa Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros, Rovaniemi 14.5.2014 Lapin ELY-keskus / Pekka Räinä

2. Vesienhoidon suunnittelu • Vesienhoidon suunnittelu perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä • Tavoite: Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja niiden tila on vähintään hyvä • Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain, Lapissa ovat Tornionjoen VHA, Kemijoen VHA, Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen VHA. Lisäksi Iijoen ja Kitkan vesistöt kuuluvat Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen. • Jokaiselle vesienhoitoalueelle tehdään vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelmia. Suunnittelukausi on 6 vuotta, ensimmäinen suunnittelukausi 2010-2015 • Nyt päivitetään suunnitelmat seuraavalle kaudelle 2016-21. Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset kuultavaksi 1.10.14-31.3.15. • Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelmat loppuvuodesta 2015

3. Vesienhoitoalueet

4. Vesienhoitosuunnitelmien sitovuus • Viranomaisten on otettava suunnitelmat huomioon, mutta toimet eivät ole suoraan hallintoa ja toiminnanharjoittajia sitovia • Valtio edistää toimien toteutumista talousmenoarvion puitteissa ja käytettävissä olevilla keinoilla • Monet toimet riippuvat eri tahojen vapaaehtoisuudesta ja valmiudesta kehittää toimiaan • Suunnitelmat tulee ottaa lupamenettelyssä huomioon tarpeellisilta osin, eivät sellaisenaan vaikuta yksittäisiin lupiin • Suomen tulee raportoida EU:lle tavoitteiden saavuttamisesta sekä totutetuista ja toteutumatta jääneistä toimista.

5. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

6. Pintavesien tilan tavoitteet Lapissa

7. Kuormituksen vähentämistarpeet • Ei erityistä ravinnekuormituksen vähentämistavoitetta niissä vesissä, missä tila hyvä tai erinomainen, eikä tila ole vaarassa heiketä • Yksittäiset vesimuodostumat, jotka hyvää huonommassa tilassa tai vaarassa heiketä ravinnekuormituksen takia -> arvio vähentämistarpeesta • Kiintoainekuormitus -> ei mahdollista tehdä määrällisiä vähentämisarvioita • Haitallisetaineet -> kartoitus ja seuranta

8. Vesienhoitosuunnitelmissa maataloudelle ehdotettavat vesiensuojelutoimenpiteet Lapissa • Maatalouden uusi ympäristökorvausjärjestelmä - viljelijöiden sitoutuminen? • Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet, uusi asetus 2015? (P) • Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset (P) • Eläinsuojien ympäristölupien mukaiset toimenpiteet (P) • Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet (P) • Ravinteiden käytön hallinta (T) • Maatalouden tilakohtainen neuvonta (T) • Maatalouden suojavyöhykkeet (T) • Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat (T)

9. RAVINTEIDEN KÄYTÖN HALLINTA: • KUTOVA-malli tarkastelujen perusteella toimenpide on tehokkain yksittäinen fosforikuormitusta vähentävä toimenpide Lapissa karjatalousvaltaisilla nurmiviljelyyn suuntautuneilla alueilla, mikäli mahdollisimman moni tila sitoutuu ympäristökorvausjärjestelmään. • Erityisesti ravinteiden käytön hallintaan tulee kiinnittää huomiota hyvää huonommassa tilassa olevien vesistöjen alueilla, missä tilan heikentyminen johtuu liiallisesta ravinnekuormituksesta.

10. TILAKOHTAINEN NEUVONTA • Erityisesti vesiensuojelun tehostamisen neuvontaan tulee kiinnittää huomiota hyvää huonommassa tilassa olevien vesistöjen alueilla, missä tilan heikentyminen johtuu liiallisesta ravinnekuormituksesta.

11. MAATALOUDEN SUOJAVYÖHYKKEET • Nurmivaltaisilla pelloilla suojavyöhykkeiden teho ravinteiden poistajana on melko pieni varsinkin loivilla pelloilla. Suojavyöhykkeiden teho on suurimmillaan jyrkillä, kaltevilla ja notkelmaisilla rantapelloilla sekä tulvaherkillä pelloilla, joissa paljas maa uhkaa mennä tulvaveden mukana. • Suojavyöhykkeiden tarvetta tulisi harkita tapauskohtaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesistöjen alueilla jyrkille peltolohkoille sekä edistää maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmissa esitettyjen vyöhykkeiden toteuttamista. Yleissuunnitelmissa esitetyt suojavyöhykekohteet ovat usein samalla perinnebiotooppeja.

12. MAATALOUDEN KOSTEIKOT • Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmia on Lapissa tehty Simon, Tervolan, Ounasjoen, Ylä-Kemijoen, Tornion ja Ylitornion alueilla. Suunnitelmissa esitetään olemassa olevien kosteikkojen kunnostusta ja hoitoa sekä uusien kosteikkojen perustamista. • Maatalouden kosteikot ovat yleensä monivaikutteisia ja vesiensuojelun lisäksi niillä on merkitystä luonnon monimuotoisuuden lisääjinä. Yleissuunnitelmissa esitettyjen kosteikkojen toteuttamista tulisi edistää mahdollisuuksien mukaan

13. Fosforikuormituksen vähentämismahdollisuudet, KUTOVA-mallitarkastelu

14. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista 1.10.14 – 31.3.15 Suunnitelmaehdotusten päivittäminen palautteen perusteella Valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat 12/2015