Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

1. Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmäLaatustrategian toteuttaminen: Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin valmistautuminen: pilotointivaiheOpetusneuvos Tarja RiihimäkiAmmatillisen koulutuksen vastuualueKoulutuspolitiikan osasto

2. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma • Taustaa • maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky • korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat pitkään jatkuneesta kasvuvajeesta • VM:n arvion mukaan kestävyysvaje runsaat 4,5 % BKT:sta. • julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua nykytasoon verrattuna 9 miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä • Suomen kokonaistuotanto jäi vuonna 2013 n. 5 % matalammaksi kuin vuonna 2007 • Ohjelmaan tehdään täydentävät esitykset työuran katkoksiin ja nuorten työllisyyteen, rakenteellisen työttömyysasteen alentamiseen sekä rakentamisen ja asuntomarkkinoiden toiminnan tehostamiseen liittyen. • Rakennepoliittisen ohjelman tehtävänä korjata rahoitusvaje ja turvata tulevat etuudet ja palvelut.

3. Keskeiset toimenpiteet OKM:n hallinnonalalla • OKM:n hallinnonalan toimet painottuvat erityisesti nuorten työllisyyttä ja työuran alkua sekä työurien katkoksia koskeviin toimenpiteisiin. • Kuntasektorilla tehtävät ratkaisut heijastuvat merkittävästi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kokonaisuuteen. • Toimenpiteet (ammatillinen koulutus): • Toteutetaan nuorisotakuu: • joustavoittamalla ammatillisen koulutuksen opintopolkuja, tutkintojärjestelmää, rahoitus- ja säätelyjärjestelmää, opiskelijavalintoja sekä työpajatoimintaa kehittämällä • Oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen: • uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen; toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä; HE 2014 ja voimaan 1.1.2015

4. Tutkintojärjestelmää uudistetaan. HE annetaan keväällä 2014, voimaan 1.8.2015. • Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan ja sitä koskeva HE annetaan keväällä 2014, rahoituslainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Painotetaan tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua. • Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt otetaan käyttöön kesällä 2014. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus otetaan käyttöön 1.8.2015. HE syksyllä 2014. • Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen jatkuu, toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014. Järjestämisluvat uudistuvat viimeistään 1.1.2017. • Hyväksilukeminen ammatillisissa tutkinnoissa: • Toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä, HE 2014 ja lainsäädäntö voimaan 2015 • Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen on käynnistynyt

5. Kuntien tehtävät ja velvoitteet

6. Laadunhallintajärjestelmien arviointi 2015 • Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekevät kriteeriperustaisen itsearvioinnin v. 2015. • itsearviointien tulokset kertovat kuinka hyvin laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevat järjestelmät toimivat • kehittämislähtöinen toteutus: itsearviointi edistää koulutuksen järjestäjän toiminnan ja laadunhallinnan kehittämistä • Tavoitteena on saada vastaus kysymyksiin: • Kuinka monella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä? • Kuinka monen järjestelmä edellyttää kehittämistoimia? Millaisia kehittämistoimija ja tukimuotoja tarvitaan? • Pilotoinnilla testataan ensisijaisesti kriteereiden toimivuutta ja itsearvioinnin toteuttamista: lopullinen ehdotus molemmista kesällä 2014. • Piloteissa kriteereiden toimivuutta ja itsearvioinnin toteuttamista arvioidaan otantaperusteisella ulkoisella arvioinnilla (=arviointiryhmä).

7. Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä • Systemaattisesti toimiva kokonaisuus • kattaa koulutuksen järjestäjän kaikki tehtävät ja koko toiminnan: koulutustehtävät, koulutuksen järjestämismuodot (ml. työpaikalla tapahtuva oppiminen) ja muut järjestämisluvan mukaiset erityistehtävät sekä yhteistyön kaikkien kumppaneiden kanssa, tukipalvelut • on keskeinen johtamisen väline, jolla varmistetaan koulutuksen järjestäjän strategian mukainen tuloksellinen toiminta. Järjestelmän tulee kattaa johtamisjärjestelmän eri tasoilla tapahtuvan päätöksenteon • on olennainen osa jokaisen organisaation jäsenen työtä; johdon tehtävänä on laadun johtaminen ja ohjaus • sisältää toimivan laatuympyrän: palaute-, arviointi ja tulostiedon pohjalta tapahtuva laadun jatkuvan parantaminen (myös järjestämän parantaminen) • kumppanit ja kaikki sidosryhmät osallistuvat tarkoituksenmukaisella tavalla • toimivat tietojärjestelmät ja tiedonhallinta jotka tukevat toiminnan kehittämistä ja tuottavat tietoa päätöksenteon tueksi • varmistaa resurssien kohdentamisen ja käytön asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla

8. Kriteereiden perusperiaatteita • Käyttäjälähtöisyys: • kriteereitä hallittava määrä ja ne soveltuvat laatutyön eri vaiheissa oleville • koulutuksen järjestäjä voi valita omaan toimintaansa parhaiten soveltuvan järjestelmän • kriteerit riippumattomia järjestelmän toteuttamistavasta • Luottamus • kriteerit eivät ota kantaa koulutuksen järjestäjän operatiiviseen toimintaan • näyttö kriteerien mukaisesta toiminnasta on koulutuksen järjestäjän vastuulla • Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys • järjestelmän kriteerit ovat kaikkien tiedossa, arvioinnin tulokset ovat julkisia ja sidosryhmät ovat mukana kaikissa prosessin vaiheissa • Tasalaatuisuus ja erinomaisuuteen pyrkiminen • toiminnan lainmukaisuus, kannustetaan jatkuvaan parantamiseen • Innovatiivisuus, uudistumiskyky ja toisilta oppiminen • hyvien käytäntöjen tunnistaminen, prosessit, joilla tuetaan niiden käyttöönottoa • edellyttää ennakointia ja ketteryyttä johtamiselta etenkin muutostilanteissa • järjestelmä tuottaa ajantasaista ja ennakoivaa tietoa, jota käytetään aktiivisesti

9. Laadunhallintajärjestelmien kriteerit • Arviointikohteet ja - kriteerit jaotellaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän keskeisten toimintojen pohjalta: • Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus • Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta ja toimintaa • Laadunhallinnan tavoitteet, työjako ja vastuut • Sidosryhmien ja kumppanien osallistuminen • Dokumentointi • Laadunhallinnan läpinäkyvyys ja viestintä

10. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus • Laadunhallintajärjestelmä osana strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnan ohjausta • Johdon sitoutuminen ja laadunhallinnan johtaminen • Strategian jalkauttaminen • Tiedonhallinta osana johtamista ja toiminnan ohjausta • Toimintaympäristöstä saatavien tietojen hyödyntäminen ml. seuranta-, arviointi-, tutkimustieto • Toimintaedellytysten varmistaminen ja resurssien suuntaaminen • Koulutustarjonta • Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen • Tuloksellisuus • Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat strategian toteuttajana ja kehittäjänä • Henkilöstön sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen • Johdon ja henkilöstön osaaminen ja sen varmistaminen • Työpaikkaohjaajat/kouluttajat, tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat • Hyvinvointi

11. Perustehtävien laadunhallinta • Koulutuksen järjestäjän perustehtävien suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen • Koulutuksen suunnittelu • Opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut 5. Arviointi ja tulosten käyttö • Arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen • Laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointi 6. Parantaminen • Kokonaiskäsitys kehittämistarpeista ja kehittämistyö (oppiva organisaatio) • Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen • Innovatiivisuus ja uudistumiskyky • Kriteerit on skaalattu neljälle eri kehitysvaihetta kuvaavalle tasolle: • puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt