Tieteellisen tutkimuksen tekemisestä

1. Tieteellisen tutkimuksen tekemisestä Verkostoyliopiston seminaari 21.-22.10.2006

2. Lyhytjänteistä, jättää päättelyn kesken Tarkastelee irrallisia ilmiöitä Yleistää helposti ja liikaa Ottaa asiat annettuina, jää ”pinnalle” Valikoi havainnosta ilman sääntöä Ei kyseenalaista havaintoja Noudattaa päättelyn logiikkaa kurinalaisesti Järjestelee ja systematisoi Tietää yleistämisen säännöt Pyrkii näkemään yhteyksiä ”pinnan alla” Havainnoin systemaattisesti Perustelee tarkastelutavan, kyseenalaistaa Mitä on tutkiminen?Arkiajattelu vs. tieteellinen ajattelu Tiedettä on järjestelmällisesti saavutettu ja huolella perusteltu selitys ilmiölle.

3. Argumentaatio • Tieteessä pelkkä tutkimuksen tulos ei riitä: tuloksen puolesta on myös argumentoitava • Argumentaatio: väitteiden tukemista perusteluilla • Mitä pitää perustella? • Tutkimusongelman valinta: miksi juuri tätä pitää tutkia? • Ratkaisumenetelmien valinta: miksi kohde pitää ymmärtää juuri näin ja miksi sitä pitää tutkia näillä menetelmillä? • Tutkimuksen tulokset: millä perusteilla tutkimus päätyy juuri kyseiseen tulokseen (eli väittämään ”x”)? • Argumentti, selitys ja kuvaus • Kuvaus kertoo, millainen asia on, mikä asiantila vallitsee • Selitys kertoo, mitä tapahtui ja miksi • Argumentti kertoo, miksi väite pitäisi hyväksyä

4. Argumentin rakenne • Argumentin perusosat ovat väite ja perustelu • Väite esittää tutkimuksen tuloksen • Perustelu kertoo, miksi väite on uskottava • Tieteessä väitteitä tuetaan useilla perusteilla, jotka saattavat olla luonteeltaan erilaisia (esim. viittaus auktoriteettiin, induktiivinen yleistys, analogia) • Näiden lisäksi argumentin osia ovat taustaoletukset ja linkki • Jokainen perustelu nojaa taustaoletuksiin, jotka ovat väitteen esittäjän ja vastaanottajan jakamia (esim. kieli, päättelyn säännöt, arvot) • Taustaoletukset ovat julkilausumattomia • Taustaoletukset rakentavat linkin perustelujen ja väitteen välille • Taustaoletusten vuoksi argumentaatio on kontekstisidonnaista • Perustelut ja taustaoletukset ovat hyväksyttävämpiä kuin väite – väite on uutta tietoa • Yhteiskunnallisessa ja humanistisessa tutkimuksessa argumentaatio on itsereflektiivistä, eli se arvioi omia perustelujaan ja taustaoletuksiaan kriittisesti

5. P1 + Tutkimusaiheen valinta + Tutkimusongelman ja tavoitteiden valinta + Teorioiden, käsitteiden ja mallien valinta + Metodien valinta + Empiirisen aineiston valinta + Tutkimustulokset + Johtopäätökset P2 P3 P4 P5 P6 P7 + + + + + + Lähde: Kaakkuri-Knuuttila & Heinlahti 2006

6. Teorian asemasta • Teoria on järjestelty ajatusten ja käsitteiden kokonaisuus, joka kuvaa jotakin ilmiökenttää • Teoria tarjoaa: • Määritelmän tutkimuksen kohteelle • Käsitteitä kohteen tarkastelemista varten • Kuvaa käsitteiden keskinäiset suhteet • Ehdottaa menetelmiä kohteen tutkimiseksi • Teoriassa näiden elementtien keskinäiset suhteet on perustelu – ainakin teoriassa! • Teorian ansio on sen johdonmukaisuudessa, loogisuudessa, mutta myös mielekkyydessä – hyvä teoria luo uusia näkökulmia • Teorian arvo voi olla myös provosoinnissa: usein semiotiikassa teorian avulla on kyseenalaistettu poliittisesti ongelmallisia merkityksen muodostuksen tapoja

7. Teorian ja empirian suhteesta • Teorian ja empirian suhde • Teorian tekee kohteen ”käsiteltäväksi” • Empiria kyseenalaistaa teorian määritelmät ja oletukset – maailma ei ole yhtä looginen kuin teoria • Parhaassa tapauksessa suhde on dialektinen • Tutkimus voi olla teoria- tai aineistolähtöistä • Teorialähtöisessä valitaan teoria, käsitteet ja mallit ennen empiiristä aineistoa • Aineistolähtöisessä mallit, käsitteet ja teoriat työstetään aineiston analyysin jälkeen • Useimmat tutkimukset ovat sekä-että: empiriaa ei voi analysoida täysin ilman teoriaa (ja malleja ja käsitteitä); teoriakin on syntynyt empiiristen havaintojen perustalta

8. Teorian ja empirian asemasta semiotiikan tutkimuksessa • Tutkimuksen kohteena merkityksen muodostuminen • Ei empiiristä asioiden joukkoa • ”Poikki” ja ”moni”: semiosiksen rajat eivät noudata asioiden ja tieteenalojen rajoja • Usein semiotiikan tehtäväksi on määritelty juuri samanlaisten merkityksen muodostuksen ilmiöiden osoittaminen erilaisilla alueilla (esim. Lévi-Strauss) • Tutkimuksen perustana teorian kohrenssi ja logiikka (mm. Jean-Marie Klinkenberg) • Semiotiikka kuitenkin edellyttää empiiristä tietoa • Tutkimuksen kohteena ei ole ”mitä merkitsee”, vaan ”miten merkitsee” – mutta jotta voitaisiin tutkia, miten asiat merkitsevät, on oltava jonkinlainen käsitys siitä, mitä ne merkitsevät • Tutkimusongelma määrittää, miten merkityksen rakentumiseen päästää käsiksi: tutkijan tulkinta – määrälliset & kokeelliset menetelmät (Barthesin kommutaatiotesti) • Perusoletus kuitenkin: merkityksenmuodostus perustuu yleisiin säännönmukaisuuksiin (rakenteisiin, systeemiin, sääntöön, tapaa, tottumukseen etc.) – oletettu merkitys pitäisi eksplikoida suhteessa näihin (vaikeaa usein esim. taiteessa)

9. Teorian, käsitteet, tutkimus • Teorian määrittää perusnäkemyksen tutkimuskohteesta • Kysymyksiä esim: Tutkitaanko kommunikaatiota vai ei? Ovatko rakenteet olemassa (Lévi-Strauss) vai malleja (Eco)? • Tutkimuksen kentällä on teorioita, jotka eroavat peruslähtökohdiltaan merkittävällä tavalla toisistaan – on tarkoin harkittava, millä perusteilla voi liikkua teoriasta toiseen (komplementaarisuus – ristiriitaisuus) • Teoria myös tarjoaa käsitteet, joita tutkimuksessa käytetään • Semiotiikka operoi erilaisilla käsitteillä: osa on arkipäivän kielen sanoja, joilla on erikoismerkitys (merkitys, kieli), osa on spesifejä käsitteitä, • Käsite määritellään teorian osana, mutta sen tarkoitus on soveltua aineiston tarkasteluun • Käsitteen määrittelystä on aina ”hyppy” käsitteen soveltamiseen tutkimuksessa: käsite on kieltä ja tavallaan ”yleistys” tai ”malli” ja siis erilainen asia kuin kohde • Hyvä käsite tekee aineiston piirteet havaittaviksi ja tutkittaviksi, mutta edellyttää myös tutkijan työpanosta • Esim. ”kielen” käsite kulttuurisemiotiikassa: määritelmä on olemassa ja esimerkkejä sen käytöstä, mutta jokaisen tutkijan pitää itse hahmottaa kulttuurin kieli, jota tutkii • Tutkimus on kurinalaista, mutta luovaa työtä!