Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa 22.9.08. opintopsykologi.tkk.fi

1. Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa 22.9.08. http://opintopsykologi.tkk.fi

2. Opiskelumotivaation tekijät Toimiva opiskelijan itsetunto ja itseusko Konkreettiset tavoitteet Ajanhallinta (opiskelupäiväkirja)

3. Toimiva opiskelijan itsetunto ja itseusko Opiskelijan asemaa on joskus verrattu yrittäjän asemaan, tosin ilman kunnollista tulonlähdettä. Yrittäjyys vaatii suurta itseohjautuvuutta ja itsetuntoa. Näin ollen usko oman onnistumisen mahdollisuuksiin on olennainen korkeakouluopiskelussa. Usko omiin onnistumisen mahdollisuuksiin liittyy kiinteästi oman onnistumisen historiaan. Onnistumisen historia taas määrittyy loppujen lopuksi omien tavoitteiden saavuttamisen sekä onnistumisen syiden tulkinnankautta.

4. Tavoitteissa onnistumisen ja epäonnistumisen ajattelu- ja toimintastrategioita 1. Optimistinen strategia Onnistumisen tulkinta: Onnistuin, koska tein töitä, olen lahjakas ja yleensä olen onnistunut, haluan olla vielä parempi. Toimintatyyli: Yritteliäs ja tavoitteellinen ja tehtäväkeskeinen. 2. Defensiivis-pessimistinen strategia Onnistumisen tulkinta: Onnistuin, koska vaadin itseltäni riittävästi, koska pelkäsin epäonnistumista. Toimintatyyli: Paljon huolta epäonnistumisesta, muilta osin yritteliäs ja tavoitteellinen ja tehtäväkeskeinen, epäonnistumisen pelko ei kuitenkaan ole itsensä toteuttava ennuste. 3. Omaa toimintaa vahingoittava strategia Onnistumisen tulkinta: Onnistuin, koska tein töitä. Toimintatyyli: Keskittyminen muuhun kuin tehtävään, valmistautuu epäonnistumaan tekemällä epäolennaista ja luo näin syyn epäonnistumiselle. Epäonnistuminen toteutuu todennäköisesti. 4. Opittu avuttomuus Onnistumisen tulkinta: Onnistuin, koska ulkoiset tekijät niin sattuivat sallimaan. Toimintatyyli: Vailla ajan käytön suunnitelmaa keskittyy tehtävään liittymättömiin asioihin. Miettikää ryhmäkeskustelussa mihin ym. ryhmään eniten kukin itse kuulutte? Muistakaa että kaikki käyttävät eri strategioita eri tilanteissa!

5. PAAVO, 23-vuotta, opiskelee teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelmassa, 1. vuoden helmikuu •ensimmäisenä syksynä käyttänyt paljon aikaansa enemmän harrastuksen kuin opiskelun parissa. •pelaa nettipokeria harrastuksekseen öisin ja heräilee siinä klo 14 aikoihin. Pokerissa hän häviää säännöllisesti kohtuullisia summia rahoja (n. 100 euroa kuussa). •hän ei suunnittele ja eikä ole suunnitellut opiskelujaan juurikaan ja vuorokausirytmi menee siis nettipokerin rytmiin yöt valvoen. •ensimmäiseltä syksyltä hänen onnistui suorittaa 11 opintopistettä (matikka L1 ja osaston pakollinen kurssi). •nyt kevätlukukautena hänen huolenaiheensa on opintojen jatkaminen, tuntuu että hän ei saa tarpeeksi aikaiseksi. •otti vuoden alusta osa-aikaisen työn S-marketin kassalta ja näin ollen 20 tuntia viikosta menee nyt työssäollessa, pääosin kuitenkin viikonloppuisin, joten teoriassa hänellä olisi mahdollisuus osallistua opetukseen. •asuu yksin teekkarikylässä solussa, opiskelee pääosin yksin kotona. Mitä strategiaa Paavo käyttää?

6. JOHANNA, 25-vuotta, opiskelee konetekniikan tutkinto-ohjelmassa, 1. vuoden helmikuu •lukee vapaehtoisesti matematiikan laajan oppimäärän mukaisia matematiikan kursseja. •ensimmäinen syksy ei tuonut kauhean paljon opintopisteitä (15 op) •panostaa nyt valtavasti opiskeluun kevätlukukaudella (tavoitteena 45 op) eikä juuri ehdi harrastamaan mitään. •osallistuu noin kerran kuukaudessa killan juhliin, joissa hän käy nollaamassa päänsä erittäin runsaalla määrällä alkoholia, josta hänellä on selkeästi huono omatunto. •avoliitossa ja hänellä on 1-vuotias lapsi, jonka hoitamisesta pääosin hänen työtön avopuolisonsa huolehtii. Potee huonoa omaatuntoa myös siitä, että hän ei ehdi lastaan juurikaan hoitamaan nykyisellä opiskelumäärällään. •on valtavan yrittämisensä seurauksena myöskin kärsinyt univaikeuksista joulukuusta lähtien ja on hakenut apua YTHS:ltä ja saanut ensiavuksi nukahtamislääkkeitä, joita hän ei kuitenkaan ole käyttänyt, koska juuri ja juuri vielä pärjäilee ilman lääkitystä. Mitä strategiaa Johanna käyttää?

7. Konkreettiset tavoitteet ”Jotta voit saavuttaa tavoitteet, niiden on oltava konkreettisia.” Konkreettiset päivittäiset opiskelutavoitteet ja opiskelun toteutuminen tulisivat olla mieluiten ylöskirjattuja. Näin opiskelijalla on mahdollisuus tarkastella omaa opiskeluaan kokonaisuutena ja toimia oman opiskelunsa palautteen hallitsijana. TKK ei tällaisia tavoitteita tarjoa vaan nämä joutuu opiskelija luomaan itse.Seuraava ”smart”-goals lista luonnehtii onnistumiseen johtavien tavoitteiden luonnetta: Specific (yksityiskohtainen) Measurable (mitattava) Attainable (saavutettava) Reasonable (kohtuullinen) Time bound (aikataulutettu) Miettikää ryhmässä miten konkreettisia tavoitteita käytätte itse opiskeluissa?

8. ”before i was being used by the 24 hours, but now i'm using the 24 hours instead. ” Chao Chou (778-897)

9. Ajanhallinta Aika usein kuulen, että opiskelijat eivät vain saa aloitettua työntekoa ja että aika kuluu netissä surffatessa, ircatessa jne. Ajanhallintaa on ehkä helpoin tarkastella työhön liittyvän ajan hallinnan kautta, joka yleensä onnistuu useimmilta. Kun lähden työpaikalle minulla on työmatka (siirtymärituaalit), joka virittää työminäni päälle (jätän pois/lisään joitakin tapoja ja vaatimuksia, joita minulla kotona), lisäksi minulla on työaika (konkreettinen tavoite), jonka noudattaminen on ehdotonta (mahdollinen automaattinen negatiivinen ulkoinen palaute), minulla on työssä myös tauot (työyhteisössäni on hyvä ilmapiiri=automaattinen positiivinen ulkoinen palaute), lisäksi kalenterissani ovat päivittäiset tavoitteet (mahdollinen positiivinen sisäinen palaute). Suosittelen opiskelijoille yleensä, että he luovat itselleen työmatkan, jossain määrin myös työminän sekä mahdollisuuksien mukaan automaattisia positiivisia palautteita opiskelupäiväänsä. Miettikää ryhmässä onko teillä opiskeluihin työmatka, työpaikka ja automaattisia positiivisia palautteita/kokemuksia opiskelupäivässä ja minkälaisia ja mitä ne ovat?

10. OPISKELUPÄIVÄKIRJA

11. OPISKELUPÄIVÄKIRJA SISÄISEN PALAUTTEEN MUOKKAAJANA Opiskelupäiväkirja on toimiva ja yksinkertainen tapa selventää ja kirkastaa itselleen omia opiskelun arkipäivän sisäisen palautteen muotoja. Se osa omasta palautteestamme minkä hahmotamme selvästi on myös enemmän oman valintamme piirissä. Opiskelupäiväkirja sisältää: 1. viikon opiskelusuunnitelman, 2. viikon opiskelutoteutuman, 3. päivittäiset omat palautteet/kommentit omaa opiskelua koskien. Keskeistä opiskelupäiväkirjassa palautteen kirkastamisen kannalta ovat päivittäiset palautteet omasta työskentelystä. Pitkäjänteisellä opiskelupäiväkirjan pitämisellä opiskelija voi muokata omia sisäisen palautteen tapojaan kannustavammiksi ja opiskelun iloa ylläpitävämmiksi.