Johdatus etiikkaan

1. Johdatus etiikkaan Luento 8

2. Metaetiikka Metaetiikka: moraalik�sitteiden merkityksen ja moraaliv�itteiden loogisen luonteen tutkimusta 1900-luvun alun analyyttinen etiikka: tutkimuksen suuntaaminen moraalisiin k�sitteisiin (vrt. filosofian kielellinen k��nne). Esim. k�sitteiden �hyv�, �velvollisuus� merkitys.

3. Metaetiikka Intuitionismi: esim. G.E. Moore (1873-1968), Principia Ethica 1903. �Hyv�n� k�sitteen analyysi Hyv� on yksinkertainen, m��rittelem�t�n, ei-luonnollinen ominaisuus. On �naturalistinen virhep��telm� m��ritell� �hyv�n� merkitys jonkun muun asian kautta. Avoimen kysymyksen argumentti Tied�mme intuitiomme avulla, mit� hyv� tarkoittaa.

4. Metaetiikka Emotivismi: �loogisen positivismin moraalifilosofiaa�. Esim. Charles L. Stevenson. Hyv�ksyv�t Mooren v�itteen, ett� hyv�� ei voi m��ritell�. Eiv�t kuitenkaan sit�, ett� moraaliv�itteet viittaisivat johonkin. Moraaliv�itteet ilmaisevat asenteen ja pyrkiv�t vaikuttamaan kuulijaan. Emotiivisilla merkityksell� ei ole totuusarvoa, eli moraaliv�itteet eiv�t ole totta tai ep�totta.

5. Metaetiikka Preskriptivismi. R. M. Hare (1919-2002). Samaa mielt� emotivistien kanssa siit�, ett� moraaliv�itteet eiv�t kuvaa toimintaa vaan pyrkiv�t vaikuttamaan siihen. Pit�� kuitenkin pit�� erill��n psykologinen vaikutus ja looginen luonne/kielellinen merkitys. Moraaliv�itteill� kolme keskeist� piirrett� preskriptiivisyys: moraaliv�itteet ovat kehottavia tai k�skevi�, tuomitsevia tai kielt�vi� (vrt. deskriptiivisyys). Preskriptio kohdistuu ensisijassa esitt�j��n itseens�. yleistett�vyys: moraaliv�itteet eiv�t ole sidoksissa kehenk��n tiettyyn henkil��n. Sama v�ite p�tee kaikkiin relevantilla tavalla samanlaisiin tilanteisiin. ylivertaisuus. loppuun asti harkittu (kriittisen tason) moraaliv�ite on aina ylivertainen suhteessa muihin v�itteisiin/preskriptioihin.

6. Metaetiikka Moraaliv�itteiden oikeuttaminen: mit� perusteita meill� on moraaliv�itteiden hyv�ksymiselle? Huom. 1: kysymys nyt siit�, miten moraaliv�itteet ylip��t��n voidaan oikeuttaa, ei siit� mik� tai mitk� tietyt moraaliv�itteet ovat oikeita. Huom. 2: Oikeuttaminen ei ole samaa kuin selitt�minen. K�sitell��n kysymyst� moraaliv�itteiden totuudesta (johdonmukasuudesta)

7. Metaetiikka Moraaliv�itteiden totuus: realismi vs. antirealismi Moraalirealismi sis�lt�� kaksi v�itett� 1) moraaliv�itteet ovat totta tai ep�totta, ja 2) jotkut niist� ovat totta. (ks. Sayre-McCord: Essays on Moral Realism, Cornell UP, 1988.)

8. Metaetiikka Anti-realisti kielt�� joko v�itteen 1 tai v�itteen 2. V�itteen 1 kielt�j� sanoo, ett� on moraaliv�itteet eiv�t ole totta tai ep�totta, ts. ett� niill� ei ole totuusarvoa. V�itteen 2 kielt�j� sano, ett� moraaliv�itteill� on totuusarvo, mutta ne ovat kaikki ep�totta = virheteoria, J. L. Mackie.

9. Metaetiikka