Maria Jokiniemi 14.11.2000 Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset

1. Maria Jokiniemi 14.11.2000Silmän käyttäytymisen tutkimus ja sovellukset Michel P. Janisse (1974):Pupil Size, Affect and Exposure Frequency

2. Sisältö • Taustaa 2 • Hypoteesit 1 • Koe 1: Menetelmä, tulokset, diskussio 7 • Koe 2: Menetelmä, tulokset, diskussio 3 • Koe 1 ja 2: Lisäanalyysit 1 • Koe 3: Menetelmä, tulokset, diskussio 5 • Koe 4: Menetelmä, tulokset, diskussio 3 • Yhteenveto 1 • Omat arviot 1

3. Taustaa • emootiot käsitetään nk. dimensionaalisen mallin mukaisesti • emootioiden kuvaamiseen käytetään valenssi- ja intensiteetti-dimensioita • motivaationa testata Hessin hypoteesi: pupilli laajenee positiivisten ärsykkeiden vaikutuksesta ja supistuu negatiivisten ärsykkeiden vaikutuksesta • ei näyttäisi saaneen vahvistusta - ärsykkeen intensiteetti valenssia tärkeämpi tekijä

4. Taustaa • ärsykkeen uutuus on positiivisessa suhteessa pupillin kokoon • Zajonckin tutkimukset • uusi ärsyke herättää aina negatiivisen emootion • ärsykkeelle altistuminen muuttaa emootiota positiivisemmaksi • Janisse yhdistää dimensiot • negatiivinen - positiivinen • uusi - tuttu • intensiteetti

5. Hypoteesit • pupilli ainoastaan laajenee, supistumista ei havaita • pupilli laajenee eniten uutuus-dimension (eli myös valenssi-dimension) molemmissa päissä ja melko vähän keskikohdassa • ärsykkeiden esitysmäärän ja pupillin koon suhde on siis kurvilineaarinen • emootion intensiteetti on valenssia määräävämpi tekijä pupillin reaktiossa

6. Koe 1: Menetelmä • 14 koehenkilöä • varioitiin ärsykkeiden esitysmäärää, ts. tuttuutta • ärsykkeinä 14 seitsenkirjaimista turkinkielistä adjektiivia • kokeessa kolme vaihetta: ärsykkeille altistus, pupillin koon mittaus ja ärsykkeiden arviointi • kaksi konditiota: mittaus- ja arviointivaiheen keskinäistä järjestystä vaihdeltiin

7. Koe 1: Menetelmä • ärsykkeille altistus –vaiheessa koehenkilö näki sanat yksi kerrallaan ja lausui ne ääneen • käytetyt esitysmäärät olivat 0, 1, 2, 5, 10, 25 ja 75 • jokaisessa kategoriassa oli kaksi sanaa • sanat näytettiin satunnaisessa järjestyksessä • ärsykkeet esitettiin 7,62 x 12,7 cm:n korteilla

8. Koe 1: Menetelmä • mittausvaiheessa koehenkilö näki kaikki sanat yksitellen ja hänen tuli taas lausua ne ääneen • kontrolliärsykkeinä käytettiin seitsemän tähden jonoa • session alussa koehenkilölle näytettiin neljä kertaa kontrolliärsyke, sitten vuorotellen sana ja kontrolliärsyke • jokaista ärsykettä näytettiin 8 sekuntia, välissä oli 0,75 sekuntia taukoa

9. Koe 1: Menetelmä • koejärjestely • ärsykkeet esitettiin Kodak Carousel 800 -projektorilla • koehenkilö istui 3,2 metrin päässä kankaasta • pää tuettiin otsa-leukatuella • pupillin kokoa mitattiin katselun aikana 16 mm Bolex H16 M –kameralla, joka otti kaksi kuvaa sekunnissa

10. Koe 1: Menetelmä • arviointivaiheessa kaikki sanat nähtiin vielä kertaalleen ja arvioitiin niiden valenssi seitsenportaisella asteikolla (hyvästä pahaan) • instruktiona oli arvata, kuinka negatiivinen tai positiivinen sanan merkitys on • analyysi • laskettiin pupillin suhteellinen koko kaavalla [(Stimulus – Pre and Post)/ Pre and Post] x 100 • analyysiin otettiin kunkin ärsykkeen ajasta seitsemän keskimmäistä mittausta

11. Koe 1: Tulokset • esityskertojen määrällä ei ollut merkitsevää vaikutusta pupillin kokoon • kondition vaikutus oli merkitsevä: pupillin koko kasvoi merkitsevästi enemmän niillä, jotka tekivät ensin arviointivaiheen • esityskertojen määrällä tai konditiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta subjektiivisiin arvioihin

12. Koe 1: Diskussio • ennustettua esitysmäärän vaikutusta koettuun emootioon ei tullut esille • epäiltiin otoksessa sattunutta virhettä, mutta 7 henkilöllä tehdyssä lisäkokeessakaan vaikutusta ei ilmennyt • pääteltiin, että syynä oli lisätty 75 esityksen kategoria • kondition vaikutus johtui ehkä vireystilan laskusta: pupillin koko oli pienempi, joten sillä oli enemmän ”tilaa kasvaa” ärsykkeen vaikutuksesta

13. Koe 2: Menetelmä • 12 koehenkilöä, kaikki naisia • samanlainen kuin koe 1, mutta • ärsykkeitä 12 • esitysmäärät 0, 1, 2, 5, 10 ja 25 • ärsykkeitä esitettiin 5 sekuntia • analyysiin otettiin jokaisen ärsykkeen ajalta kolme viimeistä sekuntia

14. Koe 2: Tulokset • esityskertojen määrällä tai konditiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta pupillin kokoon • esityskertojen määrällä tai konditiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta subjektiivisiin arvioihin

15. Koe 2: Diskussio • tulokset eivät osoittaneet selvää yhteyttä emootioiden ja pupillin koon välillä • ärsykkeiden esitysmäärällä ei ollut selvää yhteyttä koettuun valenssiin tai pupillin kokoon

16. Koe 1 ja 2: lisäanalyysit • molempien kokeiden osalta laskettiin korrelaatiot subjektiivisten arvioiden ja pupillin koon välille • emootioiden ja pupillin koon välillä on merkitsevää lähestyvä riippuvuus, mutta se ei ole lineaarinen • pupilli laajenee ehkä enemmän negatiivisten kuin positiivisten ärsykkeiden vaikutuksesta • neutraaleihin ärsykkeisiin näyttää liittyvän suurempi pupillin suhteellinen koko kuin hieman negatiivisiksi tai hieman positiivisiksi luokiteltuihin

17. Koe 3: Menetelmä • 5 koehenkilöä, kaikki miehiä • kilpailivat toisiaan vastaan, motivoitiin rahapalkkiolla • koehenkilölle näytettiin aluksi kahta kuvaa • keskellä pystyviiva, toisessa kuvassa pallo viivan vasemmalla, toisessa oikealla puolella • tehtävänä oli reagoida painamalla nappia sen mukaan, kummalla puolella viivaa pallo koehenkilön mielestä oli

18. Koe 3: Menetelmä • itse kokeessa ärsykkeenä oli pelkkä pystyviiva, jota näytettiin 8 ms ajan • tehtäviä oli 100 • 10 tehtävän jälkeen koehenkilölle annettiin palaute • palautevaihtoehdot olivat 3 alle, 1 alle, 0, 1 yli ja 3 yli viiden • palautteet tulivat satunnaisesti, jokainen kuultiin kokeen aikana 10 kertaa

19. Koe 3: Menetelmä • pupillin kokoa mitattiin viisi sekuntia ennen palautetta (=baseline) ja viisi sekuntia palautteen jälkeen (=stimulus) • palautteen aika = 1,5 s ennen stimulus onsetia - 1,5 s jälkeen stimulus onsetin • analyysi: laskettiin pupillin koon prosentuaalinen muutos baselinen ja stimuluksen välillä

20. Koe 3: Tulokset • pupillin koko suureni kaikkien palautteiden vaikutuksesta • 0- ja 1-palautteiden välillä oli merkitsevä ero, muiden vierekkäisten palautekategorioiden välillä ei

21. Koe 3: Diskussio • suhteellinen pupillin koko noudattaa melko hyvin kurvilineaarista muotoa • pupillin supistumista ei tapahtunut • miksi negatiivisten palautteiden jälkeen pupillin koko ei kasvanut yhtä paljon kuin positiivisten? • negatiivisia palautteita ei ehkä koettu yhtä voimakkaiksi kuin positiivisia

22. Koe 4: Menetelmä • 17 koehenkilöä, kaikki miehiä • 6 hylättiin teknisten ongelmien takiaja 10 analysoitiin - mitä tapahtui yhdelle? • samanlainen kuin koe 3, mutta nyt myös mahdollisuus menettää rahaa

23. Koe 4: Tulokset • kaikkien palautteiden jälkeen pupilli laajeni merkitsevästi baselineen nähden • palautteiden välillä ei ollut merkitsevää eroa

24. Koe 4: Diskussio • tulokset eivät tue Hessin hypoteesia • instruktion muutos näyttäisi saaneen aikaan negatiivisten emootioiden voimistumisen • miksi erot eivät olleet merkitseviä? • palautteiden väliset erot liian pieniä • miksi neutraalin palautteen jälkeen pupillin koko oli niin suuri? • 0-palautekin koettiin tunnepitoiseksi

25. Yhteenveto • tulokset eivät antaneet kovin rohkaisevaa tukea asetetuille hypoteeseille • kuvaajista kuitenkin nähdään, että pupillin suhteellinen koko valenssin funktiona noudattaa enemmän kurvilineaarista kuin lineaarista muotoa • ei supistumista • poikkeuksena neutraali alue • voiko neutraalia ärsykettä ollakaan? • pääteltiin tulosten osoittavan, että pupillin koko on lineaarisessa suhteessa kiihtyneisyyteen ja kurvilineaarisessa suhteessa valenssiin

26. Omat arviot • plussaa • melko hyvin replikoitavissa • miinusta • artikkelin rakenne sekava • neljä koetta liikaa yhteen paperiin • oletukset rohkeita • johtopäätöksetkin aika pitkälle meneviä