Biokeskukset Kehittäneet määrätietoisesti Suomen biotieteiden alaa:

1. Biokeskukset • Kehittäneet määrätietoisesti Suomen biotieteiden alaa: • tutkimus - toimintaympäristö - koulutus • Tutkimusprofiileiltaan toisiaan täydentävä osaamiskokonaisuus • Keskeinen rooli bioteollisuuden innovaatiolähteenä • infrastruktuurit - monitieteinen koulutus • Eri tieteenalojen integroivia toimintaympäristöjä • Tutkimusmenetelmien ja -palveluiden kehittäjiä

2. Biotekniikka 2005 työryhmä • Ehdotukset • Biokeskusten kehittäminen • Biokeskus Suomen perustaminen • Center for Molecular Medicine

3. Biokeskus Suomen perustaminen 21.8. 2006: • kansallisen yhteistyön tehostaminen & koordinointi • kansainvälistymisen edistäminen • korkeatasoisen biotekniikan tutkimuksen ja tuotekehityksen • edellytysten ja hyödyntämisen kehittäminen Biotieteen tutkimus ja kilpailukyky tänään: Uusi toimintaympäristö: "Elävien organismien kehityksen ja toiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja laajoja aineistoja käsittelevä, laiteintensiivinen ala" Suuri tarve kansainvälisesti kilpailukykyiselle biokeskusverkostolle

4. Biokeskus Suomi - Biocenter Finland • Suomen bioalan toimijoiden muodostama • yhteistyö- ja koordinaatioelin • -kriittinen massa - merkittävä biotieteiden • tutkimusjärjestelmä Euroopassa • Perustajajäseninä biokeskukset • A.I. Virtanen -instituutti, Kuopio • Biocenter Oulu • Biocentrum Helsinki & Biotekniikan instituutti, Helsinki • BioCity, Turku • Lääketieteellisen teknologian instituutti, Tampere • Alan korkeatasoiset toimijat voivat liittyä • -lisääntynyt perustutkimuksen ja teollisuuden • integraatio, monitieteiset huippuyksiköt

5. Biokeskus Suomen tavoitteet: 1) Kokoaa yhteen biokeskukset sekä biotieteiden tutkimusta harjoittavat laitokset ja yliopistojen erillislaitokset ylläpitämään ja tehostamaan kansallista yhteistyöverkostoa - infrastruktuuri 2) Edistää korkeatasoisen tutkimuksen tekemistä ja alan kansainvälistymistä sekä tehostaa biotekniikan tutkimuksen hyödyntämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa Suomessa 3) Alan perusopetuksen ja tutkijakoulutuksen koordinointi ja kehittäminen 4) Toimivat ja tehokkaat yhteydet yliopistollisiin sairaaloihin ja kliiniseen tutkimukseen, teknillisiin tieteisiin ja alan yritystoimintaan sekä ammattikorkeakouluihin tutkimuksen arviointi vapaa kilpailu yhteistyö koordinaatiopalvelu kansainväliset infrastruktuurihankkeet

6. Kansallinen infrastruktuurien verkosto – koordinaatioryhmät tehostamaan yhteistyötä, työnjakoa ja suunnittelua • Malliorganismit molekyylilääketieteellisessä tutkimuksessa • Biologinen kuvantaminen • Rakennebiologia • Kvantitatiivinen biologia, bioinformatiikka ja biolaskenta • Proteomiikka ja metabolomiikka • Genominlaajuiset analyysimenetelmät • Geeninsiirtomenetelmät • Lääketieteellinen teknologia

7. Molekyylilääketieteen, -genetiikan ja –epidemiologian keskus, CMM • Molekyylilääketieteen keskus BF:n kärkihanke • Helsingin yliopiston perustama, muut biokeskusyliopistot partnereita • Kansainvälinen yhteistyö (EMBL ja Pohjoismaat) ja kv. näkyvä profiili • Lisäarvoa tuottavat toiminnat liittyen perimätiedon hyödyntämiseen terveydenhuoltojärjestelmässä • Yhteistyö muihin biokeskuksiin infrastruktuurien ja affilioituneiden ryhmien muodossa

8. Institute of Medical Technology

9. Lääketieteellisen teknologian instituutti, IMT Tampereen yliopiston erillislaitos, perustettu vuonna 1995 Tehtävä Kehittää kansainvälisesti korkeatasoista biolääketieteellistä ja bioteknologista tutkimusta ja koulutusta Tiivis yhteistyö - Tampereen yliopistollinen sairaala, Regea - Tampereen teknillinen yliopisto - Lääketieteellinen tiedekunta Ympäristö - Finn-Medi kampus - fyysinen yhteys yliopistolliseen sairaalaan - lääketieteellisen tdk:n ja TTY:n tutkimuslaboratoriot - bioteknologia yritykset (Immunologia, Kudosteknologia) - FinnMedi Tutkimus Oy:n palvelut: teknologian siirto ja sovellutukset, IPR, liiketoimintasuunnitelmat kliiniset kokeet - BioneXt Tampere - Medi-Park -teollisuuspuisto

10. Instituutin toimintaperiaatteita Tieteellislähtöinen, avoin organisaatio • 10-jäseninen johtokunta, edustettuina yliopisto, TAYS, lääk. tdk, Tampereen kaupunki ja yritykset • johtajalla viiden vuoden toimikausi • Scientific Advisory Board (J. Celis, C.-H. Heldin, M. Saarma) • ryhmänjohtajien palaverit, henkilöstö- ja opiskelijakokoukset Instituutin tutkimustuki: • professori: postdoc-tutkija + tekninen avustaja • ryhmänjohtaja: tekninen avustaja/jatko-opiskelija • tutkimusrahoitus tuloksellisuuden perusteella Aktiivinen kansainvälinen rekrytointi • valintatoimikunta • kaikki professorin ja vanhemman tutkijan virat rolling tenure –periaatetta soveltavia 7v + 5v + mahdollisuus vakinaistamiseen • SAB arvioi sekä instituutin toimintaa että professorien pätevyyttä

11. IMT pähkinänkuoressa • Tutkimuksen laatu • Korkeatasoiset julkaisut • Ulkopuolisissa kv evaluaatioissa kiitettävät arviot • - EMBO 1996, HY:n arviointi 1999, • Bioteknologian tutkimuksen arviointi 2002 • - TaY 2004: Ainoa 7/7 arvosanan saanut yksikkö • Mitokondrio-tutkimusryhmä Suomen Akatemian huippuyksikkö • Suomen Lääkärilehden väitöskirjapalkinnot 2002 ja 2003 • EU Descartes palkinto Howy Jacobsille 2004 • Duodecim nuoren tutkijan palkinto Mika Rämetille 2005 Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus (63% vuosibudjetista) • Bioteknologian edistäminen • teknologinen ja tieteellinen asiantuntemus • bioteknologian koulutusohjelma yhteistyössä TTY:n kanssa • patentit, soveltavat tutkimusprojektit • teknologian siirto, IPR (Finn-Medi Tutkimus Oy) • Spin-off yrityksiä

12. Henkilöstön jakautuminen: 71 % Akateemisia tutkijoita22 % Tekninen henkilökunta4,5% Bioteknologian koulutusohjelma2,5% Hallinto Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä 160, 25 % tutkijoista ulkomaalaisia.

13. Mitokondriotutkimus Howy Jacobs Hans Spelbrink Syöpätutkimus Jorma Isola Tapio Visakorpi Anne Kallioniemi Johanna Schleutker Bioinformatiikka Mauno Vihinen Solujen viestintä ja geeninsäätely- Immunologia Olli Silvennoinen Ari Huovila Seppo Parkkila Markku Mäki Mika Rämet Herma Renkema Jukka Westermarck Bioteknologia-nanoteknologia Markku Kulomaa Tutkimus 13 tutkimusryhmää ja 2 affilioitunutta ryhmää

18. Koulutus • Bioteknologian maisteri/DI-koulutusohjelma • (25 opiskelijaa/v + erikoistapausvalinnat, 192 hakijaa) • Moderni poikkitieteellinen koulutusohjelma, • tiivis yhteistyö tutkimuksen ja työelämän/yritysten kanssa • Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston, • tietojenkäsittelytieteiden, kauppatieteiden sekä • Turun yliopiston kanssa • Suuntautumisvaihtoehdot: • - solu- ja kudosteknologia • - molekyylibiologia (kansainvälinen harjoitteluohjelma) • - bioinformatiikka (kv MSc ohjelma TY:n kanssa) • bioteknologian liiketoiminta Biolääketieteen ja bioteknologian tutkijakoulu - 90 opiskelijaa, 22 OPM rahoittamia - Koulun johtokunta valitsee opiskelijat sekä koulutusta antavat ryhmät - Opiskelijoilla oma seurantaryhmä

19. Tulevaisuuden strategia: Tutkimuksen ja koulutuksen huippuyksikkö Dynaaminen instituutti, jossa synergistiset tutkimusalueet luovat vahvan perustan moderneille poikkitieteellisille tutkimus- hankkeille sekä kliinisille projekteille Lääketieteellinen teknologia Tampereen alueella Vahva kansainvälisesti kilpailukykyinen poikkitieteellisen osaamiskeskittymä joka yhdistää huipputeknologian lääketieteen sovellutuksiin Genetiikka – Syöpäbiologia Immunologia Kantasolu- ja kudosteknologia BioICT (Biological Information Center) Nanobioteknologia

20. BioneXt kärkihankkeet Biomateriaalit Kudosteknologia Regea & Kliininen kudospankki Immunologia Infectious Disease Control Centre Bio ICT Biological Information Centre

21. IMTSPIRIT 2002 evaluation: “The IMT impressed the panel with its dynamic and ambitious spirit: the faculty, postdocs, and students were enthusiastic about being in Tampere and proud to “score” internationally from there”