1 / 30

Itämeren vaiheet

Itämeren vaiheet. Baltian jääjärvi 10600-9500 eKr. Yoldia-meri 9500-8900 eKr. Ancylus-järvi 8900-6500 eKr. Mastogloia-järvi/meri 6500-6200 eKr. Litorina-meri 6200 eKr. -. Saimaa ja Päijänne. Järvi-Suomen suurimmat altaat

maina
Download Presentation

Itämeren vaiheet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Itämeren vaiheet • Baltian jääjärvi 10600-9500 eKr. • Yoldia-meri 9500-8900 eKr. • Ancylus-järvi 8900-6500 eKr. • Mastogloia-järvi/meri 6500-6200 eKr. • Litorina-meri 6200 eKr. -

  2. Saimaa ja Päijänne • Järvi-Suomen suurimmat altaat • Jääjärvi -> Yoldia-meri -> Ancylus-järvi -> Saimaa (useita järviä), Päijänne -> Keski-Suomen suurjärvi -> Suursaimaa, Suur-Päijänne -> nykyjärvet

  3. Höytiäinen ja Pielinen • Höytiäinen isoloitui Yoldia-merestä, v. 1859 merkittävä järvenlasku (9,5 m) • Pielinen kuroutui Yoldia-merestä, sitä ennen jääjärvivaiheita • Uimaharjun kautta Saimaaseen pian Yoldiasta erkaantumisen jälkeen • Pielisen kivikausi: Kaarlo Katiskoski

  4. Pohjoisen järvet • Inari – kuroutuminen Jäämerestä, jonka jälkeen transgressio pohjoisessa ja regressio etelässä • Oulujärvi – kuroutuminen Ancylus-järvestä, jatkuva transgressio varsinkin itäosassa allasta • Kitkajärvet - aluksi transgressio ja lasku Itämereen, myöhemmin suunta itään ja regressio

  5. Etelä-Suomen järviä • Näsijärvi – transgressiivinen Tammerkosken puhkeamiseen saakka • Vanajavesi – aina ollut transgressiivinen

  6. Ilmastovaiheet

  7. Metsien kehitys • aluksi avoin, puuton maasto • koivu ensimmäinen valtalaji • männystä yleisin puulaji 6000 eKr. mennessä • jalot lehtipuut lämpökauden aikana Keski-Suomen korkeudella asti • ilmaston kylmeneminen 500 eKr. • kuusi levisi idästä (koko Suomi 1000 eKr.)

  8. Eläimistö • Suunnilleen sama eläimistö kuin nykyään • Tärkeimmät kivikauden riistaeläimet: • hirvi, peura, hylkeet, majava • jänis, kettu, näätä • kalat • sorsalinnut, metsäkanalinnut, joutsen • Ei tavattu Suomessa: • villisika, metsäkauris, saksanhirvi

  9. Kivikauden kronologia • 9

  10. Jääkauden aikainen asutus • veikseljääkausi huipentui 22000 eKr. • refugiot etelä-Ranskassa (Magdalenin kulttuuri) ja Balkanin pohjoisosissa (epigravette-tekniikoita käytt. kulttuurit) • lämpeneminen -> asutus levisi takaisin pohjoiseen • Tanskassa n. 13700 eKr. (Hampurin kulttuuri) • Skoone asutettu n. 11000 eKr. (Federmesser- ja Bromme –kulttuurit)

  11. Skandinavian asuttaminen • Norjan rannikolle asutus Pohjanmeren maalta, levittäytyi Kalastajasaarennolle saakka nopeasti 9500 eKr. jälkeen • Fosna etelä- ja keski-Norjassa • Komsa Jäämerellä • Tanskasta Etelä-Norjaan ja –Ruotsiin Ahrensburg-kulttuurin edustajia • Pohjois-Ruotsi asutettiin lännestä n. 7800 eKr. alkaen, eteläinen Ahrensburg ehti Norlantiin vasta 6500-6000 eKr.

  12. Varhaismesoliittiset kulttuurit

  13. Varhaisia löytöpaikkoja

  14. Asutusteoriat • A.Hackmanin teoria: suomalaiset Suomeen Virosta 200-300 –luvulla • Julius Ailio (mm.) sitä mieltä, että asutus oli jatkuvaa kivikaudelta lähtien • C.F. Meinander: asutusjatkuvuus esiroomalaisesta ajasta rautakaudelle

  15. Jääkauden jälkeen… • Ville Luho: peuran perässä pohjoiseen, asutus kaakosta n. 6500-5000 eKr. • Askola -> Suomusjärvi • Ari Siiriäinen: Askola virhekäsitys, peura ei ainoa elinkeino • Torsten Edgren: asutus etelästä ja idästä

  16. 1. metsästäjät ja kalastajat • Heikki Matiskainen: Kundan vaikutus vahva, Epi-Swidry • Tapio Seger: Antrean kalastaja oli jo suomalainen • Tuija Rankama: Lapin asuttaminen • Hans-Peter Schulz: silex(pii) -> kvartsi • Petri Halinen: myös maita pitkin (reet ja vetokoirat)

  17. Kolonisaatiomalli • Christian Carpelan 1999: On the postglacial colonisation of Eastern Fennoscandia. Dig it all. • asutus hyppäyksittäin marginaalivyöhykkeellä • pioneeriasutus preboreaaliselle koivumetsävyöhykkeelle • pysyvä asutus n. 550 vuotta pioneerien jälkeen

  18. Itä-Euroopan pohjoisosan asuttaminen • merkittävin tekijä asutuksessa Swidryn kulttuuri ja sen perillinen postswidry • pohjoisen Itä-Euroopan asutuksen lähtösuunnat Etelä-Venäjällä ja postswidryssä (Puolan itäosa, Valko-Venäjä) • paikallisia kulttuureja syntyi: Kunda, Butovo, Veretye

  19. Vanhoja C14- ajoituksia Suomesta 8210-7790 • Orimattila Myllykoski • Eno Rahakangas • Joutseno Kuurmanpohja • Antrean verkko • Juankoski Akonpohja • Mäntsälä Pukinkallio • Suomussalmi Vanha Kirkkosaari • Hyrynsalmi Nuoliharju • Heinolan reenjalas • Inari Saamenmuseo • Saarijärvi Rusavierto • Joensuu Siihtala 8240-7960 8280-7940 8610-8270 8800-8550 7920-7600 7680-7520 8740-8470 8210-7810 9150-8550 8690-8290 8270-7970

  20. Pioneeriasutus: kertaus • 1) Länsi-Euroopan myöhäispaleoliittinen asutus -> Norjan rannikko: Fosna, Komsa • 2) Läntisen Itä-Euroopan asutus, Swidry, postswidry -> Kunda, Butovo, Veretye -> Suomi • 3) Lännestä Pohjois-Ruotsin asutus

  21. Suomusjärven kulttuuri • N. 8300-5000 eKr. • varhaismesoliittinen kivikausi 8300-7000 eKr. • myöhäismesoliittinen kivikausi 7000-5000 eKr. • metsästys, kalastus, keräily

  22. Varhaiskampakeramiikka <> Suomusjärven kulttuuri • ei asumuspainanteita • avoimet asuinpaikat • hautaukset ? • jatkuvuus Suomusjärven kulttuurista • alueellinen eriytyminen

  23. Keraamiset alueet 4500-3600 eKr.

  24. Tuontiraaka-aineet punaliuske sembramänty pii meripihka

  25. Tyypillinen kampakeramiikka • n. 3900-3400 eKr. • voimakas esineellisen kulttuurin muutos, mahdollisesti väestön muuttoa • kontaktit itään ja etelään: kupari, sembramänty, pii, meripihka ym. • hylkeen massapyynti rikkauden perustana • suuret (talvi?)kylät • punamultahautaus

  26. Myöhäiskampakeramiikka ja Kierikin keramiikka • 3600-3100 eKr. • Länsi- ja Etelä-Suomessa myöhäiskampakeramiikka l. Uskelan keramiikka, Sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla Kierikin keramiikka • Tyypillisen kampakeramiikan ”yhtenäiskulttuurin” eriytyminen paikallisiksi varianteiksi

  27. Pyheensillan keramiikka • 3200-2800 eKr. • Jatkaa myöhäiskampakeramiikan ”perintöä” • Yhteydet länteen (itäruotsalainen kuoppakeramiikka) • Pitkät solakat, Pyheensillan tyypin esineet, mm. siimanpainot ja nuolenkärjet

  28. Keraamiset alueet 3200-2500 eKr.

  29. Nuorakeramiikka • 3200-2300 eKr. • = Vasarakirveskulttuuri • Leviäminen Suomeen - tod. näk. väestöä • Karjanhoito ja alkeellinen maanviljely elinkeinoina • Linjan Kokkola - Viipuri lounaispuolella

  30. Kiukaisten kulttuuri • 2300-1500 eKr. • Piirteitä nuorakeramiikasta ja myöhäiskampakeramiikasta - kampakeraaminen perinne kuitenkin hallitsevampi • Sekatalous: viljely, karjanhoit, pyynti • 1. kiviröykkiöhautaukset • Perusta rannikon pronssikaudelle

More Related