Agricola, aikalaiset ja kirjakieli — nykytutkimuksen näkökulmia

1. Agricola, aikalaiset ja kirjakieli — nykytutkimuksen näkökulmia Tanja Vaittinen Suomen kieli, Turun yliopisto

2. Esitelmän sisällys • Lähtökohdat, viimeaikaista tutkimusta • Kirjakieli ja sen syntyvaiheet • Mikael Agricola ja aikalaisensa • Kehitteillä olevan kirjakielen ominaispiirteitä • Yhteenveto

3. Miksi aina Agricola? • kansallinen merkkihenkilö • ”kirjakielen isä” • toimitti ensimmäisenä painoon suomenkielisiä kirjoja • valtava tuotanto • merkittävä henkilö jo omana aikanaan • Agricolasta tiedetään jotain • tutkimuksella yhä ammennettavaa Agricolasta Kuvassa Albert Edelfeltin puupiirros Agricolasta.

4. Mikael Agricolan teosten tieteellinen editio ja morfosyntaktinen tietokanta • Turun yliopistossa vuosina 2004–2007 • normaali, kommentein ja selityksin varustettu tieteellinen editio paperille painetussa muodossa • ”Näin luetaan” -versiot teksteistä • haut sähköisessä muodossa • tekstien muoto- ja lauseopilliset ominaisuudet analysoitu varta vasten räätälöidyllä morfosyntaktisellakoodausjärjestelmällä • mahdollistaa suoran vertailun nykysuomen muoto- ja lauserakenteen vastaaviin kohtiin

5. Mikael Agricolan sanakirja • Turun yliopistossa vuodesta 2008– • noin 8000 eri sanaa, yli 420 000 sanaesiintymää • hyvin yleisiä sanoja (ja), mutta myös ainutkertaisia lekseemejä (huikuri'kevytmielinen ihminen; sämpylä') • hakusanoiksi kaikki suomenkielisten tekstien lekseemit • sanaluokka • tietoja kirjoitusasun mahdollisesta vaihtelusta • frekvenssitiedot • merkityksen selitys, jota havainnollistetaan lause-esimerkein • sanojen etymologia

6. Agricolan juhlavuoden satoa • Agricola näkyi turuilla ja toreilla • päivitettyä tietoa ja tutkimusta monilta aloilta • uudet tutkimusaineistot • mukaan nuoria tutkijoita • monitieteisiä yhteistyöprojekteja • TUCEMEMS (Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies) • käsikirjoitustentutkimus

7. Westhin koodeksi • uskonpuhdistuksen alkuajan merkittävin suomenkielinen käsikirjoitus • laajuus 144 lehteä • säilytteillä Kansalliskirjastossa • sisältää täydellisen suomenkielisen kirkkokäsikirjan ja jumalanpalvelusjärjestyksen, jotka molemmat Agricolan vastaavia painettuja teoksia vanhemmat • lisäksi koodeksissa suomennos saksalaisen UrbanusRhegiuksen teoksesta SeelennErtzneyfürgesundundkrancken ’Sielun lääke terveille ja sairaille’ (1529) • myös erillisiä messukäyttöön soveltuvia laulutekstejä sekä suomeksi että ruotsiksi

8. Westhin koodeksin julkaisuhanke • tavoitteena analysoida ja julkaista Westhin koodeksi alkuperäiselle käsikirjoitukselle uskollisena kriittisenä versiona • tekstit julkaistaan sekä alkuperäisessä muodossaan että nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan kirjoitettuina ja kommentoituina • laulutekstien yhteydessä julkaistaan myös niihin liittyvät nuotit • työ aloitettu digikuvaamalla koodeksi Kansalliskirjastossa kesällä 2010 • tekstit analysoitu suomen kielen opetukseen integroituna tutkimushankkeena lukuvuonna 2010–2011 Turun yliopistossa professori Kaisa Häkkisen johdolla

9. Mitä kirjakieli on? • kirjallisuuden kieli; suositusten mukainen kirjoitettu (ja puhuttu) kieli (Kielitoimiston sanakirjan määritelmä) • yleiskieli = erikoiskielten sanastoa sisältämätön suositusten mukainen kirjoitettu ja puhuttu kieli; kirjakieli • standardikieli • kirjakieli vs. murteet?

10. Mitä vanha kirjakieli on? • kirjallisuuden kieltä • vakiintumatonta ja vaihtelevaa, koska ei ollut olemassa normitettua standardikieltä • nykynäkökulmasta murteellista, varsinkin lounaismurteista Kuva Agricolan Abckirian (1543?) nimiölehdestä.

11. Esimerkki Psalmista 74:17–19 Sinesouititiocaitzen Maan raiat / Suuen ia Taluensine teet .Nin muista sis se / ette Wiholinenhäueise HERRA / ia yxi hullu Canssalaittauat sinun Nimees.Ele sis anna Pedhoille sinun Mettises Sielu / ia ele nin ratki wnodha sinun KieuhieEleimites . [A-III-317–318] Sinä sovitit jokaitsen maan rajat, suven ja talven sinä teet.Niin muista siis se, että viholinen häväisee Herraa, ja yksi hullu kansa laittavat sinun nimees.Älä siis anna peδoille sinun mettisessieluu, ja älä niin ratki unohδa sinun köyhiä eläimitäs.

12. Kirjakielen alkuvaiheet • Missä ja milloin luotiin? • Ketkä loivat? • Miten ja miksi? • ei ollut suomenkielistä kirjallista traditiota • ei ollut suomen kielen kielioppeja eikä sanakirjoja • kouluopetus vieraskielistä • kansankieli • vieraiden kielten malli • uusia innovaatioita

13. Reformi 1533 Tukholman srk:aan suomalainen saarnaaja 1537 ohjeet suomenkielisistä kirkonmenoista 1531 Messu ruotsiksi 1534 messu ruotsiksi myös Turussa 1529 Käsikirja ruotsiksi 1545 1535 1541 1531 1533 1543 1547 1549 1529 1537 1539 1528 piispa Skyttenkirjuriksi 1549 Käsikirja Messu 1539 valmistui maisteriksi ja palasi Turkuun Agricola 1536 Wittenbergin yliopistoon Saksaan 1529 piispan sihteeriksi 1531 vihittiin papiksi

14. Mikael Agricolan teokset • Abckiria 1543 (?), 1551 ja 1559 • Rucouskiria Bibliasta 1544 • Se WsiTestamenti 1548 • KäsikiriaCastesta ia muista Christikunnan Menoista 1549 • Messu eli Herran Echtolinen 1549 • Se meiden Herran JesusenChristusenPina 1549 • DauidinPsaltari 1551 • Weisut ia EnnustoxetMosesen Laista ia Prophetista 1551 • Ne Prophetat. Haggaj. Sacharia. Maleachi 1552 Robert Wilhelm Ekmanin näkemys nuoresta Agricolasta.

15. Ehtoollismessusta neljä vanhaa käännöstä • 1. Kangasalan messukäsikirjoitus • 2. CodexWesth • 3. Uppsalan B 28 • 4. Agricolan Messu (1549) • 1. ja 2. sisältävät katolisen transsubstantiaatio-opin jäänteitä , jotka poistettiin ruotsalaisesta messusta 1541 Westhin koodeksi. Valokuvannut Timo Häkkinen.

16. Kirkkokäsikirjan vanhin suomennos • CodexWesth(tekstissä kohtia, jotka käännetty ruotsalaisesta käsikirjasta ennen vuoden 1541 uudistuksia) • myös Codex B 28 Agricolan painettua käsikirjaa vanhempi • Westhin koodeksi. Valokuvannut Timo Häkkinen.

17. Kuka oli Westhin koodeksin tekijä? • Mathias JoannisWesth • Rauman kappalainen • Kuoli 1549 • Mitä teki ennen tuloaan Raumalle? Lauri Pihlajamaa: oli Tukholman suomalaisen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra. Kuva Kari Tarkiaisen teoksesta Finnarnas historia i Sverige.

18. Tietoja suomalaisesta Herra Mattsista Tukholmassa 1530-luvulla • valtionarkiston tileissä mainitaan palkansaajana kirjurien ja kappalaisten joukossa 1534 • raastuvanoikeuden pöytäkirjan otsikossa 1536 "Hans Larsson emot eenfinskpräst, H.Mattsbenämbd." • pormestarin ja raadin arkistossa 1536 kapparahan saajana • Mathias Westhin jälkeenjääneissä papereissa tieto velasta tukholmalaiselle JönsLillelle • Lähde: Lauri Pihlajamaa, Tukholman suomalaisen seurakunnan ensimmäinen saarnaaja: Mathias Westh? − Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 100 (2010)

19. Näyte Westhin koodeksista − −Haruoinaijattelema me sen oikean tuleuaisenelämen, eli meidhenrumilisencuoleman- napælle, Caickæin ensin coska sen iopitæyta- pactuman, ia colema on vxenedhes, ninmö æskeinruppiammemeiten valmistaman, Caiki tämencaldaiset on yxivißimerkisihen että mösangen heikodt ia kiusamattomatvskosa olemma, Jongapælleiumalaihenensarmac[-] tackon AMEN

20. Onko vanhimmassa kirjallisuudessa ”viipurilais-tukholmalainen” kerrostuma? • sekä Agricolalla että muussa vanhimmassa kirjallisuudessa itäisiä aineksia • Agricola valitsi tietoisesti varsinaissuomalaiset murteet kirjakielen pohjaksi • murteiden sekoittuminen tapahtuu tyypillisesti kaupungeissa, mutta Turun seudun murteissa ei itäisiä aineksia • Tukholmassa ei omaa suomalaista murrepohjaa • vanhimmissa käsikirjoituksissa tietyt murrepiirteet painottuvat enemmän kuin Agricolan teoksissa

21. Myös Agricolan kielessä itäisiä aineksia • potentiaalimuodot: Herra, lienenkö minä se? • refleksiivimuodot: hän käännäksen; ja hän käänsiin vaimoon päin • meidät, teidät, heidät • luo; sekä • karitiivijohdin-ttuus: kuolemattuus, kunniattuus

22. Myös Sebastian Münsterinkielennäytteessä (1544) itäisiä piirteitä

23. Agricolan valinta Tässä nyt sinulle ompi, rakas kristilinen lukija ja hyvä suomalainen, hämäläinen, karjalainen, eli kuka Herran Jesusen ystävä sinä olla mahdat, sen Uuden testamentin kirjat suomenkielille ulostulkitut puolittain greekkain, puolittain latinan, saksain ja ruotsin kirjoista – – Nyt että tämän maan kieli oli ennen näitä aikoja juuri vähä ja lähes ei mitäkäänkirjoisa eli pokstaavisa pruukattu taikka harjoitettu. Kuva Agricolan Uuden testamentin toisesta alkupuheesta.

24. Nyt viimein, vaikka näissä kansoisa ovat moninaiset kielet eli puheen tavat, niin, että kuki näistä maakunnist jotakin murtaa toisen maankielistä, kuitenkin että tämä koko hiippakunta Suomen maaksi kutsutaan, joka ompi niinkuin muiden äitei. Sillä että hän ensin tuli kristituksi, ja tässä Turussa ompi maakunnan emäkirkko ja piispan stuoli ja istuin. Sentähden ompi tässä P. Uuden testamentin kirjoissa suomenkieli enimiten pruukattu. Ja myös hädän tähden, koska tarve on anonut, ovat myös muiden kielet, puheet ja sanat tähän sisälotetut.

25. Kääntäjän murheet Sinun Waattesouat sula Mirrham / Aloes ia Kezia[A-III-275-Ps-45:9]"Mitä se kesiaonopi, en minä tiedä. Muutomat sen kasiaksi kutsuvat. Se mahtaa olla yksi juuri kuin hyvästi hajaapi ja vaatteet hyvästi haisemaan saattaa." 1992 Vaatteesi tuoksuvat mirhalta, aaloelta ja kassialta.

26. Vieraat vaikutteet • artikkelien käyttöNInquinse VANHA TESTAMENTI yxiRamattuombi / iossa Jumalan Laki / ia kesky on kirioitettu / • passiiviia he castettinheneldeJordanis1992 Johannes kastoi heidät Jordanissa • yhdysverbitalaslyödä’kukistaa’Sille ette henombi laupias / wielehen nyt meidenpälenarmachta / ia alaslöpimeiden synnit / ia heittepi ne caiki Meren pohiaan .

27. Innovaatioita, lipsahduksia? • heikkomielistyä’käydä epäuskoiseksi’, epätietää ’olla tietämätön’, korvapuustella’lyödä korville’ • kuolemisuus, kuulemisuus, vastoinkäymisyys • aamunkoittous, muistous, mielennouteus • ylenkatsotus,kirotus, kutsutus, rikotus,ryövätysvrt. asettaa > asetus, lähettää > lähetys

28. Missä, milloin, millaista, ketkä? • eri paikoissa (Wittenberg, Turku, Viipuri, Tukholma) • 1530-luvulta alkaen, yksittäisiä tekstejä • 1540-luvulla painettuja kirjoja, laajoja tekstejä • Agricola • Mathias Westh? • muita nimeltä tuntemattomia kääntäjiä • vaihtelevaa, vakiintumatonta, vierasvaikutteista