Kenttätyökurssi, Kevät 2002

1. Kenttätyökurssi, Kevät 2002 • Kurssin tarkoitus on antaa perustiedot ja osin perustaidot arkeologisten kenttätöiden suunnitteluun ja toteuttamiseen • Pääpaino kaivauksessa, koska valmistaa opetuskaivaukseen osallistumiseen, mutta inventoinnista puhutaan my`s • 10 luentoa, joiden aikana tehdään joitain harjoituksia, keväämmällä vaaitus- ja takymetriharjoitukset erikseen

2. Miksi kenttätöitä? • Kaiken tutkimuksen perusta: hankitaan uutta materiaalia yksittäisistä kohteista ja laajemmista alueista = kaivaus ja inventointi • Palvelee hallintoa, suojelua ja tutkimusta • Vastuu suuri: kaivaus tuhoaa kohteensa, l`ytym@tt`m@t kohteet tuhoutuvat maankäytössä • Tuloksena tutkimusraportti: ilman dokumenttia hukkaan heitetty@ rahaa ja aikaa! • Raportti pohjana muulle tutkimukselle: dokumentaatiota ei tehd@ itselle vaan muille! • Taustalla jonkinlainen kysymyksenasettelu, mutta se ei saa m@@r@t@: dokumentoitava my`s se mik@ ei vastaa suoraan kysymykseen

3. Kenttätöiden historiaa • Kautta aikojen maata kaivettaessa l`ytynyt esineit@, joille annettu erilaisia merkityksi@ • Renessanssin my`t@ erityisesti antiikin taiteen arvostus johti taide- esineiden ker@ilyyn ja sit@ kautta niiden etsimiseen • Pohjoismaissa kiinnostivat aarrel`yd`t jalometallien lähteenä • Molemmat johtivat suojelulains@@d@nn`n ja museoiden syntymiseen, mik@ ei kuitenkaan suojannut muinaisj@@nn`ksi@ ry`st`kaivaumiselta • Jo varhaisessa vaiheessa dokumentaatio: tekstit erityisesti, pienesineet, jonkin verran muinaisj@@nn`ksi@

4. Valistuksen aika ja tutkimuksen synty • Tieteellisen kaivauksen alku Pompejin ja Herculaneumin l`ytymisen my`t@: ymm@rrettiin ett@ materiaalisen kulttuurin tutkimuksella saatettiin saada uutta tietoa menneisyydest@ • Tutkimuksen taustalle siis my`s kysymyksenasettelu eik@ vain halu l`yt@@ kauniita esineit@ • Suomessa vain v@h@n kirjallisia l@hteit@ menneisyyden tutkimukseen, joten arkeologia ollut aina t@rke@ l@hde • Kuvausten lis@ksi kaivauksia: Pohjanmaalla papisto teki pit@j@nkuvauksia Porthanin ohjeiden mukaan ja kaivoi r`ykki`it@ • menetelmänä työmies ja lapio/hakku, kuvallisen ja kirjallisen dokumentoinnin merkitys melko v@h@inen

5. 1800-luku: suuret kaivaukset • 1800-luvun loppupuolella varsinainen suurten kaivausprojektien buumi: Troija, Olympia, Mykene, Tiryns • Etsittiin kirjallisista l@hteist@ tunnettuja paikkoja (Schliemann): tiedon hankinta • Stratigrafiset kohteet: kaupunkikaivaukset ja paleoliittiset luolat, dokumentaation kehitys, kartoitus, mittaus, valokuvaus, rekonstruktiot (Pitt-Rivers, Petrie) • Suomessa ensimm@inen julkaistu kaivaus Janakkalan Vanaantaassa 1860-luvulla, paljon tutkimuksia vuosisadan lopulla • Metodeja lainataan muista tieteist@: maantieteellinen kartoitus, maanmittauksesta korkeusmittaus, geologiasta stratigrafian periaatteet jne.

6. Konteksti ja stratigrafia • 1900-luvun alkupuolella paino vertikaalistraigrafiassa: profiili kertoo kaiken • 1970-luvulla Edward C. Harris luo arkeologisen stratigrafian perusteet ja yksikk`kaivauksen: horisontaali JA vertikaali • L`yt`jen ja rakenteiden kontekstien merkitys kasvaa: katsotaan koko muinaisj@@nn`st@, ei vain sen osia • Luonnontieteellisten menetelmien mukaantulo: siitep`lyt, kasvin j@@nteet, radiohiiliajoitus, fosfaattikartoitus jne. • Erikoistuminen: varsinkin suurilla kaivauksilla kaivaus ja l`yt`jen tutkimus tiukasti erill@@n • 1990-luvun lopulla kentt@ty`n teoretisointi: Hodderilla “reflexive method”

7. Vielä inventoinnin lähihistoriaa... • Suomen Muinaismuistoyhdistys 1800-luvun lopulla l@hetti stipendiaatteja maakuntiin inventointia ja kaivauksia varten • Varsinkin II maailmansodan j@lkeen suosittu tutkimusmenetelm@: suojelu ja tutkimus yhdess@, ei vaadi yht@ suuria resursseja kuin kaivaus • Suomessa edelleen p@@asiassa perusinventointeja: mies ja kunta • Muualla pienempien alueiden tehoinventointeja isommilla ryhmill@ • Katse yksitt@isist@ kohteista alueellisiin kokonaisuuksiin • Kentt@ty`n ohella ilmavalo- ja satelliittikuvat, GPS, geoprospektointi, GIS

8. Kentt@t`iden hallinto Muut Mikroliitti, Muuritutkimus Yksityiset yritykset Paikalliset intressit Paikallismuseot Tutkimus ja opetus Yliopistot Delegoitu MV:n teht@vi@ M@@r@@ puitteet Muinaismuistolaki: Arkeologiasta vastaa Huolehtivat omista alueistaan Aluevalvojat (7) Historiallinen aika Rakennushistorianosasto Esihistorialliset j@@nn`kset Arkeologian osasto Museovirasto: antaa luvat ja valvoo Maakuntamuseot Marianna Niukkanen Muinaismuistolaki: Marianna Niukkanen Muut Mikroliitti, Muuritutkimus Yksityiset yritykset Paikalliset intressit Paikallismuseot Tutkimus ja opetus Yliopistot Delegoitu MV:n teht@vi@ m@@r@@ puitteet Yhdistykset, ty`v@enopistot Arkeologiasta vastaa Huolehtivat omista alueistaan Aluevalvojat (7) Historiallinen aika Rakennushistorianosasto Esihistorialliset j@@nn`kset Arkeologian osasto Museovirasto: antaa luvat ja valvoo Maakuntamuseot Yhdistykset, ty`v@enopistot

9. Erilaisia kenttätöitä • Kajotako vai eik`? • Irtol`yt`/hajal`yt`: esine, joka on l`ytynyt vahingossa, ilmoitettu museoon tai Museovirastoon, l`yt`tiedot kysymyslehdell@ • Tarkastus: todetaan muinaisj@@nn`ksen olemassaolo ja kunto • Inventointi: monia eri tyyppej@ • Kaivaus: koekaivaus, tutkimuskaivauspelastuskaivaus, ty`llist@miskaivaus