1 / 18

Terveen lapsen uni 17.4.2009 Th, TtM-opiskelija Marja-Liisa Gustafsson

2. Esityksen sis

matsu
Download Presentation

Terveen lapsen uni 17.4.2009 Th, TtM-opiskelija Marja-Liisa Gustafsson

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Terveen lapsen uni 17.4.2009 | Th, TtM-opiskelija Marja-Liisa Gustafsson Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen laitos

    2. 2 Esityksen sisältö: Unen rakenne, merkitys ja tehtävät Terveen lapsen yleisimmät unihäiriöt Uneen ja unihäiriöihin vaikuttavat tekijät lapsilla Uniongelmien ennaltaehkäisy Tutkimustuloksia turkulaislasten unitottumuksista ja unihäiriöistä

    3. 3 Unen rakenne: REM-uni eli vilkeuni Tyypillistä voimakkaasti vaihteleva sydämen rytmi ja verenpaine, epätasainen hengitys, nopeat silmien liikkeet ja lähes valveen kaltainen EEG. Non-REM-uni eli perusuni Unen syvyyttä kuvaavat vaiheet S1-S4. S1-S2 kevyt uni, S3-S4 syvä uni. Syvän unen aikana hengitys on rauhallista, kehon lämpötila laskee ja aivojen verenkierto sekä glukoosin käyttö vähenevät. (Goodman & Scott 2005)

    4. 4 Unen rakenne Yksi unijako etenee järjestyksessä: S1-S2-S3-S4-vilkeuni, ja sen kesto on noin 90 min. Eri univaiheet jakautuvat seuraavasti: - kevyt uni 60 % - syvä uni 20 % - vilkeuni 20 % Koululaisen unijakso on lähes aikuisen kaltainen. Suositeltava unimäärä koululaiselle on 9 – 10 tuntia yössä. (Saarenpää-Heikkilä 2009, Kotagal & Pianosi 2006)

    5. 5 Unen merkitys ja tehtävät Unella vaikutusta: - aivojen toimintaan (muisti, oppiminen, luova ajattelu) - aineenvaihduntaan - immunologiseen puolustusjärjestelmään - hormonitoimintaan - autonomiseen hermostoon - psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin (Lindberg ym. 2004, Dahl & Lewin 2002)

    6. 6 Lasten tavallisimmat unihäiriöt Dyssomniat, unen jatkuvuutta häiritsevät ilmiöt - Primaarinen unettomuus (unen saannin tai unessa pysymisen vaikeus) - Primaarinen liikaunisuus (nuoruusiässä) - Uni-valverytmin häiriö (nuoruusiässä) - Unen aikaiset hengityshäiriöt Parasomniat, unen aikainen poikkeava ilmiö Unikauhuhäiriöt Unissakävely Unissapuhuminen Hampaiden narskuttelu (Paavonen ym. 2008)

    7. 7 Lasten ja nuorten uneen ja unihäiriöihin vaikuttavat tekijät Ikä ja kehitysvaihe Perhe Ystävät Koulu Harrastukset (Xianchen ym. 2005, Saarenpää-Heikkilä 2001)

    8. 8 Uniongelmien ennaltaehkäisy Unihygienia - Säännöllinen vuorokausirytmi - Nukkumisympäristö (valaistus, äänet, lämpötila, tuuletus, vuode) ja sen pysyvyys - Nautintoaineiden saannin rajoittaminen (kahvi, kolajuomat) - Vuode on vain nukkumispaikka - Liikunnan välttäminen lähellä nukkumaanmenoaikaa - Nukkumaanmenoa edeltävät unirituaalit

    9. 9 Koulut Liikkeelle –tutkimushanke Tutkimushanke on osa Turun kaupungin Koulut liikkeelle – projektia (2004-2007). Hankkeeseen liittyvää tutkimusta varten on muodostettu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan (kansanterveystiede ja hoitotiede) sekä kasvatustieteiden, sosiaalipolitiikan ja opettajankoulutuslaitoksen edustajista tutkijaryhmä.

    10. 10 Tutkimus tarjoaa laajaa tietoa Turun koululaisten terveydestä ja hyvinvoinnista koulujen toiminnan kehittämiseksi sekä Turun kaupungin päätöksenteon tueksi. Lisäksi tutkimushanke tuottaa tutkittua tietoa ryhmätasolla toteutetun hankkeen vaikuttavuudesta lasten ja nuorten hyvinvointiin, terveyteen ja liikuntatottumuksiin.

    11. 11 Tutkimus lasten unitottumuksista ja unihäiriöistä Seurantatutkimus, johon osallistui kaikki Turun kaupungin suomenkielisten koulujen 4. luokkalaiset v. 2004 (N=1351). Ensimmäinen seuranta-aineisto kerättiin v. 2006. Myös lasten vanhemmat osallistuivat kyselyyn.

More Related