Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux

1. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux marja-liisa.trux@aalto.fi Kurssi Muuttuva työ -12 • Agenda 11.10.2012 - Politiikasta moraaliin • 1. Järjestelykysymykset • Kirjoittaminen • 2. Työn politiikka – mitä? • Henkilöstöspesialistit ja johtajat - itsereflektio ja valta • Tauko • 3. Työn moraali – miksi? • 4. Valmistelutehtävä: esseen kysymys

2. Työn politiikka – kertauksena muutama seikka Työn politiikka kiteytyy työn tavoitteisiin ja niiden asettamiseen Kenen intressit toteutuvat? Kuinka nämä intressit määritetään ja kuinka niistä neuvotellaan (tai jätetään neuvottelematta)? Poliittisen orientaation ja toiminnan kaksinaisuus Aikaansaaminen ja työn sisäinen logiikka: mitä työ tuottaa? Saavuttaminen ja tuotokset toisten arvioimina: mitä asemaa ’kentällä’ tavoitellaan? Poliittiset strategiat: kentän uusintaminen vs. uudistaminen Valta eli voima (power) sekä vastarinta (resistance) keskeiset käsitteet Moninaiset tavat ymmärtää valta (ks. Fleming & Spicer) Yksi käsitys: valta on käytänteissä, eikä yksilön ominaisuus/omaisuutta. Operoi monin tavoin, myös meissä – tekee meistä tietynlaisia subjekteja. Tarvitsemme voimaa tuottaaksemme jotain (hyvää?).

3. Valmistelutehtävä: henkilökohtainen reflektiopaperi Lue Berglund & Kallifatides: Adequate and Inadequate Selves – Identity Positioning Between Different Categories of Managers ja Fleming & Spicer: valta ja vastarinta, ja mahdollisesti jotain muuta. Kirjoita reflektiopaperi ensimmäisestä.

4. Reflektiopaperi (1C) Tarina henkilöstöspesialistien asemasta ja identiteetistä Harjoitellaan itsereflektiota Oma spontaani reaktio – sen ihmettely ja kyseenalaistaminen. Tarvitaan lisäresursseja, jotta voi tulkita uudella tavalla omia tunteita, ajatuksia ja toimintatapoja. Tarjolla teksti erilaisista tavoista ymmärtää valta mm. subjekti – siis kukin meistä – vallan ja erityisesti diskurssien tuottamana. ”Kuinkahan olen päätynyt tällaisiin reaktioihin?” Muutakin voi lukea ja käyttää apuna, mutta ei välttämätöntä.

5. Huomioita kokemuksesta – itsereflektion mahdollisuus ja mahdottomuus Miltä tehtävän suorittaminen tuntui? Herättikö teksti reaktioita? Mitä tapahtui kun yrititte harrastaa itsereflektiota?

6. Kolmikoissa Kertokaa toisillenne ja keskustelkaa reflektointiyrityksen tuloksista Millaisia olivat ensireaktionne tekstiin ja sen kuvaamiin asioihin? Millaisia oivalluksia omien reaktioiden reflektointi tuotti?

7. Kyseessä oli yksi ammattilaisten ryhmä, esimerkki. Kaikissa töissä on omat ristiriitansa, valo- ja varjopuolensa. Kaikkien ammattilaisryhmien asema voidaan haastaa. Ammattilaisuus on myös kykyä käsitellä näitä ristiriitoja ja niiden vaikutuksia omaan elämään/minään. Tarvitaan taitoa harjoittaa reflektointia – refleksiivisyyttä, kriittistä ja myös itseen kohdistuvaa. Auttaa mm. erottamaan toisistaan yleiset, tavalliset ongelmat ja itsestä johtuvat vaikeudet. Jos homma ei suju tai maistu, niin syy voi olla tavallinen – ko. työhön kuuluva (historiallinen, ei-välttämätön) ristiriita. Jos kokee olevansa vahva, se voi johtua muustakin kuin itsestä. Sitten voikin ratkaista mitä tekee (ks. poliittiset strategiat). Tutkijat puhuvat jopa ”refleksiivisestä yhteiskunnasta” (Giddens), mutta refleksiivisyyden kyky ja halu epätasaisesti jakautunut. Siihen voi harjaantua, vaikka ”johtoismi” ei sitä suosi.

8. Miten yhteiskunnassa vaikuttavat voimakkaat diskurssit ohjaavat ihmisiä? Muidenkin kuin henkilöstöasiantuntijoiden odotetaan nykyisin ilmentävän yrittäjä-minän piirteitä. Keiden? Mitä tähän ihanteeseen oikeastaan kuuluu? Miksi tieteellinen perustelu ei kelpaa? Mihin sitten bisneskoulujen valtavaa tutkimustuotantoa tarvitaan? Sanojen ja tekojen välinen ristiriita. Missä/mistä vaietaan, siellä valta operoi. Historiallinen tarkastelu paljastaa kunkin valtakauden ”totuuden” kulttuurisuuden. Uusi diskurssi + rakenteelliset muutokset + instituutiotoimijat + avainasemassa operoivien toimijoiden kulttuuri ja habitus > uusi valtakausi Ks. esim. Ho, Karen (2009) Liquidated. An ethnography of Wall Street. Durham and London: Duke University Press.

9. Kurssin ohjelma: temaattinen eteneminen ja kirjalliset tehtävät 13.9. Avaus Kurssin tarkoitus ja toteutus ’Työ’ käytännöllisenä toimintana ja peruskategoriana Työntutkimus VT: kokkien työ 20.9.Alan tutkimus… (jatkuu) Työkäytänteet ja käytäntöyhteisöt – yksi tulkintakehys Referaatti (1A) 27.9. Työkäytänteet ja käytäntöyhteisöt… (jatkuu) Työn taktiikka: keinoja, tekniikkaa ja taitoja Reaktiopaperi (1B) 4.10. Työn taktiikka… (jatkuu) Työn politiikka: tavoitteet ja valta Reflektiopaperi (1C) 11.10. Työn politiikka… (jatkuu) Työn moraali: motiivit ja oikeutukset VT: esseen aihe 18.10. Yhteenveto: minä, työntekijä [työn subjekti] Essee: suunnitelmat Päätös Essee (2) 1.11. Esseen palautus klo 23.59

10. Moniulotteinen käytännöllisen toiminnan käsite Michel de Certeau Taktiikka: Miten? Alasdair MacIntyre Moraali: Miksi? Subjekti: Kuka? Dorothy Holland Ole Dreier Politiikka: Mitä? Pierre Bourdieu Lähteitä: www.hse.fi/meri

11. Käytännöllinen toiminta – kurssin käsitteellinen kehys Peruskysymys Orientaatio ja ote Konkretisointi Käytäntöteoreetikkoja Miten? Taktinen Keinot de Certeau (Goffman) Mitä? Poliittinen Tavoitteet Bourdieu (Foucault) Miksi? Moraalinen Motiivit/ MacIntyre (Taylor) oikeutukset Kuka? Persoonallinen Identiteetti Holland ym. (Dreier, Harré)

12. Käytännöllisen toiminnan peruskysymykset, kun olet jo mukana tietyssä työssä: Kuinka tämän työn teen? Mitä yritän tässä työssä saada aikaan ja saavuttaa? Miksi keinoni ja tavoitteeni ovat oikeutettuja ja jopa arvokkaita? Kuka olen – tai keneksi olen tulossa, kun teen tätä työtä näillä keinoilla, tavoitteilla ja motiiveilla/oikeutuksilla? Nyt siirrymme käsittelemään työn moraalia: viimekätiset motiivit toisillekin kelpoiset oikeutukset Kysymys ”miksi” toiminnan perustelun ja päämäärän hakuna, ei ulkopuolisen asettamana selitystehtävänä.

13. Työn moraali – miksi pyrkiä näihin tavoitteisiin, näillä keinoin? Mistä nyt kyse? Esimerkki: kokit Työn moraali – yksi käytäntöteoreettinen tulkintakehys (MacIntyre) Työn moraalia koskevaa, relevanttia tutkimusta Opiskelijan ’moraalinen horisontti’ (Taylor), työelämä ja tärkeät kysymykset Esseen kysymyksenasettelu?

14. Työ 09/kr Kokin työ käytännöllisenä toimintana: 4 retoriikkaa (ks. Fine 1996) Kuka Kuinka Mitä Miksi Ammattilainen Taiteilija Business-ihminen Työläinen Paineen alla, valvottuna, rationalisoidusti, toisteisesti, määrätyillä resepteillä, ruumiilli- sesti raataen, ilman arvostusta. Laitteet tunti- en, likaista työtä pelkää- mättä, fyysisillä taidoilla ja kestävyydellä. Kelloa kontrolloiden, ottaen omaa aikaa. Reilun työpanoksen antaen. Autonomisesti, kurinalaisesti, harjaantuen, uutta luoden. Alan kikoilla, salatuilla resepteillä ja tekniikoilla, näppi- tuntumalla. Tiedolla kuinka suorittaa eri tehtävät. Luovasti, yksityiskohtaisesti, huolella suunnitellen, ekspressiivisesti, esteettisesti. Perinteen sekä omien lahjojen, taitojen ja mielikuvi- tuksen avulla ruokia muuntaen. Työtä kontrolloiden, suunnitellen, ravintolan ulkoinen ja taloudellinen tilanne tuntien. Tietoisena prosessista ja kustannuksista: palkat, ruuat, hinnat, asiakkaat, hankinnat, (ketju ostoista roskikseen). Säästäen, työn tuottavuutta nostaen, työntekijät säilyttäen. Näyttävä kokkaus, ja esillepano kulina- risteille: muodoltaan kauniit, innovatiiviset ruuat. Lahjakkaan maine. Maksaville asiak- kaille palvelua; Kannattavaa ruokaa. Hyvät ansiot, hallinta, nousu johtajaksi tai yrittäjäksi. Ihmisten syöttäminen. Työpaikan turvaaminen. Työtoverien kunnioitus. Minä ≠ työminä Erityiset,vaativat ruuat. Maine ammatti-laisena. Minä = työminä. Elämyksiä kulinaristeille. Perinteen jatkaminen ja uudistaminen. Ravintolan maine Ammattikunnan arvostamat hyvät asiat; ammattikun- nan autonomia Ravintolan ja työsuhteen jatkuvuuden turvaaminen tai jopa taloudellinen menestys. Ihmiset tarvitsevat ruokaa päivittäin: oikeaa, fyysistä työtä.

15. ’Sosiaalisen käytännön’ määritelmä moraalinäkökulmasta – moraalifilosofi MacIntyre (1981, 175; suom. KR) ...mikä tahansa koherentti ja kompleksinen, sosiaalisesti rakennettu, yhteistoiminnallinen inhimillisen toiminnan muoto, jonka kautta tämän toiminnan sisäiset hyvät (asiat) toteutuvat, yritettäessä saavuttaa niitä erinomaisuuden standardeja, jotka ovat tälle toiminnalle soveliaita ja määrittävät sen muotoa, sillä tuloksella, että inhimillinen kyky saada aikaan erinomaisuutta ja ihmisten käsitykset tavoitteista ja keinoista systemaattisesti laajenevat.

16. MacIntyre… Kukin sosiaalisen toiminnan muoto (social practice) on oma ’elämänmuotonsa’, jossa toteutetaan sille erityisiä, ’sisäisiä hyviä’ asioita (internal goods), joita ei voi muuten saada aikaan. Esim. shakki, kansantaloustiede, sirkus Instituutio välttämätön tuki toiminnan muodolle mutta perustettu tuottamaan ’ulkoisia hyviä’ asioita (external goods) kuten (raha, status, maine) ja siten voi tukea tai korruptoida käytännöllisen toiminnan muotoa. Esim. yliopisto vs. tietyn alan tutkimus- ja koulutus.

17. Käytäntöteoreetikkojen symposium Dorothy Holland Erving Goffman Michel de Certeau Alasdair MacIntyre Rom Harré Charles Taylor Ole Dreier Pierre Bourdieu Michel Foucault

18. MacIntyre… Praktiikkaan osallistujien hankittava hyveitä (virtue), jotka välttämättömiä sisäisten hyvien asioiden tuottamisessa ja joiden avulla kestetään vaikeuksia ja epäonnistumisia. Huomaa, että ’hyvä’ (good) ja ’hyve’ (virtue) ovat eri asioita. Kehkeytyvä elämäntarina sitoo yhteen osallistumisen erilaisiin toiminnan muotoihin ’hyvän elämän’ määrittämisessä ja tavoittelussa. Vähitellen laajeneva, syvenevä ja rikastuva moraalitaju - taju ’hyvästä elämästä’. Hyvin tekemisen tunne ja hyvien asioiden tunnistamisen kyky virtaavat arkisista tilanteista kohti yleisempää käsitystä säällisestä elämästä. Yhteiskunta saa moraalisen ilmastonsa sitä kautta, miten sen jäsenet osallistuvat erilaisia hyviä uusintaviin käytäntöyhteisöihin.

19. Esimerkki: ’hyvä asia’ ja ’hyve’ työssä Työn muoto: Kehittämistyö, erityisesti tutkiva kehittäminen Hyvä asia: Kehitettävää työtä tekevien mahdollisuus itse kehittää työtään eli osallistua kehittämistyöhön toimijoina eikä vain kehittämisen kohteina. (vrt. ”osallistaminen”, joka on eri asia) Sen aikaansaamisen vaatima kehittäjän hyve: Rohkeus (kyseenalaistaa mm. muutosjohtamisen oppeja ja tavallisia käytänteitä sekä kohdata eri osapuolet). Kehittämistyötä tekevät erilaiset porukat, kukin omilla otteillaan. Jaettua käsitystä tämän työn hyvistä asioista ja niiden aikaansaamisen vaatimista hyveistä ei ole. Neuvottelun alla (ks. esim. Räsänen 2007).

20. Esimerkki tutkimuksesta: ”MacIntyre sirkuksessa…” Tutkittu sirkusta elämänmuotona ja erityisesti sirkuksen johtamista moraaliselta kannalta, Alasdair MacIntyren lähestymistavan avulla: Beadle, R & Konyot, D. (2006) The Man in the Red Coat – Management in the Circus. Culture and Organization 12:2, 127-137. Sirkuksessa esiintyminen ja esitysten tuottaminen praktiikkana, perinteineen. Hyvät asiat: sisäiset ja ulkoiset Sirkuslaisen hyveet Tätä työtä tukevan instituution muutos ”Kehämestarin” työ ja teot

21. MacIntyre… • Kasvatuksen (education) tarkoitus: ’educated person’ • ’Itsenäinen, praktinen päättelijä’ (independent practical reasoner) • Pystyy esittämään järkevät perusteet käyttämilleen keinoille • (joilla pyrkii saavuttamaan ulkoa määräytyvät tavoitteet). • Toimii sääntöjen mukaan. • ’Sivistynyt, koulutettu ihminen’ (educated person) • Kyky tunnistaa tietyn praktiikan sisäiset hyvät. • Tekemisen taidot. • Päättelytaidot. • Itsetuntemus (ja sen vaatima rehellisyys). • Tietämys tulevaisuuden (realistisista) vaihtoehdoista. • Pystyy kyseenalaistamaan ja uudistamaan sääntöjä • ja toimimaan yhteisössään älyllisenä johtajana. • Pystyy puolustamaan praktiikan sisäisiä hyviä • myös instituutiota vastaan silloin, kun instituution • ulkoisista tehtävistä koituvat paineet uhkaavat praktiikkaa.

22. Esimerkiksi akateemisen työn yleiset ’hyveet’: yksi ehdotus (Nixon 2004) Yliopisto sivistyspaikkana (civic place), jonne ihmiset tulevat oppimaan yhdessä. (Vrt. managerialismi eli ”johtoismi”) Oppimisen vaatimat hyveet (joihin pyritään kasvamaan): Totuudenmukaisuus (thruthfulness) Tiedon paikkaansapitävyys (accuracy) Viestinnän rehellisyys ja avoimuus (sincerity) Toisen kunnioitus (respect) Erilaisuuden huomioonottaminen (attentiveness to difference) Rehellisyys (kunnioittaminen kohtaamisvaikeuksien edessä) (Empatia/sympatia – tunnistaminen – tunnustaminen) Autenttisuus (suhteissa toisiin) Rohkeus Myötätunto

23. Hyviä asioita ja hyveitä OJ:n tutkija-opettajien käytännössä: havaintoja yhdestä tutkimuksesta (6-vuotta sitten) (Mäntylä & Päiviö, 2004; KR:n kiteyttämänä) • Oppiaineen hyvinvointi sekä opiskelijoiden että kv. tutkijayhteisön kentissä • Kuuluminen tähän erityiseen porukkaan • Yhteistoiminnallisuus (yhdessä tekeminen) • Tasavertaisuus (ja sen saavuttamisen ja kokemisen mahdollisuus) • Tutkijuus – erityisen, oman identiteetin hakuna • Oppimisen, uudistumisen, kokeilujen mahdollisuus ja mahdollistaminen • Pyrkimys pitkäjänteiseen työhön ja tämän pyrkimyksen tukeminen • Elämänmakuinen ja muista välittävä tutkimus • Nöyryys vaativan työn edessä ja hiljainen ylpeys tehdystä työstä • Itselle ja ryppyotsaiselle työskentelylle nauraminen

24. Vrt. johtoismi: yliopistosta yritys? Voiton tuottamiseen perustuvan koulutuksen ”hyveet” (Tooley 2000, 197-200): talous päämääränä sinänsä laajentamishalu usko mielikuvien voimaan alistuminen kontrolliin välineellinen suhtautuminen tutkimukseen opettajien kohtelu välineinä (“inhimillisinä resursseina” vrt. ihmisten resurssit) opiskelijat välineinä (koulutuksen kohteita ja “tuotteita”) Kritiikkiä (esim. MacGovan 2004): ”Higher education increasingly becomes valued only in so far as it brings some tangible material benefit to the individual. Education that provides more general benefits to the individual – in terms of critical, intellectual, aesthetic and emotional abilities that are hard to quantify – is being increasingly sidelined, as is education that brings benefits to society as a whole.”

25. Millaisia oikeutuksia omalle toiminnalle tai kannalle voi esittää? Lamont & Thévenot (2000): ‘modes of justification’ used in arguments market worth, markkina-arvo (short-term monetary costs), “siitä maksetaan” industrial criteria tuotannolliset kriteerit (efficiency, reliability, long term planning goals), “se on tehokasta” civic worth arvo kansalaisille (collective welfare, solidarity), “se on ihmisille hyväksi” domestic worth arvo lähipiirille (esteem, reputation, local heritage etc.), “se on hyväksi meille” inspirational values uutuusarvo (creativity), “se luo uutta” public opinion tunnettuusarvo (renown) “se saa julkisuutta” environmentalism ekologinen arvo (health, uniqueness, ecological worth). “se on ympäristöystävällistä, terveellistä” Lamont, Michèle and Laurent Thévenot eds. (2000) Rethinking Comparative Cultural Sociology. Repertoires of Evaluation in France and the United States. Cambridge, U.K.: Cambridge University Press.

26. 1(3) Työn moraalia koskevaa tutkimusta - muutama huomio • MacIntyre on moraalifilosofi, joka ajatukset koskevat elämää kokonaisuu- • dessaan, eikä vain työtä. Hän jatkaa aristotelisen ”hyve-etiikan” perinnettä • (vrt. kantilainen velvollisuusetiikka ja utilitaristinen seurausetiikka). • Charles Taylor on kehitellyt samansuuntaisen, käytännön käsitteeseen • perustuvan lähestymistavan. • Yksi hänen termeistään on ’moraalinen horisontti’. • Moraali on ensisijainen suhteemme maailman (eikä esim. politiikka), • ja samalla minuuden perusta. • Moraalinen horisonttimme määrittää, mitä pidämme tärkeänä • maailmassa ja itsessämme (ja minkä jätämme huomiotta). • Taylor on myös yrittänyt käsitellä kysymystä siitä, miten voimme asettaa • monia ja erilaisia ’hyviä asioita’ tärkeysjärjestykseen. • Termillä ’superhyvä’ hän viittaa kaiken muun hyvän lähteeseen. • Sen oivaltaminen ja valinta onkin sitten hankalampi (elinikäinen) tehtävä.

27. 2 • Työn moraalin kannalta relevantteja tutkimuskeskusteluja - esimerkkejä • ’Moraalijärjestysten’ (Harré) empiirinen tutkimus • ”The moral is in the practice” (Hansen) • Ks. kalvot kauppatieteen ylioppilaiden moraalijärjestyksestä • Oikeutusperustojen empiirinen tutkimus (ks. sosiologi Thévenot edellä) • Liiketoimintaetiikan ja yhteiskuntavastuun tutkimus (”CSR) • Voi auttaa löytämään suuren (elämän-) tehtävän itselleen. • Toisaalta osa tästä tutkimuksesta – kriitikkojen mukaan – pikemminkin • ylläpitää yhteiskunnallisia ja ekologisia ongelmia kuin ratkaisee niitä • (siirtämällä vastuun etiikan asiantuntijoille ja järjestelmille ja estämällä • ”moraalisten tunteiden ilmaisun”). • Ammattietiikan tutkimus (eri ammateissa) • Etiikan tutkiminen eri toimialoilla ja eri maissa • Esim. ”suomalainen pärjäämisen eetos” (Kortteinen)

28. 3 • f) Moraalitalouden tutkimus • Taloudellisella toiminnalla on jokin moraalinen perusta, mutta millainen • se on (i) ollut eri aikoina, ja (ii) eri talousjärjestelmissä? • Ks. esim. Adam Smith ja nykyään Richard Sennett ja Andrew Sayer • g) Työn ja ammattien moraalin muutos historiallisesti • Ks. esim. seuraavan valmistelutehtävän artikkeli ’kutsumusammatin’ • idean ja aseman muuttumisesta (Dawson) • Kauppakorkeakoulut ja niiden vaikutus opiskelijoiden etiikkaan • Onko niin kuin jotkut tutkimukset väittävät: • opiskelu business-koulussa heikentää opiskelijan • sitoutumista eettiseen toimintaan?

29. Katja Leppälä ja Hanna Päiviö (2001) Kauppatieteiden opiskelijoiden moraalijärjestys: narratiivinen tutkimus kolmen eri pääaineen opiskelusta Helsingin kauppakorkeakoulussa. HKKK:n julkaisuja B-23. (OJ:n pro gradu) 1 (2) Herätti vilkkaan ja pitkään jatkuneen keskustelun. Lähtökohtana ’moraalijärjestyksen käsite’. Ks. Rom Harré Oili-Helena Ylijoki (1998) Narratiiivinen tutkimus: millaisia tarinoita opiskelijat kertovat toisilleen kauppiksessa? Perusopintojen aikana omaksutut käsitykset hyvästä ja paheellista opiskelusta: ’mallitarina’ (ks. seuraava kalvo). Näiden hyve- ja pahekäsitysten muuntaminen, jos pääaineen valinta siihen pakottaa: Rahoitus Kansantaloustiede Organisaatiot ja johtaminen: 3 erilaista versiota omaa juttua etsimässä; talous & inhimillinen yhteen; erilainen samoilija

30. ”Ekonominoviisien yleinen moraalijärjestys” (Leppälä & Päiviö 2001, 90): 2 ”Hyveet” [ja hyvät asiat] ”Paheet” [ja pahat asiat] Työelämä Tutkimus ja Tiedemaailma Yritysmaailma Julkinen sektori Kauppat. maisterin tutkinto Opiskelu opiskelun vuoksi Suorittaminen Omistautuminen Hyödyllisyys Hyödyttömyys Käyttökelpoisuus Vaikea sovellettavuus Ammatillinen osaaminen Klassinen sivistys Käytännönläheisyys Teoreettisuus Kova osaaminen Pyörittely Haastavuus, vaikeus Helppous Matemaattisuus Pehmeä osaaminen Faktatietous Mielipiteisiin nojautuminen Ajanhermolla oleminen Paikoilleen jääminen Monitahoisuus, laaja-alaisuus Tiukka erikoistuminen Tavallisuus Erikoisuus Omista asioista huolehtiminen Radikalismi Tehokkuus Pitkä opiskeluaika Dynaamisuus Jumittuminen Hyvä ura Työttömyys Status Huono palkka

31. Kirjallisuutta työn moraalista: MacIntyre, A. (2004). Hyveiden jäljillä: Moraaliteoreettinen tutkimus. (After virtue: A study in moral theory, 1981/1984.) Suomentanut Niko Noponen. 2. painos 2007. Helsinki: Gaudeamus. ten Bos, R. (1997) Essai: business ethics and Bauman ethics. Organization Studies 18:6, 997-1014. ten Bos, R. & Willmott, H. (2001) Towards a post-dualistic business ethics: interweaving reason and emotion in working life. Journal of Management Studies 38:6, 769-793. Kortteinen, M (1992) Kunnian kenttä: suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Helsinki: Hanki ja jää Sennett, R. (2002) Työn uusi järjestys: miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta. Tampere: Vastapaino. Sennett, R. (2007) Uuden kapitalismin kulttuuri. Tampere: Vastapaino. Sayer, A. (2007) Dignity at Work: Broadening the Agenda. Organization 14:4, 565–581. Järvensivu, A. & Koski, P. (2009) Hyvä, parempi, innovaatio? Tutkimus organisatorisista Innovaatioista, työelämän laadusta ja työn mielekkyydestä. Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Työraportteja 84/2009. E-kirjana: http://tampub.uta.fi/tyoelama/978-951-44-7722-5.pdf (ks. esim. ’moraalinen sopimus’, jakso 3.3: Työelämän laadusta työn mielekkyyteen, 22-29.) Ks. myös em. lähteet, valmistelutehtävän tekstit (Dawson 2005, Morgan 2006) sekä kurssin kotisivuilta koko kurssin teemojen lähdelista.

32. Viimeinen valmistelutehtävä: Esseen kysymys? • Tehtävät: • Lue (ainakin) yksi seuraavista artikkeleista, jotka käsittelevät • työn moraalia. Virittää tuumimaan esseen aihetta moraaliselta kannalta. • a)Dawson, J. (2005) A History of Vocation: Tracing a Keyword of Work, Meaning, and Moral Purpose. Adult Education Quarterly 55:3, 220-231. • http://aeq.sagepub.com/cgi/reprint/55/3/220 • b) Morgan, G. (2006) Work in Progress: Narratives of Aspiration from the New Economy. Journal of Education and Work 19:2, 141-151. (Helecon) • c) Brown, J.S. & Duguid, P. (1991) Organizational learning and communities of practice: toward a unified view of working, learning and innovation. Organization Science 2:1, 40–57. • d) Orr, J.E. (2006) Ten Years of Talking About Machines. Organization Studies 27:12, 1805-1820. (Forum “Talking About Machines - Tenth Anniversary”). • e) Beadle , R. & Könyöt, D. 2006. The Man in the Red Coat—Management in the Circus. Culture and Organization 12: 2, 127–137. • f) Itse etsimäsi tutkimusteksti, joka koskee työn moraalia tai sen sisäisiä hyviä kannattelevia yhteisöjä. • Voit lukea lähteenä myös Työkirjaa (Räsänen & Trux 2012) tai sen viitteitä.

33. Kirjoita lyhyt suunnitelma, jossa kerrot (a) mistä aiheesta aiot kirjoittaa esseen (b) mihin kysymykseen otat esseessäsi kantaa (c) miksi tämä on Sinulle tärkeä aihe (d) miten kiinnostuksesi kytkeytyy lukemassasi artikkelissa esitettyihin teemoihin ja ajatuksiin (esim. eroaa niistä) – ja mitä muita lähteitä olet jo löytänyt. Voit hyödyntää kaikkia kurssilla esiintyviä käsitteitä ja teorioita. Jo esille tulleiden lähteiden käyttäminen EI ole kiellettyä!

34. Essee: alustavia ohjeita Kirjalliset ohjeet 21.10. Paino 60%. Tarkoitus: Henkilökohtainen yhteenveto kurssista, yhden teeman kautta. Teeman ja kysymyksenasettelun valinta tärkeä osa tehtävää. Tehtävä: Kirjoita argumentoiva essee, joka käsittelee valitsemaasi kysymystä työstä laajasti ymmärrettynä: työntekijä, (ei välttämättä palkka-)työ, organisaatio ja työelämä; taktiikka, politiikka, moraali, subjekti… Ohjeellinen pituus on n. 8 sivua. Palautus viimeistään 1.11.2012. YKSI kysymys, johon otat perustellusti kantaa (dilemma/kiistakysymys). Käytä myös ns. tutkimustekstejä lähteenä. Akateeminen essee=? Ks. Ohjeet, kurssin kalvot, verkosta löytyvät oppaat sekä OJ:n kotisivulta ”ohjeita esseetyöskentelyyn”: https://into.aalto.fi/display/fimanagement/ohjeita+opiskeluun+%28KTM%29

35. 1 Inspiraatioita esseen kirjoittamiseen voi etsiä myös seuraavista julkaisusta Räsänen K., toim. (2009) Tutkija kirjoittaa – esseitä kirjoittamisesta ja kirjoittajista akateemisessa työssä.Helsinki: HSE:n julkaisuja, B-104. E-kirjana: http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/hseother/b104.pdf Räsänen, K., ed. (2010) Joko tunnet tämän tutkijan? Esseitä akateemisesta työstä Helsinki: Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisuja, B:116.  E-kirjana: http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/hseother/b116.pdf Räsänen, K., ed. (2011) Tutkijat kertovat - kymmenen esseetä akateemisesta työstä. Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA + TALOUS 9/2011. E-kirjana: http://hsepubl.lib.hse.fi/pdf/hseother/Aalto_Report_KT_2011_009.pdf Esseekokoelmat tehty jatko-opiskelijoille ja väitelleille järjestetyllä kurssilla Ammattitaidon kehittäminen yliopistotyössä.

36. 2 Ks. esim. seuraavia esseitä kirjoittamisesta vuoden 2009 kokoelmasta: Eeva-Lotta Apajalahti: Haaveena hyvä kirjoittaminen - henkilökohtainen tarina suhteesta kirjoittamiseen Galina Kosonen:Lähelle on pitkä matka. Kirjoittaminen apuna oman äänen etsimisessä Susanna Kantelinen: Akateemisen kirjoittamisen mieli – habituskysymys? Kirsi Korpiaho: Karkuun ja takaisin – eli miten kirjoittaa tutusta ja tavanomaisesta kiinnostavaa tutkimustekstiä? Marja-Liisa Trux: Yksin mutta yhdessä: akateeminen kirjoittaminen ja nerouden haamu Keijo Räsänen: Tämä ei ole essee. Millaisesta tilauksesta tämän kirjan esseet ovat syntyneet? … ja vuoden 2010 kokoelmasta: Cecilia von Brandenburg: Vierailla mailla – kirjoittamisen tärkeydestä taiteen kentässä Keijo Räsänen: Kuka näitä tarinoita tarvitsee ja kuuntelee? sekä (esimerkkinä hyvin kirjoitetusta esseestä, vaikka aiheena ei ole kirjoittaminen): Anna-Mari Huovinen: Kyllä töitä pian tekis, ajatukset ajan vie – akateemisesta työstä ja ajanhallinnasta