Marja-Liisa Laapio marja-liisa.laapio@sininauhaliitto.fi

1. Ikääntynyt nainen ja päihdeväkivalta Naisten päihdetyön päivät 26-27.10.2010 Marja-Liisa Laapiomarja-liisa.laapio@sininauhaliitto.fi <>

2. Tarkoitus on tarkastella päihteidenkäyttöön liittyvän väkivallan olemusta ja ominaispiirteitä ikääntyneiden naisten näkökulmasta Päihdeväkivalta

3. Väkivallan tutkimusperinne • WHO:n väkivaltaraportin (2002) mukaan joka vuosi kuolee yli miljoona ihmistä väkivaltaan. Vielä useampi kärsii väkivallan seurauksena syntyneistä fyysisistä sekä henkisistä vammoista. • Viktimologia piirtää turvattomuuden kokovartalokuvan (Heiskanen 2002) • Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on kiinnitetty Suomessa huomiota myöhemmin kuin muissa Pohjoismaissa (Nenola 1999, 167).

4. Väkivaltailmiön yleisyys • ”Usko, toivo, hakkaus” – kyselytutkimuksen (1998 Heiskanen ja Piispa) mukaan entisen miehen väkivaltaisen käyttäytymisen kohteeksi on joutunut puolet avo- tai avioliitossa olleista naisista. • Puolison väkivallan kohteeksi on joutunut 22 % parisuhteessa olevista naisista.

5. Mistä puhutaan, kun puhutaan väkivallasta? • parisuhdeväkivallasta • lähisuhdeväkivallasta • toiseen sukupuoleen kohdistuvasta väkivallasta • sukupuolittuneesta väkivallasta • sukupolvien välisestä tai sisäisestä väkivallasta

6. Millaisia muotoja väkivallalla on?

7. Mistä teoreettisesta näkökulmasta väkivaltaa tarkastellaan? Onko kysymyksessä: • Ekologinen • Biologinen • Psykologinen • Sosiokulttuurinen • Kontrolliteoreettinen • Konfliktiteoreettinen • Leimautumisteoreettinen • Arkirutiiniteoreettinen • Sosiaalipsykologinen reaktiivisen toiminnan teoria • Sosiaalisen kostruktionismin teoria • Differentiaalinen assosiaatioteoria • Sosiaalisen oppimisen teoria • jne…

8. Miten väkivaltaa tulkitaan? • Perhedynaaminen: väkivalta on oire perheen sisäisestä ongelmasta (päihde- ja mielenterveys) • Psykopatologinen: uhrin ja tekijän väkivaltainen käyttäytyminen on poikkeavaa • Kulttuuriteoreettinen: väkivaltainen käyttäytyminen on opittua • Feministinen: naisiin kohdistuva väkivalta johtuu epätasaisesti jakautuneesta vallasta. • Sosiaalinen rakenneteoria: väkivaltainen käyttäytyminen on seuraus yhteiskunnassa vallitsevasta eriarvoisuudesta.

9. Rakenteellinen, aktiivinen väkivalta • Rakenteellista, aktiiviseksi luokiteltua lähisuhdeväkivaltaa ilmenee kaikkialla yhteiskunnassamme • Väkivalta näkyy puolustuskyvyttömiä kansalaisia alistavana piittaamattomuutena, esimerkiksi vanhusten ja lasten tarpeita, tunteita tai itsemääräämisoikeutta kohtaan.

10. Ikääntynyt nainen ja päihdeväkivalta • Väkivalta saa merkityksen sen mukaan, mistä teoreettisesta näkökulmasta sitä tarkastellaan, miten sitä tulkitaan ja miten siihen toiminnallisesti suhtaudutaan • Väkivaltatilanteessa valta toimia otetaan väkisin, ottamatta huomioon toista osapuolta • Päihteidenkäyttö liittyy kiinteästi väkivaltaan joko aktiivisesti, passiivisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti jne.

11. Ikääntyneiden naisten kohtaama päihdeväkivalta Päihdeväkivalta: • horjuttaa naiskansalaisuutta, joka on rakentunut sen varana, mitä naiselta on perheessä vaadittu ja miten hän on kyennyt siihen vastaamaan • on luonteeltaan perhedynaamista • häpeällistä • Piilorikollista • vaiettavaa • kodin seinien sisällä tapahtuvaa • ….mitä???

12. Kodin merkitys ikääntyneelle naiselle • Koti ja perheeseen kuuluminen ja ovat ihmiselle olennainen, usein korvaamaton tapa elää  kotiin sekä perhesuhteisiin ladataan ja odotetaan paljon • Naisten ja äitien velvollisuus on luoda koti; tehdä yksityisestä tilasta paikka, jota voidaan kutsua kodiksi • Koti on turvanantaja, arkeen ja intiimiin perhe-elämään tarkoitettu tila, jossa elämän keskeiset asiat toteutuvat.

13. Kodista vankila? • Väkivallan ja päihteidenkäytön seurauksena kodista tulee vihan ja pelon sekoittama vankila •  jäädään kauas kodin ideasta, koska arkielämä on ristiriitaista ja jännitteistä • Jatkuessaan päihdeväkivallasta tulee perheen sisäinen alakulttuuri (sopimus ja tapa) rakentaa kotia. • Päihdeväkivaltaiseen perheyhteisöön sosiaalistuminen toteutuu omintakeisesti rakentuneilla arvoilla ja normeilla.

14. Häpeä säilöö päihdeväkivaltaa Jos perheen päihdeväkivaltaisesta alakulttuurista tulee julkista: • kodista tulee julkisen kontrollin, huolenpidon ja säätelyn kohde • perheen oikeus elää omaa elämäänsä menettää merkityksensä • naisen luomistyön arvo ja kodin merkitys turvapaikkana murtuvat ja hän menettää asemansa ja arvonsa • paradoksaalisesti myös päihdeväkivaltaisessa perhekulttuurissa nainen häpeää itseään ja olettaa, että ei ole enää kenenkään rakkauden arvoinen

15. Pahinta on Olla ulkoa ohjautuva ja sisältä tyhjä Luulla olevansa ongelmansa kanssa yksin Elää häpeänsä vallassa Maksaa edelleen henkisiä sotakorvauksia Eristäytyä ja antaa ympäristölleen kuva, että pärjää hyvin Uhka eksyä yksiöönsä ja ryhtyä käyttämään itse päihteitä

16. Ikääntynyt nainen on riippuvaisempi ympäristöstään kuin mies Päihdeväkivaltatyön tehtävänä on palauttaa ikääntyneelle naiselle kansalaisoikeudet sekä väkivallaton elämäntapa takaisin Saada hänet luottamaan siihen, että unelma paremmasta elämästä on jo parempaa elämää Tulevaisuus alkaa tänäänsen voi pilata monella tavalla

17. Tarvitaan: henkistä esteettömyyttä hyväksyä ikääntynyt ihmisenä, juuri sellaisena kuin hän on tilanneherkkyyttä nähdä, millainen elämänkokemus ja kyky hänellä on selviytyä koettelemuksistaan Ammatillisuutta, joka ei ole ihmisen takana tai edessä, vaan ihmisessä – rinnalla Ikäeettisyys on moninaisuutta kunnioittavaa kumppanuutta

18. Ikäeettinen päihdeväkivaltatyön lähtökohta • Ihmistä tuetaan kokonaisvaltaisesti • Häntä ei vaadita muuttumaan, ei jättämään väkivaltainen miehensä, vaan autetaan häntä itse löytämään oman elämänsä mielekkyys ja tarkoituksellisuus • A) fyysisesti • B) psyykkisesti • C) sosiaalisesti • D) hengellisesti

19. Heiskanen, Markku & Piispa, Minna (1998) Usko, toivo, hakkaus: Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Helsinki: Tilastokeskus. Heiskanen, Markku (2002) Väkivalta, pelko, turvattomuus. Hooks, Bell (1990) Homeplace – a site of resistance. Teoksessa Yearning:race, gender and cuktural politics. Boston, MA: South End Press. Laapio, Marja-Liisa (2005) Poliisi ja perheväkivalta: Tapaustutkimus poliisin toimintakulttuurista ja viranomaisverkostosta. Poliisiammattikorkeakoulu. Espoo. Laapio, Marja-Liisa (2009) Osattomuudesta osallisuueen: Ikäeettisen päihdetyön kehittymisprosessi ”Liika on aina liikaa – ikääntyminen ja alkoholi” –hankkeessa. Sininauhaliitto. Helsinki. Litmala, Marjukka (2003) perheet, parisuhteet, lapset: Kehityssuunntia ja käsityksiä perhe-elämän oikeusoloista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 201: Helsinki. . Kirjallisuus

20. Nenola, Aili (1999) Suomalainen naistutkimus. Tasa-arvouskosta ongelmien tiedostamiseen. Teoksessa Apo, S. & Pylkkänen, A. & Lähteenmäki, M. &Kuusipalo, J. & Julkunen R. & Lehto, A-M. & Nikula, P. & Eskola, K. & Nenola, A. Suomalainen nainen. Helsinki. Nousiainen, Kevät (2001) Sukupuolittunut ja sukupuolistunut väkivalta. Teoksessa Nousiainen, K. & Pylkkänen, A. sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsinki. Pehkonen, Pirjo. (2003) Naisen puolesta, ei miestä vastaan. Suomalainen naisliike väkivaltaa vastustamassa. Joensuun yliopisto. Sosiologian laitoksen raportteja N:o 2. Peltoniemi, Teuvo (1984) Perheväkivalta. Helsinki. Otava. Surveytutkimusten näkökulmia suomalaisten turvallisuuteen. Tilastokeskuksen tutkimuksia 236. . Kirjallisuus

21. Kiitos!