Viime vuosina projektiavustuksissa korostettu erityisesti

1. Viime vuosina projektiavustuksissa korostettu erityisesti • Aitoja kehittämishankkeita • tavoitellaan jotain uutta > innovaatiohakuisuus • Kehittämistyön sosiaali- ja terveyspoliittisia kriteereitä • suomalaisen yhteiskunnan kehitys ja tarpeet • kansalaisjärjestöille soveltuvat haasteet • RAY:n avustusstrategia • Hankesuunnittelua ja tavoitteiden konkreettisuutta • ’hyvin suunniteltu on puoliksi tehty’ • hankesuunnitelmia arvioidaan aiempaa kriittisemmin • Kehittämistulosten hyödynnettävyyttä • mitä projektin jälkeen? • mitä tuloksilla aiotaan tehdä; levitys, juurruttaminen, hyötykäyttö • projektilla aikaan saatavien vaikutusten näkyviin saaminen • Projektiavustusten myöntämiskriteerit • selkiytetty, kiristetty > uusien projektien määrä laskee Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, 27.01.2010

2. Projektiavustusten jako kahtia 1 • Toiminnallisten määräaikaisten projektien avustamiseen otettiin vuonna 1980 käyttöön C-avustuslaji. • C-avustuksista puhuttiin tuolloin 'kokeilu- ja projektiavustuksina'. • Toiminta-avustukset vakiintuivat A-avustuksiksi ja investointihankkeille varattiin B-avustus. • Myöhemmin 1990-luvun jälkipuoliskolla A-avustukset jaettiin sitten yleisavustuksiin (Ay) ja kohdennettuihin toiminta-avustuksiin (Ak) • Avustuslajeilla on merkitystä sekä • avustuskäytäntöjen ja • tiedon tuotannon kannalta, mutta erityisesti siksi, että • erityyppisten hankkeiden ja toimintojen avustamisen ehdot poikkeavat monissa kohdin toisistaan. Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, 27.01.2010

3. Projektiavustusten jako kahtia 2 • Järjestöjen kokeilu- ja kehittämistoiminnan tukeminen vakiintui 1990-luvulla yhdeksi avustusjärjestelmä kulmakiveksi. • C-avustusten määrä kasvoi koko 1990-luvun melko voimakkaasti; vuoden 1990 vajaasta 16 miljoonasta eurosta vuosikymmenen lopun 59 milj. euroon. • Samassa ajassa projektiavustusten suhteellinen osuus kaikista avustuksista kasvoi 12 prosentista yli 25:n. • Samansuuntainen kehitys jatkui myös 2000-luvun puolella paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta. • Huippuvuosi oli 2007 jolloin projektiavustuksia myönnettiin yli 86 milj. euroa ja niiden osuus jakopotista oli yli 28 prosenttia. • Erityisesti innovaatiohakuisen kehittämistoiminnan kriteereitä alettiin korostaa aiempaa voimakkaammin, mikä on parin viime vuoden aikana johtanut projektiavustusten - ja uusien projektien lukumäärän - laskuun Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, 27.01.2010

4. Projektiavustusten jako kahtia 3 • Vuonna 2002 voimaan tulleen avustuslain mukaan (Avustuslaki, 3 § Avustuslajit)avustus voidaan myöntää • toiminta-avustuksena tai • erityisavustuksena, • joista ensin mainittu jakautuu • yleis- ja kohdennettuun toiminta-avustukseen ja • erityisavustus; • 1) investointiavustukseen aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan; tai • 2) projektiavustukseen 'kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen taikka muuhun tarkoitukseltaan rajattuun hankkeeseen'. • Tällä hetkellä C-avustuksilla tuetut kohteet muodostavat varsin heterogeenisen hankejoukon, jossa varsinaisten innovaatiohakuisten kehittämisprojektien lisäksi on suurempi osa muita projektimuotoisia ja 'tarkoitukseltaan rajattuja' hankkeita • Kehittämishankkeiden avustaminen on edelleen tärkeä osa avustusjärjestelmää Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, 27.01.2010

5. Projektiavustusten jako kahtia 4 • RAY:n avustaman kehittämistoiminnan niveltämiseksi paremmin valtakunnassa harjoitettavaan innovaatiopolitiikkaan ja rahoituskoordinaatioon on välttämätöntä saada aidot innovaatiohakuiset avustuskohteet nykyistä selkeämmin eroon projektien kokonaismassasta • 'Avustuskäytännöillä' viitataan hakemuskriteereihin, avustusvalmisteluun, tulosten ja vaikutusten seurantaan ja arviointiin sekä kaikenlaiseen kehittämistoiminnan tuloksellisuuden, hyvine käytäntöjen ja tulosten juurruttamisen edistämiseen liittyvään ohjaukseen, neuvontaan ja koulutukseen, jota RAY:ssä katsotaan tarpeelliseksi kehittää. • Tarkoituksenmukaisimmaksi järjestelyksi edellä sanotun toteuttamiseksi on osoittautunut projektiavustusten ja avustettavien kohteiden jakaminen kahtia; • 1) aitoihin innovaatiohakuisiin kehittämisprojekteihin ja • 2) muihin projekteihin. • Menettely muistuttaa paljolti sitä, jolla toiminta-avustukset jaettiin 90-luvun lopulla Ay- ja Ak avustuksiin, ja on sinänsä luonteeltaan hallinnollistekninen eikä avustuspoliittisten linjausten muutos. Niiden 'muiden projektien' avustamista ei siis missään tapauksessa olla lopettamassa. Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, 27.01.2010

6. Esimerkkejä Ck-hankkeista • Konferenssit • kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiskulut, alijäämät • Kampanjat • viestintä-, tiedotus- ja vaikuttamiskampanjat • Oppaat ja muut materiaalit • jos opas syntyy aidon kehittämishankkeen yhtenä tuotoksena, koko hanke käsitellään kehittämishankkeena, eikä irroteta oppaan tekemistä omaksi Cm-hankkeeksi • Verkkosivut, -sivustot • sivustojen 'perustaminen' silloin kun niihin ei liity erityistä innovaatiotavoitetta • jos sovellus on innovatiivisuus-mielessä merkittävä > Ck • Selvitykset, kartoitukset • pääsääntö on, että pelkkiä selvityksiä /esiselvityksiä /kartoituksia ei avusteta. Useimmitenhan ne liittyvät jonkin toiminnan käynnistämiseen. Jos kartoitus on innovatiivisen hankkeen alkuvalmistelua (esim. ennakkoarviointi), se avustetaan Ck-avustuksella. • Toiminnan tai toimintayksikön käynnistäminen • hakijat voivat näistä puhua myös toimintayksikön perustamisena (siis ei perustaminen investointimielessä) • esim. vapaaehtoistyöverkoston käynnistämiseen tai matalan kynnyksen tukipisteen perustamiseen • Kokeiluluonteiset toiminta-avustukset • esim. toimintaansa aloittavan järjestön avustaminen projektiavustuksella ennekuin meillä on varmuutta siitä miten jatkuvaluonteisen avustuksen velvoitteet pystytään hoitamaan Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, 27.01.2010

7. Projektiavustusten jako kahtia 5 • Kehittämishankkeissa (Ci) painotetaan nykyisten valmistelukriteereiden mukaisesti kehittämistavoitteita - joko uuden toimintamallin kehittämistä tai olemassa olevien käytäntöjen olennaista parantamista, (kohdentuupa se sitten laatuun, toimivuuteen, järjestelmien kehittämiseen jne.) • Jatkossa kehittämistavoitteiden ja niiden innovatiivisuuden arviointiin kiinnitetään lisääntyvää huomiota. • Lisäksi kehittämishankkeissa korostuu kehittämistulosten arviointi, innovaatiohakuiselle kehittämistyölle ominainen riskienhallinta, tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellinen yhteistyö ja viestintä, tulosten juurruttamisstrategiat, vaikutusarviointi jne. • Kehittämishankkeiden osalta panostetaan jatkossa lupaavien käytäntöjen löytämiseen ja hyviksi osoittautuvien käytäntöjen levittämiseen ja juurruttamisen sekä kehittämistoiminnan tulosten ja vaikutusten näkyviin saamiseen. • Monet näistä asioista kytkeytyvät läheisesti myös siihen, mitä sote-hallinnonalan vireillä olevissa yhteistyöhankkeissa - esimerkkinä Innokylä tai sosiaali-ja terveysministeriön TKI-verkosto - on tällä hetkellä tapahtumassa. Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, 27.01.2010

8. Juurruttaminen tärkeää kehittämistulosten hyödyntämisessä • juurruttamisella tarkoitetaan prosessia, jossa uudenlaisia toimintatapoja otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan osaksi olemassa olevia työkäytäntöjä. • Juurruttaminen on kaksisuuntainen vuorovaikutusprosessi, joka alkaa ryhdyttäessä kehittämään uutta toimintatapaa ja jatkuu suunnitelmallisesti, kunnes toimintatapa juurtuu pysyväksi osaksi normaalia käytäntöä. • Juurruttamisessa on kysymys innovaation ja sen ympäristön molemminpuolisesta sopeuttamisprosessista, siis kaksisuuntaisesta vaikutussuhteesta • Prosessissa toimintaympäristöä valmistellaan ottamaan kehitettävä toimintatapa vastaan ja ympäristö toisaalta muokkaa toimintatapaa • Juurruttamisen prosessissa siis myös toimintaympäristön tulee muuttua siten, että uudet toimintatavat sopivat siihen. • Juurruttaminen alkaa innovaatioprosessin alussa ja jatkuu siihen asti, kun innovaatio juurtuu osaksi normaalia käytäntöä. • Jotta innovaation kehittäjä ymmärtäisi, minkälaisia ”vastavoimia” ja vaatimuksia innovaatio tulee käyttöympäristössä kohtaamaan ja jotta kehittäjä pystyisi sopeuttamaan innovaatiot ympäristön tarpeisiin, sen on tärkeää ottaa jo kehitysvaiheeseen mukaan niitä toimijoita, jotka tulevat asettamaan ehtoja sen käyttöönotolle • >> esim: palvelujärjestelmään liittyvissä hankkeissa aina mukaa se taho, joka on vastuussa ko palveluiden järjestämisestä. Avustusosasto, Pekka MYKRÄ, 27.01.2010