MITEN VIHREYTTÄ MITATAAN? YMPÄRISTÖLUOKITUSTEN HYÖDYT JA HAASTEET Daniela Grotenfelt

1. MITEN VIHREYTTÄ MITATAAN? YMPÄRISTÖLUOKITUSTEN HYÖDYT JA HAASTEET Daniela Grotenfelt

2. TAUSTAA Koulutus • Arkkitehti 2010 Teknillinen Korkeakoulu/ Aalto Yliopisto • Diplomityö”For What It´s Worth- Value Creation in Architectural Practice” • Pääaine: Sustainable Global Technologies • Sivuaine: Rakennussuunnittelu, Taloustieteet Työkokemus • Arkkitehtitoimisto Larkas&Laine 2011-, Sustainability Consultant • Pöyry Building Services 2009-2011, Kiinteistökonsultti Vihreään rakentamiseen liittyvää • Työskennellyt ympäristötehokkuuden ja luokitusten parissa viimeiset 4 vuotta • LEED AP (Accredited professional) • Kokemus noin 40 luokitusta tavoittelevasta hankkeesta • Jäsen FIGBC Kaupalliset luokitustyökalut työryhmässä • EKOSAFA; SAFA liittovaltuuston jäsen 2012-

3. ARKKITEHTITOIMISTO LARKAS & LAINE OY • Perustettu 1993 ja on yksi Suomen suurimmista arkkitehtitoimistoista • Päätoimialamme: Suunnittelupalvelut • Toimitilat ja liikerakentaminen • Asuntorakentaminen • Kaavoitus • Kiinteistökehitys • Sisustus • Visualisointi Tietomallinnus Ympäristö- ja energiakonsultointi • LEED konsultointi • BREEAM konsultointi • Energiakonsultointi • Talotekninen konsultointi

4. MIKSI MITATAAN Mittaamalla ja arvioimalla on mahdollista: • Ymmärtää nykytilannetta • Kartoittaa parannusmahdollisuuksia • Vertailla muiden kohteiden tuloksiin • Seurata parannustoimenpiteiden vaikutuksia • Seurata kehitystä pitkällä aikavälillä

5. MITEN JA MILLÄ MITATAAN • Vihreyden tai kestävän kehityksen mukaisuuden arviointi ei ole uusi ilmiö. Rakennettua ympäristöä ja etenkin sisäympäristöä on jo pitkään arvioitu ja pyritty kehittämään. • Alkuvaiheessa ympäristöarvioinneissa huomioitiin pääosin vain rakennuksen ympäristörasitukset • 1960 luvulla ympäristötietoisuuden kasvaessa alettiin huomioida rakennuksen vaikutusta myös lähiympäristöön; ilmansaastuminen, tuulirasitteiden ja päivänvalon osalta. • 1990 luvulla monella alalla ilmestyi vahva ”Green Wash”-ilmiö jonka selkeyttämiseen tarvittiin ratkaisuja ja työkaluja joilla todentaa vihreys. • Kiinteistö arvioinnit yleistyivät 1990 luvulla kun globaali ympäristötietoisuus kasvoi ja huoli ilmastonmuutoksesta syntyi. Erinäisiä luokitustyökaluja kehittyi ympäri maailmaa kuten BREEAM (1990), LEED (1998), Promise (1999-2002) ja DGNB (2007)

6. KIINTEISTÖLUOKITUKSIA MAAILMALLA

7. MITÄ MITATAAN • Luokitustyökalujen runsas määrä osoittaa ettei mittaaminen ja arviointi ole helppoa. Näkökulmia on monia. • Arviointityökalujen tavoitteena on sama: • Luokitustyökalujen tarkoituksena on mitata hankkeet kestävän kehityksen kolmen pylvään näkökulmasta; taloudelliset ominaisuudet, sosiaaliset ominaisuudet sekä ympäristö näkökulmat. • Työkalujen tavoitteena on ohjata suunnittelua ja rakentamista niin että lopputuloksena on muun muassa energiatehokas, vettä säästävä, liikennettä vähentävä, materiaaleja tehokkaasti käyttävä, terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön tarjoava kokonaisratkaisu. • Vaikka tavoite on sama niin sisällöt ja painotukset eroavat toisistaan merkittävästi. Tähän vaikuttavat paikallinen politiikka, kulttuuri, suunnitteluperinne, historia sekä maantieteelliset ja ilmasto olosuhteet. • Suomessa laajimmassa käytössä ovat LEED ja BREEAM

8. BREEAM SERTIFIOITUJA KOHTEITA SUOMESSA (5.11.2012)

9. LEED SERTIFIOITUJA KOHTEITA SUOMESSA (5.11.2012)

10. LEED REKISTERÖITYJÄ KOHTEITA SUOMESSA (5.11.2012)

11. LEED REKISTERÖITYJÄ KOHTEITA SUOMESSA (5.11.2012)

12. LEED REKISTERÖITYJÄ KOHTEITA SUOMESSA (5.11.2012)

13. LEED • LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) perustettiin 1998 ja on kansainvälisesti tunnettu ja laajassa käytössä oleva rakennusten, tilojen ja alueiden ympäristöluokitusjärjestelmä. • U.S. Green Building Councilin myöntämä LEED -sertifiointi perustuu riippumattoman eli kolmannen osapuolen tekemään arviointiin. • Hanke tulee täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset sekä saavuttaa tarvittava pistemäärä seuraavista kategorioista: Rakennuksen sijainti Vedenkulutus Energiankulutus Materiaalikulutus Sisäolosuhteiden laatu Innovaatiot

14. LEED -LUOKITUSJÄRJESTELMÄT (ND) (CI) (CS) (NC) (EB)

15. BREEAM • BREEAM (Building Research Establishment´s Environmental Assessment Method) on kansainvälisesti tunnettu ja laajassa käytössä oleva rakennusten, tilojen ja alueiden ympäristöluokitusjärjestelmä. • BRE Global:in myöntämä BREEAM-sertifiointi perustuu riippumattoman osapuolen tekemään arviointiin. • Hanke tulee täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset sekä saavuttaa tarvittava pistemäärä seuraavista kategorioista:

16. BREEAM -sertifiointi

17. LEED ja BREEAM sertifiointitasot • Pisteytyksen perusteella hanke saavuttaa LEED -luokituksen: Certified, Silver, Gold, tai Platinum. • Pisteytyksen perusteella hanke saavuttaa BREEAM -luokituksen: Pass, Good, Very Good, Excellent, Outstanding.

18. Yhteiskunta VIHREÄ Ympäristö Talous LUOKITUKSILLA KOKONAISVALTAINEN YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEHOKKUUS • Ympäristöhyödyt • Sosiaaliset hyödyt • Taloudelliset hyödyt

19. 1. YMPÄRISTÖHYÖDYT • Ilmastonmuutoksen hillitseminen • Suomessa käytetystä energiasta valtaosa kuluu rakennetussa ympäristössä. • Kulutetun energian tuottamisesta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt muodostavat valtaosan Suomen kokonaispäästöistä. • Vähentää energia- ja vedenkäyttöä sekä jätemääriä • Rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän esim. kannustamalla tiiviiseen rakentamiseen • Vähentää raaka-aineiden käyttöä ja kannustaa kierrätykseen • Vähentää liikennettä Lähde: ERA17 (2010) YM, SITRA, TEKES

20. 2. SOSIAALISET HYÖDYT • Terveellisempi sisäympäristö • Viihtyisämpi ympäristö ja työympäristö • Tyytyväisempiä vuokralaisia ja käyttäjiä • Tilat ja ympäristö vaikuttavat suoraan: • työntekijöiden tuottavuuteen ja yrityksessä pysymiseen • asiakkaiden ostohalukkuuteen ja asiakassuhteen kestävyyteen

21. 3. TALOUDELLISET HYÖDYT • Investoinnin parempi arvon säilyvyys • Parempi varautuminen tulevaisuuden muutoksille • Kansainväliset sijoittajat vaatii vihreyttä (sertifikaattia) • Alhaisemmat käyttökustannukset (energia-, vesi- ja jäte) • Asiakkaiden kasvava kysyntä • Helpompi myydä ja vuokrata • Kilpailuetu ja erottautuminen • Tukee omistajien ja käyttäjien vastuullisuusraportointia • Tukee yritysten imagoa / brändiä

22. LUOKITUSTYÖKALUJEN TAVOITTEET • Luokitus ajaa sekä käyttäjien, omistajien että sijoittajien etuja • Tuo luotettavuutta ympäristömerkintöihin • Eräänlainen ”Due Diligence analyysi” • Mahdollistaa rakennusten suorituskyvyn mittauksen ja vertailun • Asettaa lainsäädäntöä tiukempia vaatimuksia • Haastaa rakennusmarkkinoita uusien innovatiivisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseen • Toimii ohjaustyökaluna; tuo hyvät toimintamallit rakennushankkeen jokaiseen vaiheeseen • Tukee yritysten ja organisaatioiden vastuullisuutta ja raportointia • ”The LEED rating systems are tools for encouraging, evaluating, and recognizing green buildings and neighbourhoods, with the ultimate goal of market transformation”

23. LUOKITUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ- HYÖDYT • Työkalu suunnittelun- ja rakentamisenohjaukseen. • Ohjaa rakentamista myös muuhun kuin energiatehokkuuteen. • Tuo vihreät arvot hankkeeseen • tilaajasta kiinni mihin fokusoidaan • Tiedotuskanava ja yhteinen kieli! • Rakennus helpompi myydä ja vuokrata • Työkalu kansainvälisille kiinteistömarkkinoille • Kilpailuvaltti

24. LUOKITUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ- HAASTEET Laajimmassa käytössä olevista työkaluista (LEED ja BREEAM) ei vielä lokalisoitua versiota • ”Lainsäädäntöä tiukemmat vaatimukset” ei päde Suomessa • Laskentamenetelmät, yksiköt ja raja-arvot eivät puhu Suomen määräysten ja metodien kanssa • Tuotevalikoima rajallinen • Lokalisoidut versiot työn alla johon tarvitaan koko rakennusalan ammattikuntien aktiivisuutta, edelläkävijyyttä ja rohkeutta Luokitukset rajaavat hankeen vihreyttä • Pistefokus rajaa innovatiivisuutta ja keskitytään liikaa listan esiin tuomiin ratkaisuihin • Pisteet ovat ohjaavia eivätkä todentavia- pyöräpaikat kannustavat autoilun vähentämiseen • Luokitusten mukaantulon ajoitus ohjaa vahvasti kohti TATE- ratkaisuja • Konsulttien taustat yksipuoliset – DI:t hallitsevat alaa

25. (Bjarke Ingels) “you have architecture that does not really do anything and then you compensate for the bad architecture by putting a machine for electric lights, machine to pump in fresh air and a machine to regulate the temperature because the architecture doesn’t do it”. “we need to take all the machines out of the building and put the qualities back into the architecture”

26. LUOKITUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ- HAASTEET Suuria lupauksia joihin ei vastata • Markkinointitarkoituksessa ylimyytyjä kohteita • Luokitustaso tärkeämpi kuin sisältö ja saavutukset • Uudiskohteiden suorituskyky perustuu suunnitteluarvoihin ja antaa näin vasta mahdollisuuden tehokkuuteen • ”Elinkaaritarkastelu” mutta edelleen suuria rakoja rakennus- ja käyttövaiheen välillä • Kiinteistön omistajat eivät halua toteuttaa käyttäjätyytyväisyyskyselyjä • Ostajatahot, vuokralaiset ja käyttäjät ei välttämättä osaa vaatia vihreää • Luokitusta haetaan monesti kiinteistösalkkujen parhaimmille kiinteistöille Luokituksista puuttuu mittarit esimerkiksi seuraaville • Monikäyttöisyys • Tilatehokkuus • Käyttöaste- tyhjä rakennus ei ole vihreä • Työmaan materiaalitehokkuus • Moni ominaisuus on yksinkertaisesti mahdoton mitata!

27. YHTEENVETO • Luokitustyökalut vain työkaluja muiden joukossa. Eivät tuo vastausta kaikkiin vihreän rakentamisen haasteisiin. • Tuonut vihreän rakentamisen rakennusalan keskiöön • Luokitustyökalut kehittyvät koko ajan- lokalisointi työn alla • Tarvitaan aktiivisuutta rakennusalan kaikilta toimijoilta; suunnittelijat, rakentajat, käyttäjät, ylläpidosta vastaavat ja omistajat. • Me olemme ”rakennusalan toimijat” ja voimme vaikuttaa oma alamme kehitykseen. Vaatii rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.

29. KIITOS! Yhteystiedot: Johtava konsultti Daniela Grotenfelt Daniela.grotenfelt@larkaslaine.com 050-3042444