Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1.0 28.1.2014

1. Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspakettiv1.028.1.2014

2. Sisältö 1 Tämä koulutuspaketti osana laajempaa kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia 2 Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä - yleiskatsaus 3 Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus pähkinänkuoressa 4 Askeleet kansalliseen opintohallinnon yhteentoimivuuteen

3. Koulutuspaketti osana kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia

4. Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautuksen tukipaketti • OKM tukee kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuuria jalkautuksen tukipaketilla valituille pilottiorganisaatioille • Tukipaketti koostuu kuudesta tukiaskeleesta ja niissä käytettävistä pohjista ja koulutusmateriaaleista • Tukipaketti viimeistellään pilottiorganisaatioissa 2013 kesän ja alkusyksyn aikana. Tämän jälkeen kaikki koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää sitä • Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautusmalli luo kokonaiskuvan, johon SADe-hankkeen yksittäisten kansallisten palvelujen muutokset kohdistuvat • Tukipaketti parantaa koulutuksen järjestäjien valmiuksia sopeuttaa teknisten välineiden kansallisiin palvelujen kytkeytymisen lisäksi toimintamallejaan tukemaan oppijakohtaisia palveluja ja joustavia opintopolkuja

5. Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä

6. Kaikilla on kokonaisarkkitehtuuria Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa toiminnan ja sen välineiden kokonaisuuksia. Kaikilla organisaatioilla on kokonaisarkkitehtuuri – joko se on suunnitelmallinen ja jäsentynyt tai rakentuu tapauskohtaisesti ja satunnaisesti. tämä vai tämä

7. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää soveltamalla voidaan kuvata, miten organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, palvelut, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena yhteen. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan luoda toiminnallis-tekninen ympäristö, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit tarvitsee toteuttaa vain kerran (uudelleenkäytettävyys) ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Tieto Toiminta Teknologia Tietojärjestelmä Mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) on Kartturi, JHS-179

8. Kokonaisarkkitehtuuri kansankielellä • Kokonaisarkkitehtuuri on: • Johtamisen väline, jolla johdetaan erityisesti kehittämistä • Suunnittelu- ja suunnittelun dokumentointimenetelmä, johon liittyy myös prosessimalli suunnitelmien toteuttamiseksi • Suunnitteluväline, jolla varmistetaan sekä sisäinen että toimialan sidosryhmien keskinäinen yhteentoimivuus • Menetelmä, joka muistuttaa: ”Mieti ennen kuin hankit tai teetät uusia ratkaisuja ja malleja, mitä tarkkaan ottaen tarvitaan ja mihin sitä käytetään – ja erityisesti – onko meillä tällainen jo”

9. Mitä kokonaisarkkitehtuuri EI ole Kokonaisarkkitehtuuri EI ole vain tietohallinnon menetelmä. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittyminen että siinä tarvittavien välineiden palvelevuus.

10. Yhteentoimivuus on muutakin kuin teknistä integraatiota Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet Poliittinen tahtotila Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Lainsäädännön yhtenäistäminen Toiminnan yhteentoimivuus Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Semanttinen yhteentoimivuus Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Semanttinen yhtenäistäminen Tekninen yhteentoimivuus Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Tiedon siirto ja yhteydet

11. Kansallinen arkkitehtuurin kohdealuejako Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Oikeusturva ja demokratia –kohdealueen KA Ympäristö ja yhdyskuntarakenne –kohdealueen KA Liikenne ja viestintä –kohdealueen KA Työ ja elinkeinot –kohdealueen KA Terveys ja hyvinvointi –kohdealueen KA Puolustus ja ulkosuhteet –kohdealueen KA Sisäinen turvallisuus –kohdealueen KA Opetus, tiede ja kulttuuri –kohdealueen KA Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuri Valtiontalous –kohdealueen KA Hallinto ja yhteiset palvelut –kohdealueen KA

12. Kokonaisarkkitehtuurityö on hierarkkista Suomen maan-käytön määräykset Maakuntakaava Yleiskaava Rakennusarkkitehtuuri Asemakaava Toteutus JHKA Opetuksen ja opintohallinnonkansallisetviitearkkitehtuurit Paikallinen taialueellinenviitearkkitehtuuri Kohde-arkkitehtuurit Ratkaisu-arkkitehtuurit Ratkaisutja palvelut

13. IT-arkkitehtuuri vs. kokonaisarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vain jäävuoren huippu 20% • Toiminnan ja sen välineiden kehittäminen edellytää selkeää kuvaa • Toiminnan tarpeista • Palveluista • Toimijoista, käyttäjistä, rooleista • Prosesseista • Toiminnanohjauksesta • Käsitteistä, tiedoista 80% 13

14. Kokonaisarkkitehtuurimallin osat KA-menetelmä, kehys • KA-menetelmä luo edellytykset suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurin keinoin kattava toiminnallis-tekninen tavoitetila tai lähtötilanne yhdenmukaisella tavalla KA-hallintamalli • KA-hallintamalli luo edellytykset ohjata KA-suunnittelua, tehdä arkkitehtuurilinjauksia ja varmistaa, että linjausten mukaiseen päämäärään päästään KA-kypsyys-tasomalli • KA-kypsyystasomalli mahdollistaa arkkitehtuuritoiminnan kehittymisen mittaamisen ja antaa eväitä arkkitehtuuritoiminnan kehittämiselle 14

15. KA-menetelmä (kehys) on menetelmä kuvata arkkitehtuuri KA-menetelmä jakaantuu kahteen osaan – näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin Näkökulmat Toiminnan näkökulma Tiedon näkökulma Tietojärjestelmän näkökulma Teknologian näkökulma Käsitteelliset tasot Periaatteellinen (MIKSI, millä reunaehdoilla) Käsitteellinen taso (MITÄ) Looginen taso (MITEN) Fyysinen taso (MILLÄ) KA-menetelmän periaatteet

16. Kokonaisarkkitehtuurikehys – näitä kuvataan Periaatteellinen Taso - MIKSIMILLÄ EHDOILLA Rajaukset ja reunaehdot Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Roolit Palvelut Sidosryhmät Looginen Taso - MITEN Tietomallit Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Organisaatio Loogiset tietovarannot Prosessilista/kartta Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri Tietovirrat Prosessikuvaukset Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Prosessit-tiedot Integraatiomalli Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologiavalinnat Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot Palvelutasotavoitteet

17. KA-menetelmän käyttö • Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että siirrytään osaoptimoinnista harkittuun optimointiin • Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että muistetaan kysyä oikeat kysymykset oikeaan aikaan •  Ei ajauduta, vaan edetään suunnitelmallisesti ja johdetusti • Kehittäminen tehdään projekteissa  KA tulee kiinnittää kiinteästi ja systemaattisesti kehittämissalkunhallintaan

18. Ratkaisut ja suunnittelu toiminnan ehdoilla Toiminnan tarpeet nostavat esiin teknologiavaatimuksia ja teknologiaratkaisuja käsitteellisellä tasolla Järjestelmäpalvelut täyttävät toiminnan tavoitteita Käsitteitä tukevat järj.palv Teknologiatarpeet Toiminnan haasteet & tavoitteet Käsitteet Järjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Palveluissa käsiteltävät käsitteet Palveluita tukevat järjestelmäpalvelut Iteratiivinen tarkennus Palvelut Iteratiivinen tarkennus Miten jäsennetään loogisesti Miten ratkaistaan loogisesti Millä prosesseilla palvelut tuotetaan Miten käsitteet mallinnetaan Miten teknologiajäsennetään Miten hallintaan Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys Prosessikuvaukset Tiedot Teknologiakomponentit Mitä tietojaprosesseissa käsitellään Miten tieto liikkuu järjestelmäpalveluiden välillä Tietovirrat

19. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA • Johto, toiminnan • kehittäjät, käyttäjät Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Prosessit-tiedot Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot

20. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet • Tietohallinto Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Prosessit-tiedot Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot

21. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet Periaatteellinen Taso MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri Teknologia-arkkitehtuuri • IT-palveluntuottaja Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Käsitteistö Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiakartta Toiminnan haasteet & tavoitteet Palvelut Sidosryhmät, roolit Looginen Taso - MITEN Prosessilista/kartta Tietomallit Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys Teknologiakomponentit Prosessikuvaukset Loogiset tietovarannot Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Järjestelmät-prosessit Prosessit-tiedot Integraatioperiaatteet Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologialinjaukset Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Verkkokaavio Koodistot, sanastot Palvelutasot

22. Arkkitehtuurinhallinnan laatutekijät • Tee linjauksia, joita tulee noudattaa • Hanki KA-linjaamiselle mandaatti. Määritä, mitkä linjaukset ovat sitovia koko organisaatiossa § • Tee yksiselitteisiä KA-linjauksia • Tee selkeä linjaus, ei yleisiä pohdintoja. Erota linjaukset esiselvityksistä ja taustamateriaalista • Viesti linjaukset selkeästi • Jos asiantuntijat ja projektipäälliköt tai toiminnan kehittäjät eivät tunne KA-linjauksia tai eivät ymmärrä niitä, niin eivät he niitä noudakaan • Määritä, kuka saa tehdä KA-linjauksia • Kuvaa, kuka saa tehdä linjauksia. Hyväksykää kaikki linjaukset sovitulla mallilla muodollisesti • Valvo linjausten noudattamista • Valvo, että sovittuja linjauksia ja toimintatapoja noudatetaan. • Sääntöjen rikkomisesta täytyy seurata jotain negatiivista

23. Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus pähkinänkuoressa

24. SADe: Oppijan palvelukokonaisuus, TOR ja Hakeutujan palvelut

25. Tausta: Oppijan palvelukokonaisuus • Oppijan palvelukokonaisuus on yksi SADe-ohjelman hankkeista • Hankkeesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö • Hankkeen tavoitteena on jäsentää ja kehittää oppimisen sähköisiä palveluita • Ylimmät vaikuttavuustavoitteet: • Kansalainen pystyy kehittämään itseään ja osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti • Kansalainen pystyy osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppimisensa toteutuksen suunnitteluun aikaisempaa paremmin • Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiminnan tuottavuuden lisääminen • Työmarkkinoiden tarvitseman työvoimantarjonnan ja laadun turvaaminen

26. Oppijan verkkopalvelun arkkitehtuuriperiaatteet

27. Opetustoimen sähköisiä palveluita keskitetään ja yhdenmukaistetaan hallitusti oppijan näkökulmasta SADe-hankkeessatoteutettavatpalvelut • Keskitettyjä, kansallisia oppijan palveluita • Koulutustiedon verkkopalvelu • Opiskelumahdollisuuksia koskevan tarjonnan palvelut • Opintoihin haun kansallinen palvelu • Opiskelijavalintojen laskenta- ja tukipalvelut • Ajantasaiset tiedot opiskeluoikeuksista • Opiskelijoiden läsnäolotietopalvelu (lähinnä lukuvuositasoinen läsnäolo – onko aktiivinen opiskelija) • Koodistopalvelu sisältäen kansallisen opiskelijatunnuksen • Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen tunnustetut tutkinnot • Tutkintorakenteiden hallintapalvelu – väline, jota käytetään sekä keskitetysti että hajautetusti • Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen osatutkinto- ja suoritustiedot • Hakeutuminen opintojaksoihin ja opintojaksototeutuksiin • Työelämäyhteistyön palvelut • Opiskelun vuorovaikutuksen hallinnan palvelut • Laajennetut koulutusjärjestelmän tieto- ja tilastopalvelut • Koodistopalvelun laajennukset • Hajautettuja, paikallisia oppijan palveluita • Koulutuksen järjestäjän itsenäisesti toteuttamiksi palveluiksi jäävät lähinnä opintojen käytännön läpivientiin ja koulutuksen järjestäjän ja oppijan väliseen kommunikointiin tarkoitetut verkkopalvelut. Myöhemmin mahdollisestitoteutettavaksisuunnitellutpalvelut Näistä ei ole vielä päätöksiä

28. Todennetun osaamisen rekisteri, TOR

29. Todennetun osaamisen rekisteri - TOR • Todennetun osaamisen rekisteriin kerätään julkisin varoin järjestetyn ja julkisin varoin tuetun koulutuksen kautta saatu ja todennettu osaaminen. • Rekisteri toimii opetustoimialan keskeisenä tietovarastona ja sen sisältämän tiedon puitteissa on mahdollista toteuttaa erilaisia palveluita kansalaisille ja muille toimijoille. • Kansallinen todennetun osaamisen rekisteri tuo hyötyjä sekä oppijalle että muille sidosryhmille. Se tarjoaa opintohistoriatiedot yhdestä paikasta sähköisessä muodossa. TORin tietoja voidaan hyödyntää monella eri tapaa Oppijan verkkopalvelussa

30. TORin arkkitehtuuriperiaatteet

31. TORiin liittyvät substanssipalvelut Tutkintotiedon hyödyntäminen ja käsittely Tutkintorakenteiden hallinta ja suunnittelu Tutkintorakenteidensuunnittelu Tutkintorakenteidenhallinta Tutkintotiedon käyttö Tutkintotiedon katselu Tutkintotiedon koneellinen hyödyntäminen Tutkintotiedon manuaalinen välittäminen Tutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen Tutkintotiedon käytön hallinta – tiedonluovutusten hallinta Osaamisen tunnustaminen, tutkintojen myöntäminen Osoitetun osaamisen tunnustaminen Tutkintotiedon käytön suostumusten hallinta Tutkintotiedon käytön valtuutusten hallinta Tutkintotiedon tietopyyntöjen hallinta Tunnustetun osaamisen hallinta Tutkintotiedon muuttaminen ja korjaaminen Tutkintotiedon tilasto- ja tietopalvelut Tutkintotiedon virheiden korjaaminen Tutkintotiedon täydentäminen Tutkintotiedon poistaminen Tilastopalveluttutkintotiedosta Tietopalvelut tutkintotiedosta

32. Myöhemmin mahdollisesti toteutettava jatkokehitys • Ensivaiheessa TORiin tallennetaan tunnustetut tutkinnot • Seuraavassa vaiheessa TORia voidaan laajentaa taltioimaan yksittäiset osatutkinto- ja opintosuoritustiedot – tämä mahdollistaa opintojen joustavamman suorittamisen ja koulutuksen järjestäjien resurssien yhteiskäytön • TOR voidaan laajentaa ”sähköiseksi CV:ksi” • Tähän kannattaa varautua jo 1.vaiheessa, jotta vältetään ”uudelleenkoodausta” • Sähköisen CV:n ytimessä on todennettu osaaminen (kuvassa ruskealla), mutta tietorakenteessa on varauduttu laajempaan kompetenssitiedon hallintaan • Sähköistä CV:tä voidaan käyttää monissa osaamisenhallinnan ja työelämän prosesseissa

33. Hakeutujan palvelut

34. Hakeutujan palvelut • Hakeutujan palvelut kokoavat hakeutumiseen ja koulutustarjontaanliittyvät palvelut yhteen tavoitetilassa kaikilla koulutusasteilla. • Palvelun käyttäjällä on käytössään kaikki tarvittavat informaatiopalvelut ja hakemiseen liittyvät palvelut yhdessä paikassa. • Palvelu hyödyntää täysimääräisesti muita rekisteritietoja (esim. TOR) • Ensisijaisina käyttäjinä ovat kansalaiset, jotka etsivät tietoa opetuksesta ja koulutuksesta ja hakeutuvat erilaisiin koulutuksiin. • Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Palvelut käsittävät sekä hakupalvelut että koulutustieto-, urasuunnittelu ja ohjaus- ja neuvontapalvelut. • Osa hakeutujan palveluista voi olla myös koulutuspalvelujen tuottajien ylläpitämiä.

35. Hakeutujan palveluiden arkkitehtuuriperiaatteet

36. Hakeutujan palveluiden tietojärjestelmäpalvelut

37. Oppijan palveluiden aikataulu (SADe-johtoryhmä 03/2013) Opintopolku.fi Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät –Kesä 2014 Syksy 2014 Kevät 2015 • Toisenasteenyhteishauntestausjakäyttäjäkoulutukset • ( Korkeakoulut) • Toisenasteenyhteishaku • Pilotti • 09/2013 • Yhteishaunlisäksimuuperuskoulunjälkeinenkoulutus • TOR vaihe1 • 03/2014 • Aikuiskoulutustarjontajahakupalvelu 10/2014 • ePerusteet • IHEP-pilotti • 12/2014 • (Korkeakouluhaku) • IHEP-käyttöönotto • Palveluidenloppukehitystyö • Hankkeenpäättäminen • 10/2015

38. Käyttöönottoaikataulun ja vaiheistuksen taustaa • Toteutuksessa oleva palvelukokonaisuus rakentuu palvelukeskeisen arkkitehtuurin varaan.   • Arkkitehtuuriratkaisu mahdollistaa palveluiden uudelleen käytettävyyden, pitkän elinkaaren, ketterän jatkokehittämisen ja alentaa jatkoinvestointitarpeita. • Keskeisessä roolissa on palveluille luotava julkinen rajapinta, jonka kautta palvelut ovat eri osapuolten käytettävissä koko julkishallinnossa. • Järjestelmäkokonaisuuden ohjelmointityö käynnistyi 04/2012. Kokonaisuus on osoittautunut ennakoitua suuremmaksi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. • Palvelukokonaisuuden kehittämisessä on käytössä 4htv SADe-ohjelmasta. Opetushallituksessa hankkeeseen osallistuu kokopäiväisellä panoksella 40 toimittajaresurssia ja 25 Opetushallituksen resurssia. • Koulutustakuun täytäntöönpano vuoden 2013 syksyn yhteishaussa (2.aste) edellyttää järjestelmän käyttöönotto 2.9.2013. • Toisen asteen toiminnallisuuksien priorisointi on johtanut siihen, että muu toiminnallisuus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2014 aikana.

39. Opintohallinnon viitearkkitehtuuri pähkinänkuoressa

40. Opintohallinnon viitearkkitehtuuri • Opintohallinnon viitearkkitehtuuri on osa SADe-ohjelman Oppijan palvelukokonaisuushanketta • Opintohallinnon viitearkkitehtuuri kuvaa opintohallinnon tavoitetilan toiminnallis-teknisen kokonaisuuden ja kuvaa tarkemmin, miten SADe-hankkeen myötä tuotettavat kansalliset palvelut kytkeytyvät koulutuksen ja oppimisen elinkaariprosesseihin • Viitearkkitehtuurin dokumentaatio: • Opintohallinnon kansallinen viitearkkitehtuuri v1.0 • Liite 1, KA-taulukot • Liite 2, Analyysi keskeisimmistä KESUn opintohallintoon vaikuttavista linjauksista • Liite 3, Opetus- ja koulutussanasto (OKSA),

41. Opintohallinto tässä viitearkkitehtuurissa • Opintohallinnolla tarkoitetaan koulutuksen järjestämisen prosessipohjaista hallintakokonaisuutta. Se kattaa koko koulutuksen toteuttamisprosessin hallinnan hakeutumisesta tutkinnon suorittamiseen. Sillä hallitaan kattavasti kaikkien koulutusasteiden koulutusta. • Opintohallinnon ydintehtävänä on hallita kaikkia niitä koulutuksen suunnittelun ja läpiviennin sekä tulosten arvioinnin kokonaisprosesseja, joilla koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutuspalvelujaan, joilla valitaan opiskelijat, tuetaan näiden oppimista ja dokumentoidaan näiden suorittamat opinnot ja tutkinnot. • Opintohallinto kytkeytyy vahvasti myös koulutuksen johtamisen ratkaisuihin ja palveluihin.

42. Kansalliset opintohallinnon arkkitehtuuriperiaatteet

43. Perusmallin muutos - oppijakeskeisyys Tutkinto • Viitearkkitehtuurin pohjana on erityisesti strateginen tavoite joustavien opintopolkujen mahdollistamisesta • Tämä edellyttää kattavaa koulutuksen järjestäjien yhteentoimivuutta sekä tietojen vaihdossa että prosesseissa • Joustavan opintopolun tietojen keskeinen solmupiste on kansallinen TOR ja hakeutujan palvelukokonaisuus • Muutos toteutetaan hallitusti ja vaiheittain Oppilaitos 1 Oppilaitos 2 Oppilaitos 3 Tutkinto Oppilaitos 1 Oppilaitos 2 Oppilaitos 3

44. Opintohallinnon roolit / rooliryhmät Oppijan roolit Oppijan lähiomaisen roolit Johtamisen roolit Työnantajien roolit Opetustoimen ammattihenkilöstön roolit Opintohallinnon hallinnolliset roolit Asiakasyritysten roolit Oppisopimus-palveluiden roolit Oppilashuollon roolit Muut roolit Esim.

45. Käsitteet / sanasto Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käsitteistö ja sanasto noudattaa tavoitetilassa kansallisten opetustoimen arkkitehtuurilinjausten mukaisesti OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen osaston määrittämää Opetus- ja koulutussanastoa (OKSA). Käsitteistön yhtenäistäminen on erittäin tärkeää prosessien, palvelujen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle • ”aita vs. aidan seiväs”

46. Opintohallinnon pääprosessi elinkaarinäkökulmasta Opintohallinnon pääprosessi Koulutuksen suunnittelu Koulutus- tarjonnan hallinta Opiskelija-haku javalinta Opetuksen toteutuksen suunnittelu Opintojen suunnittelu Toteutusten hallinta Opetus jaopiskelu Arviointi ja suoritusten hyväksyminen Tilastointi ja raportointi • Koulutuksen ja opetuksen strateginen suunnittelu • Koulutuksen yleissuunnittelu • Opetussuunnitelmien hallinta • Koulutustarjon-nan määrittely • Valintaperus-teiden suunnittelu • Koulutuspaik-kojen tarjoaminen haettavaksi • Suoritettavien tutkintojen suunnittelu • Rahoitus-suunnittelu • Viestintä / markkinointi • Opiskelijahaku • Opiskelijavalinnat • Hakeutumis-vaiheen henkilö-kohtaistaminen • Neuvontapalvelut • Opintojakso-toteutusten suunnittelu • Resurssi-suunnittelu: Tilojen, välineiden ja opetus-henkilöstön hallinta • Lukujärjestys-suunnittelu • Toteutusten julkaisu haettavaksi • Tutkinto-tilaisuuksien suunnittelu • Henkilökohtaistaminen • Opintojakso-toteutuksiin ilmoittautuminen • Läsnäolo-ilmoittautuminen • Opintojakso-toteutuksiin sijoittelu • Logistiikka, koulukuljetukset, muu tarkennettu resurssien hallinta • Opiskelijan tietojen hallinta • Tarkennettu toteutus-suunnittelu • Opinto-ohjaus • Opetuksen toteuttaminen • Pedagogisten välineiden hyödyntäminen • Opiskelijan ja huoltajien vuorovaikutuksen hallinta • TET ja työssä-oppimisjaksojen & harjoittelun hallinta • Poissaolojen hallinta • Oppilashuolto • Opinto-ohjaus • Keskeyttämis-tilanteiden hall. • Palautteen kokoaminen • Oppimisen ja osaamisen arviointi ja hall. • Opiskelija- ja huoltaja-palautteen kokoaminen • Tutkintojen myöntäminen • Todistusten tuottaminen • Yleisesti: tuloksellisuuden arviointi • Tilastojen tuottaminen • Mittarien arviointi • Raportointi Kelalle, OKM:ään ja Tilasto-keskukseen • OPH:n arvioinnin käsittely • Yhteistyö entisten opiskelijoiden kanssa Työelämäyhteistyö (työssäoppiminen, harjoittelu) Sekä toiminnan suunnittelun ja ohjauksen että tietojärjestelmien tulee tukea tätä prosessia systemaattisesti. Ura- ja rekrytointipalvelut Johtaminen, seuranta Tukiprosessit: talous-, henkilöstö- ja tietohallinto tms.

47. Päätietojen keskinäiset suhteet Ohjaavan tahon määritykset Opetuksen suunnittelunäkökulma Oppijan ja opiskelun näkökulma Ohjaa, määrittää Tutkinnon / opetussuunnitelman perusteet Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Suoritettu tutkinto Koostuu Koostuu Johtaa Ohjaa, määrittää Tutkinnon osan perusteet Tutkinnon osa Ohjaa, määrittää Tutkinnon osasuoritus Koostuu Muodostaa Oppimisjakso Opintosuoritus Käytä määritettyjä loogisia tietokokonaisuuksia. Erota tieto tiedon ominaisuudesta Voi johtaa Jakautuu Voi johtaa Opetustapahtuma Opetustapahtuman läpivienti Voi koostua Voi koostua Voi johtaa Pienin suoritettavakoulutuksen osa Oppitunti Oppituntiin osallistuminen

48. Loogiset tietovarannot paikallisella tasolla Voidaan toteuttaa fyysisellä toteutustasolla usealla eri tavalla

49. Opintohallintojärjestelmäkokonaisuus koostuu tietojärjestelmäpalveluista Koulutuksen suunnittelun ja valmistelun palv. Opiskelijavalinnan tietojärjestelmäpalvelut Opetus ja opiskelu Opintojen jälkeiset tietojärjestelmäpalvelut Johtaminen ja seuranta Tilastot ja raportointi Koulutuksen suunn. Koulutustarjonta Alumnitoiminta Pedagogiset apuvälin. Lukuvuosi-ilmoittautuminen Tilannekuvapalvelut Tutkintorak. hall. Opiskelijavalinta Oppimisympäristöpalv Lisäopintojen markkinointi OJT-haun palvelut OPS hall Hakuneuvonta Läsnäolon hall. HOPS-hallinta Ennustemallit Opiskelurahoitus Opintosuoritusten hall. Näyttöjen ja kokeiden järjestäminen Opiskelijatietopalvelut Palautteen hall. Koulukuljetukset / logistiikka Opiskelijan perustiedot Opiskelijan erityistiedot Opetustarjonnan hall Opinnäytetöiden hall. Tutkintojen hall Oppimista tukevat yhteistyöpalvelut Opetusryhmien hall. Opiskelijaviestintäpalv. Kodin ja koulun yhteistyö Opinto-ohjaus Oppimisen ja osaamisen arviointi Opetusresurssien hall. Suostumustenhall. Oppilashuolto Materiaalimaksut Resurssienhall – tilat/laitteet/lisenssit Työelämäyhteistyö Kirjasto- ja tietopalv. Koulutuksen järjestäjän hallinnolliset tukipalvelut Yleiset tekniset tukipalvelut Työsuhteen hall. Palkkahallinta Taloushallintapalvelut Tunnistaminen Identiteetinhallinta Lokipalvelu Sähk. asiointi Osaamisen hallinta Sähköinen asianhall.Ja arkistointi Org.tietojen hallinta Julkaisujärjestelmäpalv ESB / integraatio

50. Opintohallintojärjestelmien kytkentä koulutusasteen tietovarantoihin ja kansallisiin palveluihin Koulutuksen järjestäjä 1 Koulutuksen järjestäjä 2 Koulutuksen järjestäjä 3 DW DW Integraatio Kansalliset integraatiopalvelut TOR Koulutus-asteen benchmark Kansalliset koulutuksen tietovarannot