Kansakuntien ”menestyskyky” vauraus ja hyvinvointi

1. Korkeakoulutuksen tulevaisuusBirgitta VuorinenYliopistojen opintoasiainpäivät1.10.2014, Helsinki, Paasitorni

2. Kansakuntien ”menestyskyky” vauraus ja hyvinvointi Inhimillisten voimavarojen näkökulma Yhteiskunnan ja talouden kehittyneisyys (mm. luova talous, vihreä kasvu) aineettomien oikeuksien hallinta, TKI-panostukset Innovaatio- ja kehittyneisyystekijät Korkeakoulutus, työssä oppiminen, valmiudet hyödyntää ja kehittää teknologiaa, yksityisen ja julkisen rahoituksen saatavuus Suorituskyvyn kohentajat Hyvä hallinto, oikeusvaltio, toimivat instituutiot (ml. taide ja tiede), kokonaistaloudellinen vakaus, turvallisuus, ennustettavuus, peruskoulutus, terveydenhoito, sosiaalinen koheesio, osallisuus ja luottamus Perus-edellytykset

3. Inhimilliset voimavarat - suurin vahvuutemme myös 2020! 3

5. Mistä on puhuttava?- viestejä sidosryhmiltä ja seminaareista • digitaalitalouden haasteet ja mahdollisuudet • työelämän polarisaatio • aineeton arvonluonti ja luova talous • itsenäinen ja yrittäjämäinen työ • kestävä kehitys • osaamisperustan rapautuminen • oppimisen ja luovuuden ilo • tieteen tason nostaminen • arvot, elämäntavat ja uusi yhteiskunnallinen organisoituminen • osallisuus, osallistuminen ja sosiaalinen koheesio • avoimuuden politiikka • uusi ote kansainvälistymiseen • monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat • uskontojen kohtaaminen • hallinnon ja kansalaisten vuorovaikutus • sivistys yhteiskuntapolitiikan ytimeksi

6. Ministeriöiden tulevaisuuskatsausten yhteisiä teemoja ja tavoitteita

7. Toimintaympäristö 1/2 Osaamisen ja luovuuden merkitys kasvaa • Ihmiskunnan suuret haasteet • Talouden, yhteiskunnan ja arvojen isot muutokset • Uuden kasvun lähteet • Tietoon perustuva päätöksenteko Digitaalikumous • ”Toinen koneiden aika”: internet, robotisaatio, big data, 3D -tulostus • Vaikuttaa ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden muodostumiseen ja yhteiskunnalliseen organisoitumiseen • Tuotannon ja työn organisaatiot ja toimintatavat, ammattirakenteet ja osaamisvaatimukset muuttuvat, työelämä polarisoituu • Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy • Uudet teknologiat tarjoavat mahdollisuuden parantaa koulutusta, tutkimusta ja innovointia

8. Toimintaympäristö 2/2 Hyvinvointi ja kestävä kasvu syntyvät luovuudesta ja osaamisesta • Aiempaa suurempi osa globaalien arvoketjujen lisäarvosta ja talouskasvusta syntyy aineettomasta pääomasta, ihmisten osaamisesta • Suomi erikoistuu työtehtäviin, jossa tarvitaan korkeaa osaamista ja luovuutta • Tarvitaan vahvaa perusosaamista ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen koko työuran ajan Yhteiskunta erilaistuu ja eriarvoistuu • Koulutus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripolitiikan merkitys hyvinvoinnin, hyvän ja arvokkaan elämän, sosiaalisen koheesion ja luottamuksen kulttuurin kannalta kasvaa Eurooppalainen yhteistyö laajenee ja syvenee • Eurooppa 2020-strategia – älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu

9. 1. Osaamisen ketju kuntoon -kasvatuksella ja koulutuksella uuteen nousuun Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään, mutta • Nuorten osaamistulokset ovat kääntyneet laskuun • Aikuisten perustaidoissa puutteita • Väestön koulutustason nousu pysähtyy • Suomen on jäämässä jälkeen muista edistyneistä tiede- ja korkeakoulumaista Mitä on tehtävä? • Oppimisen ilo ja luovuuden riemu; tuetaan ihmisten kiinnostusta jatkuvaan itsensä ja koko yhteiskunnan kehittämiseen • Panostus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on prioriteetti • Pysäytetään eriytyvyyskehitys • Erityishuomio maahanmuuttajien koulutukseen • Digitaaliteknologia käyttöön • Kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita, oppimisympäristöjä ja toimintamuotoja yhdessä työelämän kanssa • Siirretään ammatillisen koulutuksen rahoitus julkisen rahoituksen osalta kokonaan valtiolle ja koulutuksen rahoituspohjaa • Huolehditaan opettajankoulutuksen ja opetustyön vetovoiman säilymisestä

10. 2. Korkeakoulutuksella ja tieteellä kilpailuetua Korkeakoulutuksen, osaamisen ja tieteen tasoa on nostettava kilpailijamaita nopeammin, jotta talous kasvaa ja Suomeen syntyy uusia korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja • Koko korkeakoulujärjestelmän on oltava laadukas • Tarvitaan huippuja • Opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsivät voimavarojen hajaantumisesta Mitä on tehtävä? • Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa (= profilointi, erikoistuminen, rakenteiden ja yhteistyön kehittäminen) on erilaisia vaihtoehtoja • Ammattikorkeakoulut uudistavat alueita, pk-yrityksiä ja palveluita • Rahoituspohjaa monipuolistetaan • Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen avoimuuden mahdollisuudet • Hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja tutkimuksessa • Tieto ja osaaminen käyttöön yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

11. 3. Kulttuuri tuottaa arvoa elämään, yhteiskuntaan ja talouteen Kulttuurinen muisti ja identiteetti, luovuus ja uudet kulttuuriset sisällöt ovat arvokkaan elämän, sivistyksen ja yhteiskunnan kehittämisen perusta. • Kulttuurin toimiala on monimuotoistunut • Kulttuuriympäristö kulttuurisena, sosiaalisena, taloudellisena ja ekologisena voimavarana • Digitalisoitumisen hyödyntäminen (mm. EU:n sisämarkkinat, kulttuuriperintöaineistot) • Taiteen ja kulttuurin tukimuodot ja rahoitus eivät ole muiden pohjoismaiden tasalla • Itseisarvoiset ja välineelliset kehittämistoimet pidettävä tasapainossa Mitä on tehtävä? • Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden turvaaminen edellyttää uusia toimintamalleja ja laajaa yhteistyötä • Kirjasto- ja tietopalvelujen tulee olla koko maan kattavia monipuolisia lähipalveluja • Taiteen ja kulttuurin valtionosuuden laskentaperusteet tarkistettava • Taiteen ja kulttuurin tukia (ml. taiteilijoiden asema) kehitettävä • Aineettoman arvonluonnin kehittämistoimia toteutettava kulttuuripolitiikan alueella ja hallinnonalojen välisesti • Tekijänoikeusjärjestelmää kehitettävä • Mediamurros edellyttää alan sääntelyn päivittämistä

12. 4. Hyvinvoiva ja osallistuva kansa menestyy Avoimessa ja monikulttuurisessa Suomessa nuoriso- ja liikuntapolitiikalla on keskeinen merkitys osallisuuden, yhteisöllisyyden ja demokratian kannalta välttämättömien toimintavalmiuksien kehittäjänä. • arvot erilaistuvat ja yhdenmukaisuudet purkautuvat • yhteiskunnallisen ja poliittisen järjestäytymisen muodot ja vaikuttamistavat muuttuvat • hyvinvointi- ja terveysongelmat polarisoituvat • hallinto lähestyy nuorten elämää hyvinvointiongelmia toimialakohtaisesti Liikunta- ja nuorisopolitiikkaa on uudistettava • luotava uusia, kansalaisten aktiivisuutta tukevia vuorovaikutteisia toimintamalleja • kaikille lapsille mahdollisuus vähintään yhteen maksuttomaan kulttuuri-, liikunta, tms. harrastukseen • vahvistetaan liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna • puretaan kansalaistoiminnan esteitä poikkihallinnollisella yhteistyöllä

13. 5. Rakenteita, rahoitusta ja ohjausta uudistettava Julkinen hallinto on avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä.Kansainvälisesti on arvioitu Suomen julkinen sektori toimivaksi, tehokkaaksi ja avoimeksi. • Julkisen talouden kokonaisuuden hallinta vahvistuu • Kuntien, alueiden ja valtion suhteet ovat muuttumassa • Julkisen sektorin sopeuttamistoimet ovat kohdentuneet voimallisesti OKM:n hallinnonalalle Rakenteita, rahoitus- ja ohjausmekanismeja on uudistettava • Turvataan toimialojen perusrahoitus. Laajennetaan korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa • Hyödynnetään alueiden kehittämisessä niiden omia ja ministeriön toimialojen toimijoiden yhteistyötä ja vahvuuksia • Vahvistetaan päätöksenteon tieto- ja tilasto- ja tutkimusperustaa • Siirretään taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteiset valtionosuudet asteittain veikkausvoittovaroista budjettivaroihin • Kehitetään opintotukea • Säilytetään rahapelien yksinoikeusjärjestelmä • Meneillään olevien uudistusten (sote) yhteydessä on huolehdittava siitä, että sama ministeriö vastaa sekä palveluiden järjestämisestä että niiden rahoituksesta • Lisätään tilojen moni- ja yhteiskäyttöä

14. Mitä seuraavaksi? Tulevaisuuskatsaus-hallitusohjelma-kehyspäätös-TAE-sopimukset virastojen ja hallinnonalan organisaatioiden kanssa. • Tulevaisuuskatsaus palvelee poliittisia päätöksentekijöitä ja sen aikajänne on kaksi lähintä hallituskautta– listaukset ajankohtaisista asioista tehdään erikseen keväällä 2015 • Katsausta käytetään hyödyksi ministeriön sekä hallinnonalan virastojen ja laitosten strategisessa suunnittelussa ja ohjauksessa. • Vuonna 2015 käynnistettävien valtioneuvoston yhteisten selvityshankkeiden teemat pohjautuvat ministeriöiden tulevaisuuskatsauksiin.

16. Korkeakouludialogin tausta ja tavoitteet • Tavoitteena vahvistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusta, ohjausta, tutkimusta ja kehittämistyötä sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta • Korkeakoulujen profiilien, koulutusvastuiden, työnjaon ja yhteistyön kehittäminen • Yhteistyökäytänteissä kuitenkin vaihtelua verkostoitumisesta satunnaiseen yhteydenpitoon • Tarve koulutus- ja tieteenalojen vahvoihin ja järjestelmällisiin yhteistyörakenteisiin ml. korkeakoulusektoreiden välinen yhteistyö • Korkeakoulupedagoginen kehittämistyö tärkeä osa kokonaisuutta

17. Toiminta ja eteneminen • Dialogi on käynnistynyt 2014 • Ammattikorkeakouluissa hyvinvointiala (terveys ja kuntoutus) • Yliopistoissa luonnontieteellisellä alalla • OKM-ICT-2015 ryhmän työn puitteissa ICT-alalla • Myös yhteiskuntatieteellisellä, humanistisella ja kasvatustieteellisellä alalla tunnistettavissa vuorovaikutuksen ja alan keskinäisen yhteistyön tiivistämistarvetta • OKM voi tukea alakohtaista kehittämistyötä • keskustelualoitteilla, tarvittavan tilasto- ja ennakointitiedon tuotannolla, tilaisuuksia järjestämällä ja muilla korkeakoulujen hyödyllisinä pitämillä tavoilla • OKM varautuu tukemaan valtakunnallisesti merkittäviä alakohtaisia kehittämistoimia taloudellisesti • Kehittämisprosessien vetäjävastuu korkeakouluilla sekä koulutus- ja tieteenaloilla • Aloille soveltuvien toimintatapojen kokeilu ja löytäminen keskeistä

19. Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus • Taloudellisesti haastavina aikoina korkeakoulujen yhteiskuntavastuu -vaikuttavuus ja sen todentamisen vaatimus – ovat korostuneet • Keskusteluissa esillä korkeakoulujen rooli alueensa ja valtakunnallisen sivistyksen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistäjänä • OKM lähetti maaliskuussa 2014 korkeakouluille, viidelle tutkimuslaitokselle, KKA:lle ja tiedeyhteisön edustajille (TSV, SA) tarjouspyynnön korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvityshankkeista • 13 tarjousta • 7 hanketta käynnistettiin

20. Käynnistetyt selvityshankkeet 1(2) • Helsingin yliopisto: HEGOM • vuorovaikutus ja vaikuttavuuden uudet kanavat • Metropolia ammattikorkeakoulu • taide- ja kulttuurialojen vaikuttavuuden osoittaminen • yritysyhteistyö ja korkeakoulun strateginen johtaminen • Tampereen yliopisto Tasti ja Jyväskylän yliopisto KTL • Tasti: tutkimuksen vaikuttavuus, erityisesti yhteiskuntatieteellinen tutkimus • KTL: koulutustehtävän vaikuttavuus; työllistyminen ja alueellinen sijoittuminen • Tampereen yliopisto: HEG • kv. selvitys vaikuttavuuden ulottuvuuksien indikaattoreista sekä vaikuttavuutta rajoittavista tekijöistä

21. Käynnistetyt selvityshankkeet 2(2) • Turun yliopisto: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, RUSE ja yliopistopalvelut • Tutu: mittaamisen ulottuvuudet suhteessa yhteiskunnan yleiseen kehitykseen • RUSE: tutkimuksen ja sen varaan rakentuvan muun toiminnan tuloksellisuus ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen mekanismit. • Yliopistopalvelut: vaikuttavuuden tietopohjan kytkeminen palkitsemisen perusteisiin • Turun yliopisto: Brahea tutkimuskeskus • Teknologian siirto / tietojen vaihto sekä innovaatiokehitys • VATT • Korkeakoulutuksen laadun vaikutus opiskelijoiden työmarkkinamenestykseen

22. Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus – prosessin eteneminen • Selvityshankkeiden raportit kootaan julkaisuksi, joka julkaistaan OKM:n julkaisusarjassa • selvityshankkeiden raporttien lisäksi esipuhe ja vaikuttavuuden ulottuvuuksien synteesi • julkaisu ulos loka-marraskuussa • Keväällä 2015 järjestetään korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seminaari • syksyllä julkaistu raportti keskustelun avaajaksi kentällä • Korkeakoulujen vaikuttavuutta kuvaavan tietopohjan muodostaminen ja hyvien käytäntöjen selvittäminen ja levittäminen alkaa Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä on käytettävissä tietopohja ja siihen perustuvia tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää mm. • Korkeakoulujen ohjauksessa • Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kuvaamisessa • Korkeakoulujen strategiatyössä

24. OKM:n teettämän selvityksen tavoitteet Mitkä ovat korkeakoulujen ja tieteen menestystekijät maailmalla? Mitä kysymyksiä Suomen tulisi huomioida korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä? Miten korkeakoulut ja korkeakoulujärjestelmä voivat parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa Suomen kilpailukyvyn vahvistumiseen ja innovaatiojärjestelmän toimivuuteen, yhteistyöhön sekä koulutuksen ja tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. → Tarkastellaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeita suhteessa vertailun kannalta relevanttien maiden korkeakoulumallien kehityssuuntiin ja toimintaympäristön muutokseen. → Tuotetaan ehdotuksia Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen.

25. OKM:n teettämän selvityksen toteutus Selvityksen toteuttaa TechnopolisGroup Vertailumaina Tanska, Sveitsi, Irlanti, Alankomaat Technopolis-verkoston lisäksi kansainvälinen 5-7 henkilön asiantuntijapaneeli, jossa muiden maiden korkeakoulutuksen asiantuntijoita Selvitys valmistuu maaliskuussa 2015 Selvityshankkeelle asetettu tukiryhmä, jossa edustettuina Unifi, Arene, opiskelijat, Tutkimuslaitosten johtajien neuvottelukunta TUNE, Akatemia, TEM + OKM ja selvityksen toteuttajan edustajia

27. Source: Bologna Process Implementation report 2012

28. Bukarestin kommunikeassa • Korkeakoulutuksen saavutettavuus: erityisesti aliedustetut ryhmät • Tutkintokoulutuksen läpäisyn ja opinnoissa etenemisen tukeminen • Osaamisperustaisuus, opiskelijalähtöisyys • Työllistyvyyttä työelämälähtöisyydellä • Koulutuksen ja tutkimuksen yhteys • Bologna työkalujen tehokkaampi käyttö • Tutkintojen tunnustaminen, AHOT, kohti automaattista tutkintojen tunnusamista • Laadunvarmistus: ESG:n uusiminen

29. Jerevanin kommunikeaan? • Ministerit tapaavat huhtikuussa 2015: pohdintoja Bolognan prosessin tulevaisuudesta • Edistymisraportti antaa tietoa tilanteesta kaikissa Bologna jäsenmaissa • ”Raportointiryhmä” (WG on Reporting on the Bologna Process implementation) - Bologna-työkalujen ” parempi hyödyntäminen? • ”Rakennetyöryhmä” (WG on qualification frameworks, recognition, quality assurance and transparency) • ”Sosiaalinenulottuvuus” (WG on the social dimension and lifelong learning - Sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen kansallisten politiikkojen, strategioiden ja toimintasuunnitelmien avulla • ”Liikkuvuus ja kansainvälistyminen” (WG on mobility and internationalisation). Liikkuvuuden lisääminen (erityisesti aliedustetut ryhmät, henkilöstö) • ESG, Europeanstandards and guidelines, kaksois- ja yhteistutkintojen laadunvarmistus

31. Useita korkeakoulutukseen vaikuttavia uudistuksia, joiden vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa esim. • Rakenteellinen uudistaminen • Koulutusvastuu-uudistus • Yliopistouudistuksen jatkaminen (mm. rahoitusmalli) • Amattikorkeakoulu-uudistus (mm. toimiluvat, rahoitusmalli) • Hakijasuman purkaminen • Opiskelijavalintojen uudistus (KSHJ) • Ympärivuotisen opiskelun edistäminen • Opintotuen muutokset • Opiskeluoikeuden ja ensimmäisen vuoden poissaolo-oikeuden rajaaminen • Koulutuksen rakenteet: erikoistumiskoulutukset

32. Opiskelijavalintojen uudistaminen, ehdotettavat säädösmuutokset 1/5: Paikkojen varaaminen • Korkeakouluilla olisi velvollisuus paikkojen varaamiseen ensimmäisen syklin hakukohteissa yhteishaussa • Poikkeuksina velvollisuuteen • erittäin pienen sisäänoton hakukohteet, • vieraskielinen koulutus, • ammattikorkeakoulujen osalta lisäksi koulutukset joissa poikkeava hakukelpoisuus (tarkoittaisi esim. jo työelämässä oleville suunnattua ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus).

33. Ehdotettavat säädösmuutokset 2/5: Yhteishaun hakukohteet • Tiukennetaan perusteita, joilla korkeakoulu voi jättää koulutuksia yhteishaun ulkopuolelle: koulutukset, joiden hakukelpoisuuden korkeakoulu on määritellyt erikseen ja jota ei voida järjestää yhteishaun aikataulussa, voi jättää ulkopuolelle • Nykytilassa järjestetään runsaasti erillishakuja jopa täsmälleen samassa aikataulussa yhteishaun kanssa. • Lisäksi • Avoimessa korkeakouluopetuksessa tehtyjen suoritusten perusteella tehtävät valinnat voisi järjestää erillisvalintoina, kuten aiemminkin • Maisterivaiheen hakujen osalta säädettäisiin, että mikäli vieraskielisen maisterivaiheen koulutuksen haku jätetään (aikataulusyistä) yhteishaun ulkopuolella, voisi saman koulutukseen johtavan suomen/ruotsinkielisenkin valinnan jättää ulkopuolelle

34. Ehdotettavat säädösmuutokset 3/5:Siirto-opiskelijat, yhden paikan sääntö ja oikaisupyynnöt • Siirto-opiskelijoiden ottaminen • Säädetään siirto-opiskelijavalinnasta, vanhasta opiskeluoikeudesta luopumisesta siirtymisen yhteydessä ja jäljellä olevasta opiskeluajasta • Yhden paikan sääntö • Henkilö voisi ottaa vastaan korkeintaan 1 paikan per lukukausi ottaen huomioon myös erillisvalinnat (ml. nykyisin valtaosin erillisvalintoina järjestettävät pelkkään ylempään korkeakoulututkintoon johtavat valinnat); nykytilassa sääntö koskee vain yhteishakua • Oikaisupyynnöt • Sektorien säädösten yhtenäistäminen: ajan laskeminen tulosten julkaisemisesta myös AMK:issa

35. Ehdotettavat säädösmuutokset 4/5:Hakemuksen käsittelymaksut • Otetaan käyttöön hakijamaksu korkeakoulukelpoisuuden tuottavan koulutuksen ulkomailla suorittaneille hakijoille. • Maksun suuruus noin 100 euroa/hakija/lukukausi • maksun suuruus on sama riippumatta siitä, kuinka moneen hakukohteeseen hakija hakee lukukauden aikana • ehdotettu maksu vastaisi suuruusluokaltaan muiden maiden käytäntöjä • Maksun periminen järjestetään keskitetysti osana korkeakoulujen sähköistä haku- ja valintajärjestelmää. • Maksujen tuotot käytettäisiin haku- ja valintajärjestelmän kehittämiseen sekä korkeakoulujen keskitettyjen palvelujen kuten todistusten tarkistamiseen liittyvän hallinnoinnin ja hakijaneuvonnan kehittämiseen. • keskitetyt palvelut vähentävät koulutukseen hakeutumisesta yksittäisille korkeakouluille aiheutuvaa työtä ja kustannuksia

36. Ehdotettavat säädösmuutokset 5/5:Kansainväliset kaksois-/yhteistutkinnot Korkeakoulujen kaksois- ja yhteistutkinnot ovat keskeinen osa korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä Kaksois- ja yhteistutkintojen kehittäminen ja toteuttaminen on erilaisista maksullisuuskäytännöistä johtuen osoittautunut haastavaksi maksuja perivien maiden kanssa. yhteistyökorkeakoulut saattavat lainsäädäntönsä edellyttämällä tavalla periä maksuja tarjoamistaan opinnoista, joka on johtanut siihen, että tutkinto ei ole ollut suomalaisen korkeakoulun opiskelijalle kokonaan maksuton. ristiriita voimassa olevan suomalaisen lainsäädännön kanssa. Suomen yliopistot UNIFI ry on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen lainsäädännön muuttamiseksi. Parannetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ja sitä kautta suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua sellaisiin kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmiin, joissa ulkomainen korkeakoulu perii opiskelijoiltaan maksuja. Ulkomaisen korkeakoulun perimiä maksuja ei voisi siirtää suomalaiselle korkeakoululle.

37. Opiskelijavalintauudistuksen II vaiheen aikataulu • Hallitus linjasi aikataulusta osana rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa 29.11.2013 • http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf • Hallituksen esitys syysistuntokauden 2014 alussa ja uusien säädösten mukainen haku otettaisiin käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. • Jos eduskunta hyväksyisi lain vuoden 2014 loppuun mennessä • Korkeakoulut voisivat lain hyväksymisen jälkeen valmistella valintaperusteidensa muutokset vuoden 2016 valintoja varten.

38. Paikkojen varaamisen vaikutusmekanismit (I ja II vaihe) • Ensikertalaisia valitaan enemmän, kun paikkoja varataan riittävästi • Paikkoja kohdentuu ensimmäistä paikkaansa hakeville enemmän. • Siirtymävaiheessa tämä hyöty kohdistuu myös ennen 2014 paikan vastaanottaneille tutkintoa suorittamattomille. • Hakijoiden käyttäytyminen muuttuu, kun paikan vastaanottamisella on vaikutusta asemaan ensikertalaisena tulevissa hauissa • Paikkoja ei todennäköisesti enää oteta nykyiseen tapaan vastaan koulutuksista, joissa hakijat eivät aio opiskella tutkintoon asti. Tästä seuraa paikkojen kohdentuminen motivoituneemmille henkilöille. Koulutusjärjestelmän kannalta paikat kohdentuvat paremmin. • Joissain hakukohteissa vaikutus voi olla myös se, ettei kaikkia aloituspaikkoja saada täytettyä. • Uusien opiskelupaikkojen kysyntää voidaan vähentää siirto-opiskelijoiden valintaa lisäämällä, jolloin yhteishaun paikat voidaan varata kattavammin ensikertalaisille. • Opiskelupaikkojen kokonaismäärää tämä tuskin kuitenkaan kasvattaa.

39. Hallituksen esityksen valmistelu • Valmistelu yhdessä korkeakoulujen kanssa • Lausuntokierros 17.4.2014 - 30.5.2014 • Pääosin positiivinen suhtautuminen paikkojen varaamisvelvoitteeseen, siirto-opiskelijamääritelmään ja yhteishaun kohteiden säätelyn muutoksiin • Hakijamaksut jakavat mielipiteet • Yhteis- ja kaksoistutkintojen ulkomaisten osien maksullisuuden salliminen saa laajaa kannatusta. • Monet korkeakoulut esittävät lisäksi lukukausimaksujen perimisen mahdollistamista • Lausuntokierroksen perusteella tehty joitain tarkennuksia

40. Ympärivuotinen opiskelu - toteuttamisen esteitä • Traditionaaliset tavat rytmittää ja suunnitella opetusta • Tarjonta ja mahdollisuudet eivät ole tiedossa riittävän ajoissa, eikä tarjontaa suunnitella kokonaisuutena (mm. kesäajan opinnot) • Tiedonkulku ja viestintä joustavista opintojärjestelyistä ja ympärivuotisen opiskelun mahdollisuuksista on vielä puutteellista • Puutteelliset resurssit • Opettajien pitkät yhtäjaksoiset vapaajaksot kesällä • Kesäopintojen osallistujamäärä jää usein paljon pienemmäksi kuin ilmoittautuneiden määrä – opiskelijoille varavaihtoehto • Digitaalisten aineistojen käyttöön ja hyödyntämiseen liittyy teknisiä, tekijänoikeudellisia ja osaamiseen liittyviä haasteita • Korkeakoulujen välinen yhteistyö opetustarjonnassa ei ole vielä riittävää

41. Ympärivuotisen opiskelun edistäminen • Keskustelutilaisuus korkeakouluille ja sidosryhmille pidettiin 17.3.2014 • korkeakouluissa on tehty monia toimenpiteitä, jotka tukevat ympärivuotisen opiskelun toteuttamista • tarve jäsentää olemassa olevaa tarjontaa ja mahdollisuuksia nykyistä paremmin • nykyisten voimavarojen suuntaaminen tukemaan joustavia opintojärjestelyitä ja laadukasta opetusta • korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen • Jatkotyö yhdessä korkeakoulujen sekä Arenen ja Unifin kanssa • Ympärivuotisen opiskelun edistäminen osaksi OKM:n ja korkeakoulujen välistä ohjausprosessia • Työpajat, OKM:n, opetuksesta vastaavan johdon tapaamiset, vararehtoreiden verkostoituminen

42. Ympärivuotisen opiskelun edistäminen – jatkotyön teemoja Opetuksen johtamisen ja suunnittelun kokonaisuus • Ympärivuotisen opiskelun mahdollistaminen ja suoritustavoiltaan monimuotoisten opintojen kehittämiseen liittyvien käytäntöjen kehittäminen osaksi opetuksen ja ohjauksen kokonaisuutta ja johtamista • Korkeakoulujen välisen verkostoitumisen, yhteistyön, tiedonvaihdon ja yhdessä tekemisen lisääminen Koulutuksen digitalisaatio • Materiaalien jakaminen ja löydettävyys • Koti- ja ulkomaalainen opetustarjonta ja sen hyödyntäminen • Korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen

43. Ympärivuotisen opiskelun edistäminen – jatkotyön teemoja Työn ja opiskelun kytkennät • Keinoja opintojen työelämäkytkentöjen edistämiseen ja opintojen tehostamiseen • Opiskelijoille alasta riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet työelämäkytkentöihin opintojen aikana • Alkavan ESR-kauden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen

44. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen II-vaiheen eteneminen • Hallituksen esitys uudeksi ammattikorkeakoululaiksi annettu eduskunnalle 3.4.2014 • Parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä • Uusi lainsäädäntö (laki, asetukset) voimaan 1.1.2015 • Toimilupahakemukset OKM:öön 15.9.2014 mennessä • Ammattikorkeakoulujen pääomittaminen 50 milj. eurolla v. 2015

45. AMK-rahoitusmallin kehittäminen • Voimassa oleva AMK-rahoitusmalli otettu käyttöön 2014 alusta • Rahoitusmalliin sisältyy vuosiksi 2014-2016 vuosittaista muutosta rajoittava +/- 3 % tekijä, joka sisältyy yksikköhintoihin • Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukaan siirtyminen kokonaan valtionrahoitukseen 2015 alusta • Rahoituksen muutosta esitetään vuosina 2015-2016 rajattavaksi ns. siirtoerällä vastaavasti kuin 2014 voimaan tulleessa mallissa • Rahoitusmallin kehittäminen vuodesta 2017 alkaen • OKM asettanut työryhmän 1.9.2014 valmistelemaan seuraavan sopimuskauden rahoitusmallia

46. Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus • Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen perustuu Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2011-2016 ja OKM:n työryhmän esitykseen ”Asiantuntijuus edellä” (OKM 2013:7) • Erikoistumiskoulutukset ovat vähintään 30 opintopisteen laajuisia ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä, korkeakoulutetuille jo työelämässä toimineille henkilöille suunnattuja koulutuksia. • Erikoistumiskoulutuksena voitaisiin järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. • Koulutuksen asema perustuisi säädöksiin – muutokset yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin ja asetuksiin. • Hallituksen esitys annetaan syksyllä 2014.

47. Opiskeluoikeutta koskevat säännökset korkeakouluissa • Nykytila: opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa • opintojen laajuus + 1 lisävuosi opiskeluun • enintään 2 vuotta poissaoloa • lisäaikaa erityisestä syystä • opiskeluoikeuden menettänyt voi hakea uudelleen opiskeluoikeutta • Nykytila: opiskeluoikeus yliopistoissa • tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika + oikeus kahteen lisävuoteen + poissaolo lakisääteisin syin + 2 vuotta muuta poissaoloa • lisäaikaa, jos tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen saattamiseksi loppuun ja mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisessa ajassa • opiskeluoikeuden menettänyt voi hakea oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi • Nykytila: poissaolo-oikeus • yliopistoissa oikeus ilmoittautua joka lukuvuosi joko läsnä olevaksi tai poissa olevaksi • ammattikorkeakouluissa oikeus ilmoittautua poissa olevaksi korkeintaan 2 lukuvuodeksi • ensimmäisen lukuvuoden poissaolo-oikeutta ei ole rajoitettu

48. Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta • Opiskeluoikeutta koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan valmistumisaikojen nopeuttamiseksi osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa • Tavoitteena lyhentää korkeakouluopiskelijoiden opintoaikoja sekä yhdenmukaistaa korkeakoulusektoreiden opiskeluoikeutta koskevaa lainsäädäntöä • Ensimmäisen lukuvuoden poissaolo-oikeuden rajoittaminen: • Oikeus ilmoittautua poissa olevaksi, jos • suorittaa asepalvelusta/siviilipalvelusta • on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla • on oman sairauden tai vamman vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan • Opiskeluoikeuteen sisältyvän, muista kuin lakisääteisistä syistä johtuvan poissaolo-oikeuden lyhentäminen kahdesta lukuvuodesta yhteen lukuvuoteen • Ns. lakisääteisten syiden lisääminen myös ammattikorkeakoululakiin • Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asepalvelun/siviilipalvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä

49. Hakijasuman purku • Hallituksen rakennepoliittisissa linjauksissa on korkeakoulutusta koskevana tavoitteena työurien pidentäminen niiden alkupäästä. • Toteutetaan opiskelijavalintauudistus koulutuspaikkojen käytön tehostamiseksi • Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi lisätään määräaikaisesti korkeakoulutuksen sisäänottoa • Hakijasuman purkuun varattu yhteensä 123 miljoonaa euroa (sisältää myös opintososiaaliset kustannukset) • Vuosina 2014-2015 korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään vähintään 3000:lla • Koulutuslisäykset käynnistetään laajentamalla sisäänottoa syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen käynnissä olevaa yhteishakua hyödyntäen • Lisäykset on tarkoitettu ensisijaisesti uusille ensimmäisen syklin tutkinto-opiskelijoille