LASTEN JA NUORTEN TOIMINTATERAPIA

1. LASTEN JA NUORTEN TOIMINTATERAPIA 16.11.2010, Hämeenlinna Mari Ärölä-Dithapo www.tarinatupa.fi

2. Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka perustuu toiminnan tavoitteelliseen käyttöön, sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Toimintaterapian tavoitteena on asiakkaan itsenäisyys toiminnassa ja elämänhallinnassa. - Toimintaterapeuttiliitto -

3. Lapsen ja nuoren arjessa voi olla asioita, jotka rajoittavat hänen selviytymistään arkipäivän tilanteissa. Vaikeudet voivat tulla esiin: arkuutena tai kömpelyytenä liikkumisessa käden taidoissa ruokailussa, pukeutumisessa tai muissa päivittäisissä tilanteissa näönvaraisen hahmottamisen vaikeutena uusien asioiden oppimisessa leikkitaitojen vähyytenä tunne-elämän ongelmina käyttäytymisen hallinnan vaikeutena ongelmina kaverisuhteissa ja sosiaalisissa taidoissa

4. HOITOPOLKU TOIMINTATERAPIASSA Neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät ratkaisun tarvitaanko erityistyöntekijöiden lisätutkimuksia lapsen/nuoren vaikeuksissa. Päivähoidon tai oppilashuollon (+koulupsykologi) tai perheneuvolan työryhmät tekevät ratkaisun tarvitaanko toimintaterapeutin tutkimuksia. Edellä mainitut työryhmät lähettävät asiakkaan perustason toimintaterapeutille tutkimuksiin. Perustason toimintaterapeutit antavat tarvittaessa konsultaatiopalveluja vanhemmille.

5. Perustason toimintaterapeutit työskentelevät Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella: terveyskeskuksissa: Janakkala, Forssa, Riihimäki Lasten ja nuorten palvelut: Hämeenlinna Hattulan kunta ostaa palvelut yksityisiltä toimintaterapeuteilta Kuntoutustyöryhmissä perustason työryhmiä konsultoivat keskussairaalan työryhmät. Konsultoinneissa pyritään siihen, että edustettuina olisi psykiatria ja neurologia. Asiakkaalta on aina pyydetty lupa, jos heidän asiaa käsitellään työryhmässä. Ongelmat jaotellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin. Vaikeustason mukaan ohjataan: lievät ? perustaso keskivaikeat ? perustaso tai keskussairaala vaikeat ? keskussairaala

6. Hoitovastuun ollessa keskussairaalassa toimintaterapeutti tekee tarvittaessa toimintaterapiatutkimukset jos tarvitaan lisätutkimuksia edellisistä tutkimuksista on aikaa ja tilanne on muuttunut. Työryhmissä määritellään tarvitaanko: konsultaatiota ohjausta kotiin, päivähoitoon, kouluun tarvitseeko lapsi yksilöllistä tai ryhmä toimintaterapiaa. Ennen terapian aloittamista on aina tehty toimintaterapiatutkimus: kartoitetaan lapsen/nuoren vahvuudet ja vaikeudet. ?Tutkimuksen perusteella määritellään terapian tarve ja tavoitteet

7. Toimintaterapian kuntoutusjaksoja toteuttavat perustason toimintaterapeutit (esim. terveyskeskuksen tt) tai keskussairaalan toimintaterapeutit, mahdollisuuksien mukaan. Ostopalveluina hankitaan tarvittaessa toimintaterapian kuntoutusjaksoja yksityisiltä palveluntuottajilta. Niitä myöntävät alueella terveyskeskukset, Hämeenlinnassa Terveyspalvelut -liikelaitos, Kanta-Hämeen keskussairaala ja Kela. Kelan ostopalvelun kriteerinä on vaikeavammaisuus ja Kelan myöntämä korotettu hoitotuki. Joissain tapauksissa myös lapsen/nuoren oma vakuutus voi korvata toimintaterapian.

8. TOIMINTATERAPIATUTKIMUS Toimintaterapiatutkimuksessa huomioidaan lapsen/nuoren eri osa-alueita laaja-alaisesti, jotta pystytään kartoittamaan hänen vaikeudet Ja vahvuudet: sosioemotionaaliset valmiudet ja taidot, esim. itsetunto, vuorovaikutustaidot kognitiiviset valmiudet ja taidot, esim. hahmottaminen ja tarkkaavaisuus sensomotoriset valmiudet ja taidot, esim. hienomotoriikka, karkeamotoriikka sekä aistitiedon käsittely ja säätely motorisen toiminnan suunnittelu ja ohjailu leikki ja vapaa toiminta päivittäiset toiminnot

9. Toimintaterapeuttien käyttämiä tutkimusmenetelmiä: vanhempien haastattelu lapsen/nuoren haastattelu erilaisia standardoituja testejä, jotka mittaavat lapsen/nuoren sensorisia, motorisia ja kognitiivisia valmiuksia ja taitoja sekä leikkiä lapsen/nuoren leikin/toiminnan havainnointi

10. TOIMINTATERAPIAN TAVOITTEET Toimintaterapian tavoitteet määritellään toimintaterapiatutkimuksen yhteydessä. Terapiaan tullessa käydään yhdessä lapsen/nuoren ja vanhempien kanssa tavoitteet läpi ja tarkennetaan niitä. Tavoitteiden tulisi olla sellaisia, että vanhemmat ja lapsi/nuori pystyvät näkemään milloin edistymistä on tapahtunut. Kelan kautta ollaan ottamassa käyttöön GAS-luokitusta. Terapiajakson aikana voidaan useaan kertaan tarkentaa tavoitteita. Tavoitteiden tulee tukea lapsen /nuoren selviytymistä arjen tilanteissa kotona, päivähoidossa / koulussa jne.

11. MITÄ TERAPIASSA TEHDÄÄN? Lapsen ja nuoren terapiassa tuetaan hänen kokonaiskehitystään, vahvistetaan itsetuntoa ja omatoimisuutta. Nuorella menetelmän valintaan vaikuttaa nuoren omat kiinnostuksen kohteet. Terapeutin tehtävänä on rakentaa toiminta niin, että se tukee nuoren kuntoutuksen tavoitteita. Toimintaterapia perustuu toiminnan tavoitteelliseen käyttöön. Leikki on lapsen toimintaterapian tärkein elementti. Leikin avulla lapsi oppii uusia asioita ja pystyy käsittelemään hänelle vaikeita tai pelottavia asioita. Leikin ohella terapiassa käytetään erilaisia pelejä, rakentelutehtäviä, luovia menetelmiä kuten piirtämistä, muovailua, maalaamista, draamaa jne. Menetelmät pyritään valitsemaan lapsen kiinnostuksen ja tavoitteiden mukaan.

12. MITÄ ODOTTAA TERAPIALTA? Lapsi/nuori muuttuu tyytyväisemmäksi ja osallistuvammaksi Toiminnan suunnitelmallisuus lisääntyy Oppi hallitsemaan uusia taitoja Käden taidot Liikunnalliset taidot Leikkitaidot kehittyvät Keskittyminen paranee ?ARJESSA SELVIYTYMINEN PARANEE

13. SENSORISEN INTEGRAATION TERAPIA Sensorinen integraatio on neuraalinen prosessi, joka jäsentää kehostamme ja ympäristöstämme saamaamme aistitietoa pystyäksemme toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Terapia perustuu tutkimukseen (SPIT-testi) ja huolelliseen tavoitteiden asetteluun. Terapiatilassa on runsaasi virikkeitä ja välineet ovat haastavia. Lapsen/nuoren itseohjautuvuudella on keskeinen merkitys terapiassa. Hänen tehtävänään on suunnitella ja toteuttaa toimintaa. Terapeutti ohjaa lasta/ nuorta haasteelliseen leikkiin/toimintaan.