210 likes | 399 Views
Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät 9-10.11.2006 Holiday Club Caribia, Turku Turvallisuusselvitykset ja riskien arviointi Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely Leena Ahonen ylitarkastaja Turvatekniikan keskus leena.ahonen@tukes.fi. Mikä TUKES ?.
E N D
Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät • 9-10.11.2006 Holiday Club Caribia, Turku • Turvallisuusselvitykset ja riskien arviointi • Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely • Leena Ahonen • ylitarkastaja • Turvatekniikan keskus • leena.ahonen@tukes.fi
Mikä TUKES ? • Valvontaviranomainen / KTM (+SM, YM, LVM) • Toimialoja: sähkö ja hissit, vaaralliset aineet, painelaitteet, mittalaitteet, jalometallituotteet, pelastustoimen laitteet, rakennustuotteet • Roolit: valvonta, kehittäminen, viestintä • Laitosten valvontaa (kemikaalit, sähkölaitteistot, kaivokset, maakaasu..) : valvontakäynnit, luvat, turvallisuusselvitykset… • Tuotevalvontaa (sähkölaitteet, ilotulitteet, nestekaasulaitteet, jalometallituotteet,.): markkinavalvontaa • Resurssit: 120 henkilöä, n. 10 milj. euroa
TUKESin valvonnassa yhteensä n. 650 kemikaaleja käsittelevää tai varastoivaa laitosta: • Laajamittainen toiminta = mm. • sellu- ja paperiteollisuus + niitä tukeva teollisuus (lipeä, kloraatit, paperikemikaalit,..), • maalitehtaat, elintarviketeollisuus, lääkeaineteollisuus • satamavarastot + muut isot varastot, • voimalaitoksia, pintakäsittelylaitoksia • jne
Kemikaalilainsäädäntö • Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 (= kemikaaliturvallisuuslaki) + sen nojalla annetut asetukset, esim. ”teollisuuskemikaaliasetus” 59/1999 • Tavoite: onnettomuuksien ja niistä aiheutuvien henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen ehkäiseminen • Koskee vaarallisten kemikaalien käsittelyä, varastointia, käyttöä, valmistusta… tehtaat, varastot, • ei koske satamia, ratapihoja, terminaaleja, jos kemikaalit kuljetusvälineissä
KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädännön periaatteena on, että vaatimukset suhteutetaan vaaroihin= mitä vaarallisemmat aineet ja mitä suuremmat määrät, sitä enemmän vaatimuksia • Ei kovin yksityiskohtaisia vaatimuksia tarvitaan tulkintaa • tunnettava toimintaan liittyvät vaarat
Mitä vaaraa kemikaaleista voi aiheutua (= mitä pyritään estämään): • Vaarat ainekohtaisia • Tulipalo lämpösäteily vaaraa ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle • Räjähdys painevaikutukset, heitteet vaaraa ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle • Päästö terveysvaara, ympäristövaara, syövyttävyys,..
Tulipalo pintakäsittelylaitoksella Altaiden lämmitysvastusten ylikuumenemisen takia
Rikkihapposäiliön hajoaminen ja tyhjentyminen + valuminen mereen, kun perustus petti (Kemira Helsingborg)
Säiliön painetestaus ilmalla epäonnistui. Testattavaa säiliötä ei eristetty kunnolla putkistosta.. (Brasilia)
Mitä vaarojen ja riskien arviointeja toiminnanharjoittajalta edellytetään • Lupien (uudet, muutokset) yhteydessä • Tämä koskee kaikkia • Turvallisuusselvitys • Koskee 130 suurinta laitosta • ATEX-säädösten mukaiset arvioinnit , räjähdyssuojausasiakirja • Jos käsitellään palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja tai räjähdysvaarallisia pölyjä (esim . Turve, sokeri, puu,…)
Lupahakemuksessa oltava • ”vaarojen ja riskien tunnistamista ja tuotantolaitoksen sijoittamista koskevat selvitykset ” • Toiminnanharjoittajan osoitus, että se valitsee sijoituspaikan, laitteet, rakenteet, jne siten, että onnettomuudet on estetty riittävän luotettavasti • perustuu onnettomuusmahdollisuuksien tunnistamiseen
Lupahakemuksessa esitettävää • Hakemuksessa kuvattava laitoksen sijoittamisen kannalta merkittävimpien onnettomuuksien vaikutukset ympäristössä: kuinka kauas lämpösäteily- ja painevaikutukset voivat ulottua vaarallisina ja kuinka kauas päästöjen terveys- ja ympäristövaara ulottuvat • Tarkastelussa otetaan huomioon kaikki ”ennalta mahdollisiksi arvioitavat onnettomuudet” tehtävä tulkintaa, mitkä jätetään huomioimatta • Esim usein kilometrien vaikutusetäisyyksiä, jos lähtökohtana koko säiliön kerralla tapahtuva hajoaminen. Jotta tapausta ei tarvitsisi ottaa huomioon sijoitusmielessä, osoitettava että se ei ole mahdollinen ko. olosuhteissa • Joillekin aineille (palavat nesteet, nestekaasu) suojaetäisyyksiä suoraan asetuksessa.
Lupahakemuksessa esitettävää Muut (kuin sijoittamiseen liittyvät) vaarat/riskit: • Kuvattava käytettävät menetelmät eri vaiheissa, esim: • aluksi karkeat arvioinnit: missä suurimmat riskit (ja miten ne poistetaan, esim. vaihtamalla vaarattomampiin kemikaaleihin, helpompiin prosesseihin, pienempiin määriin) • Myöhemmin yksityiskohtaisemmat arvioinnit: tuloksena esim parempia teknisiä toteutuksia, turvajärjestelmiä • Arvioitava myös virhetoimintojen mahdollisuus • Käytettävät menetelmät voi valita itse • Otettava huomioon ihmisiin (omat + ulkopuolella), ympäristöön ja omaisuuteen (erit. ulkopuolella) kohdistuvat vaarat • Kuvattava, miten varmistetaan, että vaarat/riskit myös otetaan huomioon suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä: kuka vastaa (projekti, käyttö,..)
TURVALLISUUSSELVITYS • Turvallisuusselvityksessä kuvataan toiminta sekä siihen liittyvätsuuronnettomuusvaarat: mitä voi tapahtua (tapahtumaketjut), syyt, seuraukset • osoitettava, että onnettomuuksiin on varauduttu riittävästi (tekninen + organisatorinen varautuminen) • Oltava tiedot laitoksen ulkopuolella tapahtuvaa maankäytön suunnittelua varten (kuvaukset onnettomuuksien seurauksista) • Oltava tiedot pelastuslaitoksen ulkoista pelastussuunnitelmaa varten • uusittava 5 v välein • Julkinen: oltava saatavilla myös tehtaalla/varastolla • tiedote yleisölle: mitä vaaraa, toiminta onnettomuustilanteessa
ATEX-direktiiveistä johtuvat riskinarvioinnit • Perustana ATEX-direktiivit (94/9/EY) ja (1999/92/EY), jotka saatettu voiman kansallisilla säädöksillä • Koskee, jos käsitellään palavia nesteistä tai kaasuja tai räjähdyskelpoisia pölyjä • esim huoltoasemat, maalaamot, jäteveden käsittely, mekaaninen puunjalostus, elintarviketeollisuus, turve • Ei ainemääräisiä alarajoja • Arvioitavat räjähdysvaara tehtävä tilaluokitus (jos vaara) laitteet oltava tilaan sopivat vanhat laitteet arvioitava –- osoitus räjähdyssuojausasiakirjassa
Räjähdysvaaran arviointi Arvioitava • Voiko esiintyä räjähdyskelpoisia ilmaseoksia (onko syttyviä, ovatko määrät riittävät, kuinka usein tai pitkäaikaisesti voi esiintyä) tilaluokitus • Onko (räjähdysvaarallisessa) tilassa syttymislähteitä ja voivatko ne aiheuttaa syttymisen • Varautuminen (räjähdysvaaran estäminen, turvalliset laitteet, jne)
Syttymislähteenä voi olla: • Kuumat pinnat • Liekit ja kuumat kaasut • Mekaaniset kipinät • Sähkölaitteet • Staattinen sähkö • Sähkömagneettinen säteily • Ionisoiva säteily • Ultraääni • Adiabaattinen puristus, paineaallot, virtaavat kaasut • Kemialliset reaktiot
Esimerkkejä varautumisesta • Räjähdyskelpoisten ilmaseosten muodostumisen estämisen: palavien aineiden korvaaminen muilla, pölyn raekoon suurentaminen ja kosteuden lisäys, pitoisuuksien rajoittaminen, suljetut laitteistot, pölyillä siivous • Laitevalinnat (ei syttymislähteitä) – EX-luokitellut • Ilmanvaihto, kaasunhaistajat • Lämpötila-anturit (kuumat pinnat) jne • Toimintatavat ja ohjeet • Sammutusjärjestelmät