E N D
1. Suomalainen yhteiskunta Harri Melin
Sosiologian laitos
Turun yliopisto
2. Luentosarja 9.1. – 2.4. Luennot keskiviikkoisin klo 16.30 – 19.00
Kertauskuulustelu keskiviikkona 12.3. klo 16.30 – 18.00
Uusintakuulustelu ke 26.3. klo 16.30 – 18.00
3. Luentokerrat 9.1. Johdanto
16.1. EI LUENTOA
23.1. Modernin Suomen synty (1809 - )
30.1. Itsenäinen tasavalta (1917 - )
6.2. Toinen tasavalta (1945 -)
13.2. Suomi globalisoituvassa maailmassa
20.2. Mikä määrittää muutosta: talous, politiikka vai kulttuuri?
27.2. EI LUENTOA (tenttiviikko)
5.3. Miten Suomi oikein on muuttunut?
12.3. tentti
26.3. tentti
4. Luennon sisältö 1. Johdanto
2. Modernin Suomen synty (1809 - )
3. Itsenäinen tasavalta (1917 - )
4. Toinen tasavalta (1945 -)
5. Suomi globalisoituvassa maailma (1985 -)
6. Talous, politiikka, kulttuuri – mikä määrittää muutoksen suunnan?
7. Mitä on yhteiskunnallinen muutos?
5. Sosiologinen yleisesitys suomalaisesta yhteiskunnasta Osa sosiologian perusopintoja
Luentoon yhdistyy kirjatentti (2 tai 3 kirjaa)
Keskiössä yhteiskunnallisen muutoksen moniulotteinen tarkastelu
Ei vain yhteiskuntaoppia, vaan yhteiskunnallisten ilmiöiden käsitteellistämistä ja analyysia
Tarkastelun keskiössä talous, politiikka, sosiaali-rakenne ja kulttuuri
6. Mikä on yhteiskunta? Giddensin mukaan rakenteet koostuvat säännöistä ja resursseista.
Säännöillä tarkoitetaan tässä jo ennakkoon tunnettuja käsityksiä oikeasta toiminnasta.
Resurssit taas viittaavat niihin välineisiin (esimerkiksi raha, yritys, ammattiliitto jne.), joita toimijat voivat käyttää hyväkseen toiminnassa. (ks. esim. Giddens: Sociology, Polity 2001)
7. Yhteiskuntaa määrittää:1. Tietty alue 2. Oma kokonaiskulttuuri 3. Väestö 4. Talous 5. Sosiaalirakenne 6. Sosiaaliset instituutiot
8. Yhteiskuntaa pitävät koossa
Yhdessä jaetut
1. Ideat : uskomukset ja määrittelyt
2. Säännöt: arvot ja normit
3. Toiminta: sosiaaliset organisaatiot
4. Intressit: mahdollisuudet ja päämäärät
9. Yhteiskuntatyypit Maatalousyhteiskunta
Teollisuusyhteiskunta
Palveluyhteiskunta
Informaatioyhteiskunta
Tietoyhteiskunta
Periodisointi perustuu hallitsevaan tuotannonalaan ja työllisyyteen
10. Moderni yhteiskunta Teollistuminen
Kaupungistuminen
Yksilöllistyminen
Jatkuva talouskasvu
Markkinatalous
Tuotantosuhteisiin perustuva sosiaalirakenne
11. Klassikot ja moderni yhteiskunta Marx: Kapitalismi, palkkatyösuhde, vieraantuminen
Durkheim: Sosiaaliset tosiasiat, mekaanisesta orgaaniseen solidaarisuuteen
Weber: Rationalisoituminen (markkina-käyttäytyminen, oikeus sosiaalinen toiminta)
12. Modernin projekti Tieteeseen ja teknologiaan nojautuva talouskasvun ja ihmisten hyvinvoinnin kasvun aikakausi
Modernille on ominaista edistysusko, usko siihen että tieteen avulla pystytään ratkaisemaan kaikki ongelmat.
Modernin lupaus ei ole täyttynyt.
13. Modernin aikakauden haasteet Vieraantuminen: juurettomuus, vaikutusmahdollisuuksien puute
Yksilöllisyyden murentuminen: massa-yhteiskunta, identiteettiongelmat
Eriarvoisten riippuvuuksien kasvu: rikas pohjoinen vs. köyhä etelä,
Sota: jatkuvasti läsnä
Ekologiset uhat: kasvun rajat, ilmasto
14. Periodisoinnin ongelmia Periodisointi = jaksottaminen, pyrkimys kiteyttää historiaa vaiheisiin
Kyse on aikakausien nimeämisestä
Miten periodit määritellään, mitä luetaan mukaan, mikä jätetään pois?
Tärkeä tietää kuka periodisoi ja millä kriteereillä
Kyse on vallankäytöstä
15. - Modernin Suomen synty (1809 - ) vai Autonomian aika vai Keisarin aika?
- Itsenäinen tasavalta (1917 - ) vai ensimmäinen tasavalta vai Suojeluskuntien Suomi?
- Toinen tasavalta (1945 -) vai Kekkosen aika vai Rakennemuutoksen Suomi?
- Suomi ja globalisoituva maailma (1985 -) vai Integraation aika vai … ?
16. Heikki Waris: Muuttuva suomalainen yhteiskunta syntyi 1901, kuoli 1989
Suomalaisen sosiaalipolitiikan suunnannäyttäjä
Väitöskirja: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin pitkänsillan pohjoispuolelle 1932 - 1934
Muuttuva suomalainen yhteiskunta: luentosarja Helsingin yliopistossa keväällä 1967, jonka pohjalta saman niminen kirja
17. Kirjan teemat: Muutoksen moni-ilmeinen analyysi Yhteiskunta 100 vuotta ja 50 vuotta sitten
Yhteiskuntaryhmät ja –kerrostumat
Maaseutu – kaupunki
Elintaso
Työaika – vapaa-aika
Perhe
Järjestöelämä
Kirkko
Sosiaalipolitiikka
Muuttuvan yhteiskunnan kokonaisuus
18. Wariksen Suomi Koneistuva yhteiskunta
Vaurastuva yhteiskunta
Kaupunkimaistuva yhteiskunta
Vapaa-ajan yhteiskunta
Sosiaalipoliittinen yhteiskunta
Kansainvälistyvä yhteiskunta (Waris s. 153)
19. Keskiössä muutos Yhteiskunnallisen muutoksen tutkimus on yksi sosiologian keskeisiä tutkimuskohteita
Endogeeninen vs. eksogeeninen muutos
Muutoksella on aina tekijänsä, muutoksessa on monesti kyse intressien ajamisesta
Sattumalla on aina sijansa
Lopputulos ei välttämättä vastaa kenenkään toiveita
20. Kirjallisuutta Timo Toivonen: Rakennemuutos 1930-1985. TuKK 1985.
Elina Saksala (toim.) Muutoksen sosiologia. Yle 1998
Raimo Blom (toim.): Mikä Suomessa muuttui. Gaudeamus 1999.
Harri Melin ja Jouko Nikula (toim.): Yhteiskunnallinen muutos. Vastapaino 2004.
Juho Saari (toim.) Historiallinen käänne. Gaudeamus 2006.
Peter von Bagh: Sininen laulu. Itsenäisen Suomen taiteiden tarina. WSOY 2007.
21. Historiallinen käänne Historiallisen otteen nousu sosiaalitieteissä
Sosiaalihistoriallisen tutkimuksen lisääntyminen historiassa
Historiassa käänne kohti teoriaa ja sosiologiassa käänne kohti historiaa
Nykyisyyden ymmärtäminen edellyttää pitkän aikavälin kehityskulkujen tuntemista
22. Eric Hobsbawm: Äärimmäisyyksien aika Lyhyt 1900-luku (1914-1991)
Tutkimus muutoksesta:
1) Eurokeskeisyyden vähentyminen
2) kohti yhteistä maailmankylää, toiminta-yksikkönä on koko maailma
3) vanhojen vuorovaikutuskäytäntöjen katkeaminen, sukupolvien perintö haurastuu
23. 1900-luku Isaiah Berlin (filosofi): ”Olen elänyt melkein koko 1900-luvun ja lisättäköön, elänyt ilman suuria henkilökohtaisia kärsimyksiä. Muistan sen ainoastaan länsimaiden historian kauhistuttavimpana vuosisatana.”
Yehudi Menuhin (viulisti): ” Jos minun olisi lyhyesti luonnehdittava 1900-lukua, sanoisin, että se herätti ihmiskunnan kaikkien aikojen suurimmat toiveet ja murskasi kaikki illuusiot ja ihanteet.”
24. Ristiriitojen vuosisata 1900-lukua leimasivat suuret toiveet (rauha,tasa-arvo,talouskasvu, sivistys)
Monissa toiveissa petyttiin
Moni asia muuttui parempaan suuntaan
Keskinäiset riippuvuudet lisääntyivät
Vuosisadan lopussa havahduttiin kasvun rajoihin
25. Konkurssien vuosisata rauha – jatkuvat sodat
uskontojen rinnakkaiselo – kohti uskonsotia
jatkuva talouskasvu – lamasta toiseen
yhteiskunnallinen edistys (tasa-arvo) – eriarvoisuuden kasvu
sosialismi
26. Kasvun vuosisata Valtaisa väestön kasvu ja eliniän kasvu
Nopea talouskasvu
Tieteen ja teknologian huima kasvu – tieteen käytännöllisen hyödyntämisen kasvu
Vuorovaikutuksen kasvu (puhelin, radio, tv, matkustaminen)
27. Immanuel Wallerstein Amerikkalainen sosiologi, synt. 1930
Tutkinut laajasti maailmantaloutta ja kehitysmaita, erityisesti Afrikkaa
Nostanut esiin pohjoinen / etelä konfliktin ja sen seuraukset
Bushin hallinnon kriitikko
ISA:n entinen puheenjohtaja
28. The Modern World System (ilm. 1973-1980) Tutkimus (kaksi osaa) Eurooppa-keskeisen maailman-järjestelemän synnystä ja kehityksestä
Muutoksen veturina talous
Kehitysvaiheet:
1) Minisysteemi
2) Maailmanvalta
3) Maailman talous
29. Minisysteemi: omavaraistalous, ei vaihtoa, kaikki osallistuvat tuotantoon, vähäinen työnjakoMaailmanvalta (World Empire):oman aikansa ehdoton keskus, kasvava vaihto ja työnjako, vähän kosketuksia muihin maailmanvaltoihinMaailmantalous: jatkuva kasvu ja laajentuminen, työnjaon lisääntyminen, sisäinen eriytyminen (periferia, semiperiferia, keskus)
30. Maailmajärjestelmä - globalisaatio Wallersteinin jälkeen alkanut vilkas keskustelu globalisaatiosta
Globalisaation ulottuvuudet: kulttuurinen, poliittinen, taloudellinen
Globalisaatio on ihmisten tekemä, kyse on intressien ajamisesta
Ristiriitaisia kehityskulkuja
31. Suomi ja maailmanjärjestelmä Eurooppalaista periferiaa: osa Ruotsia, taloudellisesti riippuvainen, sotaväki
Kohti semiperiferiaa: teollistuminen 1800-luvulla, poliittinen autonomia, oma kulttuuri
Kaikissa ytimissä: etenkin 1990-luvulta lähtien Suomi on osa kaikkein vaurainta maailmaa