1 / 7

VIIME Vuosisadan alun suomalainen yhteiskuntahistorian tutkimus

VIIME Vuosisadan alun suomalainen yhteiskuntahistorian tutkimus. Suolahti ja Voionmaa sekä heidän oppilaansa (Waris, Jutikkala…ja muut) Luento 3/marraskuu 2013/ Matti Peltonen. Vuosisadan alun suomalainen historiantutkimus oppihistoriallisena paradoksina.

turner
Download Presentation

VIIME Vuosisadan alun suomalainen yhteiskuntahistorian tutkimus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. VIIME Vuosisadan alun suomalainen yhteiskuntahistorian tutkimus Suolahti ja Voionmaa sekä heidän oppilaansa (Waris, Jutikkala…ja muut) Luento 3/marraskuu 2013/ Matti Peltonen

  2. Vuosisadan alun suomalainen historiantutkimus oppihistoriallisena paradoksina • ”Viimeiset tulevatkin ensimmäisiksi…” (mikä onkin jo meille tuttua…) • Väinö Voionmaan ja Gunnar Suolahden arvostuksen jatkuva nousu • Keskeisten oppilaiden taival voitosta voittoon: Heikki Waris ja Eino Jutikkala • Suolahti ja suomalainen ”eläytymisoppi” historismin kiinnostavana jäänteenä (ajoittain näkyvissä jopa nykytutkijoilla!) • Wariksen klassikko Työläisyhteiskunnan synty Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle (1932)

  3. Työläisyhteiskunnan synty Pitkänsillan pohjoispuolelle I-II (1932-34) 1. Miksi Wariksen Työläisyhteiskunta on niin laajalti ihailtu sosiaalihistorian ja sosiaalipolitiikan klassikko? • Pioneerityö aiheen ja aineiston suhteen; • Wariksen keskeneräinen ”totaalihistoria”; • Työväestön integrointi ja yhteiskunnan eheyttäminen. 2. Työläisyhteisö työväenluokan ja työväenliikkeen korvikkeena? • Mikä erottaa (merenlahden) Pitkänsillan pohjois- ja eteläpuolet?

  4. Työläisyhteiskunnan synty… (jatkoa) 3. Miten käy Warikselta suomalainen eläytymisoppi? • Eläytyminen ”ylhäältä käsin” 4. Onko Wariksella myös ”pimeä puoli”? • Työläisten jokapäiväinen juopottelu, jonka... • …vastinpari onkin ”herrojen” viaton, ”ajan tavan mukainen”, leppoisan toverillinen ilonpito. 5. Wariksen modernisaatio-opin kiemurat: • Maalaiset ja kaupunkilaiset erilaisina ihmistyyppeinä; • Mutta poikkeuksena nuo vallan mainiot ”pohojalaaset”!

  5. Eino Jutikkala (alun perin Rinne), agraarihistorian suomalainen pioneeri • Väitöskirja Suomen kartanolaitoksesta osa Ruotsinvallan ajan taloushistorian tutkimusta; muu tutkimus Edvard Gylling (torpparilaitos), Martti Kovero (uudisasutus) ja Vilho Annala (teollisuus) • Jutikkalan Talonpojan historia ehkä menestynein suomalainen historiateos (kolme eri laitosta: 1942, 1948 ja 1957) • Tuotannossa useita pioneeriluontoisia töitä (vertaileva ote Pohjoismaita koskevissa töissä, Kuolemalla on aina syynsä-teos ”mentaali-historian” suomalaisena merkkiteoksena)

  6. Vaikuttava tutkimusyhteistyö: Suomen kulttuurihistoria I-IV (1933-1936) • Sosiaalihistoriaa kulttuurihistorian nimellä • Huomattava kollektiivinen hanke, mukana historiantutkijoita (kaikki toimittajat), kansatieteilijöitä, uskontotieteilijöitä ja folkloristeja, jopa taidehistorioitsijoita; • Toimitus: professori Gunnar Suolahti (pj.), prof. Väinö Voionmaa (pj. 2. osasta lähtien), dos. Eino Jutikkala (toim. siht), maisterit Esko Aaltonen ja Pentti Renvall, lehtori Lauri Kuusanmäki ja FT Heikki Waris; • Dispositio: 1) heimoyhteiskunta 2) sääty-yhteiskunta ja 3) industrialismin aika [”vaiheteoria”?]; • Aikalaiset eivät arvostaneet teosta; myöhemmin (keskeisten toimittajien menestyksen myötä) ja historiantutkimuksen muuttuessa (ja politiikan) yhä enemmän ihailtu teossarja.

  7. Arvi Korhonen, 1920-luvun täysin unohdettu yhteiskuntahistorioitsija; myöhemmin kuuluisa ”ajopuuteorian” isä • Jännittävä väitöskirja Vakkalaitos: yhteiskuntahistoriallinen tutkimus (1923) • Tutkimuskysymyksenä verojen keruun alun institutionaaliset järjestelyt esikristilliseltä ajalta lähtien • Vertaileva tutkimusote ja monipuolinen lähdeaineisto • Hyvin varhaista historiallista antropologiaa vaiko vain kaiku saksalaisesta tutkimuksesta?

More Related