70 likes | 190 Views
VIIME Vuosisadan alun suomalainen yhteiskuntahistorian tutkimus. Suolahti ja Voionmaa sekä heidän oppilaansa (Waris, Jutikkala…ja muut) Luento 3/marraskuu 2013/ Matti Peltonen. Vuosisadan alun suomalainen historiantutkimus oppihistoriallisena paradoksina.
E N D
VIIME Vuosisadan alun suomalainen yhteiskuntahistorian tutkimus Suolahti ja Voionmaa sekä heidän oppilaansa (Waris, Jutikkala…ja muut) Luento 3/marraskuu 2013/ Matti Peltonen
Vuosisadan alun suomalainen historiantutkimus oppihistoriallisena paradoksina • ”Viimeiset tulevatkin ensimmäisiksi…” (mikä onkin jo meille tuttua…) • Väinö Voionmaan ja Gunnar Suolahden arvostuksen jatkuva nousu • Keskeisten oppilaiden taival voitosta voittoon: Heikki Waris ja Eino Jutikkala • Suolahti ja suomalainen ”eläytymisoppi” historismin kiinnostavana jäänteenä (ajoittain näkyvissä jopa nykytutkijoilla!) • Wariksen klassikko Työläisyhteiskunnan synty Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle (1932)
Työläisyhteiskunnan synty Pitkänsillan pohjoispuolelle I-II (1932-34) 1. Miksi Wariksen Työläisyhteiskunta on niin laajalti ihailtu sosiaalihistorian ja sosiaalipolitiikan klassikko? • Pioneerityö aiheen ja aineiston suhteen; • Wariksen keskeneräinen ”totaalihistoria”; • Työväestön integrointi ja yhteiskunnan eheyttäminen. 2. Työläisyhteisö työväenluokan ja työväenliikkeen korvikkeena? • Mikä erottaa (merenlahden) Pitkänsillan pohjois- ja eteläpuolet?
Työläisyhteiskunnan synty… (jatkoa) 3. Miten käy Warikselta suomalainen eläytymisoppi? • Eläytyminen ”ylhäältä käsin” 4. Onko Wariksella myös ”pimeä puoli”? • Työläisten jokapäiväinen juopottelu, jonka... • …vastinpari onkin ”herrojen” viaton, ”ajan tavan mukainen”, leppoisan toverillinen ilonpito. 5. Wariksen modernisaatio-opin kiemurat: • Maalaiset ja kaupunkilaiset erilaisina ihmistyyppeinä; • Mutta poikkeuksena nuo vallan mainiot ”pohojalaaset”!
Eino Jutikkala (alun perin Rinne), agraarihistorian suomalainen pioneeri • Väitöskirja Suomen kartanolaitoksesta osa Ruotsinvallan ajan taloushistorian tutkimusta; muu tutkimus Edvard Gylling (torpparilaitos), Martti Kovero (uudisasutus) ja Vilho Annala (teollisuus) • Jutikkalan Talonpojan historia ehkä menestynein suomalainen historiateos (kolme eri laitosta: 1942, 1948 ja 1957) • Tuotannossa useita pioneeriluontoisia töitä (vertaileva ote Pohjoismaita koskevissa töissä, Kuolemalla on aina syynsä-teos ”mentaali-historian” suomalaisena merkkiteoksena)
Vaikuttava tutkimusyhteistyö: Suomen kulttuurihistoria I-IV (1933-1936) • Sosiaalihistoriaa kulttuurihistorian nimellä • Huomattava kollektiivinen hanke, mukana historiantutkijoita (kaikki toimittajat), kansatieteilijöitä, uskontotieteilijöitä ja folkloristeja, jopa taidehistorioitsijoita; • Toimitus: professori Gunnar Suolahti (pj.), prof. Väinö Voionmaa (pj. 2. osasta lähtien), dos. Eino Jutikkala (toim. siht), maisterit Esko Aaltonen ja Pentti Renvall, lehtori Lauri Kuusanmäki ja FT Heikki Waris; • Dispositio: 1) heimoyhteiskunta 2) sääty-yhteiskunta ja 3) industrialismin aika [”vaiheteoria”?]; • Aikalaiset eivät arvostaneet teosta; myöhemmin (keskeisten toimittajien menestyksen myötä) ja historiantutkimuksen muuttuessa (ja politiikan) yhä enemmän ihailtu teossarja.
Arvi Korhonen, 1920-luvun täysin unohdettu yhteiskuntahistorioitsija; myöhemmin kuuluisa ”ajopuuteorian” isä • Jännittävä väitöskirja Vakkalaitos: yhteiskuntahistoriallinen tutkimus (1923) • Tutkimuskysymyksenä verojen keruun alun institutionaaliset järjestelyt esikristilliseltä ajalta lähtien • Vertaileva tutkimusote ja monipuolinen lähdeaineisto • Hyvin varhaista historiallista antropologiaa vaiko vain kaiku saksalaisesta tutkimuksesta?