Arviointi palveluohjauksen n k kulmasta Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palveluohjausseminaari 15.02.2011 Laurea, RSKK

1. Arviointi palveluohjauksen n�k�kulmastaKaksoisdiagnoosiasiakkaiden palveluohjausseminaari 15.02.2011 Laurea, RSKK Liisa Riittinen, PsL, johtaja It�- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus

2. Johdannoksi: arvioitavista

3. Mielenterveyden h�iri�it�, joiden yhteydess� voi esiinty� rikollista k�ytt�ytymist� persoonallisuush�iri�t*, kuten antisosiaalinen ep�vakaa narsistinen p�ihderiippuvuudet* er��t seksuaalih�iri�t joskus skitsofrenia joskus elimelliset aivo-oireyhtym�t *kriminogeeninen tekij�

4. Mielenterveys ja rikollisuus Useilla rikollisesti k�ytt�ytyvill� henkil�ill� on mielenterveysongelmia Kyse on monih�iri�isyydest� Varsinaiset mielisairaudet eiv�t ole keskeinen rikollisen k�ytt�ytymisen syy

5. V�kivaltainen k�ytt�ytyminen osana ongelmien vyyhte� psykiatrinen diagnostiikka ei tavoita eik� kuvaa v�kivaltaisen k�ytt�ytymisen riski� tai luonnetta kuitenkin keskeinen asia: vakavimmat rikokset nimenomaan v�kivaltarikoksia useat v�kivaltarikolliset toivovat apua k�ytt�ytymisongelmiin

6. Kaksoisdiagnoosit vangeilla parempi termi: multidiagnoosi useita erilaisia, vaikeita, vakavia kasaantuneita ongelmia alidiagnosoituja sairauksia lis�ksi vaikeuksia, jotka diagnoosikielell� j��v�t n�kym�tt�miin ongelmien kietoutuneisuus

7. L�ht�kohtia

8. Case management -k�site rikosseuraamusalalla malli per�isin p��asiassa Kanadan vankeinhoidosta arviointi erotettu funktiona muusta toiminnasta sen perusteella tehd��n rangaistusajan suunnitelma, jota toteutetaan laitoksessa uutena yhdyskuntaseuraamuksiin liittyv� ty�

9. Mihin perustuu vankeusprosessin idea? On olemassa tekij�it�, jotka tuottavat ja yll�pit�v�t rikollista k�ytt�ytymist� Nuo tekij�t ovat tunnistettavissa yksil�tasolla Niihin kyet��n vaikuttamaan niin, ett� rikoksen uusimisriski laskee

10. Rangaistus r��t�l�id��n arvioinnin kautta Rangaistuksen variointi perustuu arviointiin Arvioinnin l�ht�kohtana kriminologinen teoria rikoksen uusimisriskist� ja sen alentamisen mahdollisuuksista Tavoitteena yhdenmukainen menetelm�kokonaisuus kaikkeen arviointity�h�n

11. Eri tavoin toteutettuja vankeuksia Rikosseuraamuslaitoksen toimivallassa on vankeuden toteutus eri tavoin koko vankeusaika suljetussa vankilassa, osa ajasta varmuusosastolla, ei poistumislupia? suljetusta yh� avoimempaan, v�hitt�inen eteneminen kohti vapaampia oloja? vankilassaoloaika ulkopuolisessa toiminnassa, puolet siit� koevapaudessa?

12. Arviointikeskuksen teht�v�t vankeinhoidossa rangaistusajan suunnitelmat vankiarvioinnit sijoittelut ja siirrot teht�v�t koevapauksissa p��t�kset tavanomaisissa rangaistuksissa lausunnot ja esitykset elinkautisilla ja koko rangaistusta suorittavilla muussa viranomaisessa kuuleminen > 7 vrk

13. Arviointikeskusten toiminnan kaksi kentt�� Vankeus-rangaistukseen liitetty aikaisemmin sijoittajayksik�ille kuuluneet teht�v�t (vankeuslaki 4 luku ja 6 luku, tutkintavankeuslaki 1 luku ja 3 luku, er��t muut) Vapaudessa toteutettu syytt�j�n ja muiden pyynn�st� syyteharkintaa ym. varten teht�v�t lausunnot osa niist� edelleen yks-toimistoilla uusi lains��d�nt� 2011 alusta alkaen

14. Arviointikeskuksen asema ja arviointity�n merkitys itsen�inen asiantuntijayksikk� menetelm�osaaminen arvioinnin merkityst� omana funktionaan vahvistettiin organisaatiomuutoksessa osa yhdyskuntaseuraamusten lausuntoty�st� j�i yks-toimistoille, arviointikeskuksella ohjaus laaja toimivalta vankisijoittelussa

15. Arvioinnin tekemisest�

16. Arvioinnin tietol�hteet Asiakirja- ja tiedostotiedot tietoj�rjestelm�t, esim. vankitieto, yks-tiedot, er��t rekisteritiedot, viranomaisten antamat tiedot, muut tiedot Haastattelut eri menetelmin Strukturoidut, spesifit arviointimenetelm�t (uusimisriski, p�ihderiippuvuus, luki-vaikeudet jne.)

17. Arvioinnin laajuus valitaan tietyin kriteerein vain asiakirjoihin perustuva yksi tai useampi haastattelu + asiakirjat erilaisten tietol�hteiden ja menetelmien yhdistelm�, verkostokokoukset arviointien p�ivitykset

18. Arvioinnin nelj� kivijalkaa Tiedonkeruu: tiedot sellaisinaan, ns.raakadata Merkityksen anto: mitk� tiedot otetaan huomioon, millaisia etumerkkej� annetaan Tulkinta: yksitt�iset tiedot suhteessa kokonaisuuteen, kehyksen asettaminen Johtop��t�kset: mit� arvioinnin perusteella suositellaan

19. Tietoja vai merkityksi�? Esimerkki. Siviilis��ty Naimisissa Onko puoliso: Tasavertainen el�m�ntoveri? Rikoskumppani? Parisuhdev�kivallan uhri? -> valvomattomia tapaamisia, perheleirej� -> vain valvottuja tapaamisia, uusimisriski� alentava ohjelma -> vain valvottuja tapaamisia, tekij�� motivoidaan v�kivaltaohjelmaan

20. Rangaistusajan suunnitelma

21. Rangaistusajan suunnitelma Vankeuslaki 4 luku 6 � suunnitelma vangin sijoittamisesta, toiminnasta rangaistusaikana, valvotusta koevapaudesta ja ehdonalaisesta vapauttamisesta sek� poistumisluvan my�nt�misest� sis�lt� ja laajuus: otetaan huomioon rangaistusajan pituus, aikaisemmat vankeusrangaistukset, ty�- ja toimintakyky sek� henkil�st�, rikollisuudesta ja olosuhteista saadut tiedot

22. Vangin osuus ransun teossa Ransu tehd��n yhteisty�ss� vangin kanssa Yhteisty�n puuttumiselle annetaan oirearvo Vangin suostumus tiettyjen tietojen hankkimiseen tarvitaan Tutkintavangille ransu tehd��n aikaisintaan alioikeuden j�lkeen ja vain vangin suostumuksella

23. Ransusta tarkemminvankeusasetus 3 luku 18 �  1) aikaisempi rikollisuus, rikoksen tai tekemien rikosten laatu ja tuomitun rangaistuksen pituus; 2) sosiaaliset olosuhteet, yksil�lliset tarpeet ja voimavarat; 3) arvio ty�- ja toimintakyvyst�; 4) tekij�t, jotka lis��v�t todenn�k�isyytt� syyllisty� uusiin rikoksiin; 5) tekij�t, joilla todenn�k�isyytt� syyllisty� uusiin rikoksiin voidaan v�hent��; sek� 6) turvallisuuteen vaikuttavat tekij�t.

24. Ransun sis�lt� 1-4/7 Rangaistusajan suunnitelma sis�lt��: 1) vankeusajan keskeiset tavoitteet; 2) tietoja osallistumisvelvollisuuteen sis�ltyv�n toiminnan laadusta, sis�ll�st� ja vaativuustasosta; 3) turvallisuusj�rjestelyille asetettavat vaatimukset; 4) tiedon sijoitusvankilasta;

25. Ransun sis�lt� 5-7/7 5) suunnitelman mahdollisen poistumisluvan ajankohdasta ja edellytyksist�; 6) suunnitelman mahdollisen valvotun koevapauden ajankohdasta ja edellytyksist�; sek� 7) vapauttamissuunnitelman ja valvontaan m��r�tt�v�n osalta lis�ksi valvontasuunnitelman.

26. Ransun vs. terapian tavoitteet molemmissa tavoitteiden asettaminen on merkitysty�t� alussa esim. uhripositio, prosessin edetess� vastuun oton positio molemmissa tavoitteista ja niiden kuvauksesta neuvotellaan Ransu: v�hemm�n sopimuksenvaraisuutta

27. Riski- ja tarvearvio rikollinen k�ytt�ytyminen nyt ja aikaisemmin asuminen ja arkiselviytyminen tulot ja talous koulutus ja ty�llisyys sosiaaliset sidokset alkoholin ja huumeiden k�ytt� ajattelu ja k�ytt�ytyminen asenteet, erityisesti rikosmy�nteiset t�ss� laajuudessa : noin 20 % ransuista

28. Riskin k�site emme voi sanoa, ett� jokin uhkakuva toteutuu varmasti (1) tai ett� se varmasti ei toteudu (0) voimme arvioida, miss� olosuhteissa jokin uhkakuva voi toteutua suuremmalla todenn�k�isyydell� kuin joissakin muissa olosuhteissa (0<x<1) mik� uhkakuva? rikoksen uusiminen, uusi rikos, muut rikkomukset

29. Tarpeen k�site uusimisriskin alentamiseen liittyv�t kuntoutukseen osallistumisen edellytykset suojaavien tekij�iden vahvistaminen jne. turvallisuustarpeet laitossijoittelussa ja vankilan toiminnassa toteutetut laitostumisen vaaraan liittyv�t tavoitteena yhteiskuntaan sopeutuminen vankilaan sopeutumisen asemesta

30. Lausuntoty�st�

31. Soveltuvuusselvitykset yhdyskuntapalvelusta suoriutumisen arviointia varten periaatteessa kuten aikaisemmin, er�it� lainmuutoksia

32. Seuraamusselvitys uusi termi 15-20 -vuotiaana tehdyst� rikoksesta ep�illyn nuoren syyteharkintaa, seuraamuksen m��r��mist� ja seuraamuksen t�yt�nt��npanoa varten teht�v��n tilanteen selvitt�miseen alaik�iset: my�s vanhempien kuuleminen

33. Arvioinnin teoria ja menetelm�t lausuntoty�ss� Kriminologinen teoria taustalla kuten vankiarvioinnissa P��paino ei samassa m��rin uusimisriskiss� Huomio enemm�n suojaavissa tekij�iss� kuin riskeiss�

34. Pitkitt�isn�kemyst� kohti

35. Mit� organisaatiomuutos voi tuoda arviointiin? Kahden erill��n toimineen organisaation havainnot yhdistet��n Syntyy pitkitt�isn�k�kulma Uusi mahdollisuus n�hd� kehitystrendej� lievenev� vai paheneva trendi trendien syklisyys ja spiraalisuus mihin kunkin asiakkaan kohdalla on varauduttava, mik� h�nt� voi auttaa

36. Syklisyyden merkitys Voi harhauttaa ennustetta, ellei syklej� verrata kesken��n Mik� on syklien vertailussa havaittava pitk�n t�ht�imen suuntaus? Paheneva suuntaus: uudessa sykliss� tekij� on entist� julmempi ja k�ytt�� monimuotoisempaa v�kivaltaa Lievenev� suuntaus: uudessa sykliss� tekij� on onnistunut hillitsem��n k�ytt�ytymist��n

37. Erilaisen informaation yhdist�minen Arviot tulevat monipuolisemmiksi ja hy�dyllisemmiksi, jos sykliset ilmi�t kuvataan suhteessa pitk��n ajanjaksoon kehityksen kulkuja seurataan systemaattisesti eri ty�ntekij�t yhdist�v�t arvionsa oikeassa olemisen kiistan sijaan arvioitavaa autetaan n�kem��n itsens� eri tilanteissa

38. Pitk�aikaiset rangaistukset ja arviointi Ransua voidaan p�ivitt�� useita kertoja rangaistuksen aikana Laaja arviointi, monipuoliset menetelm�t Arken johtajan lausunto ennen kuin Helsingin hovioikeus m��r�� koevapauteen

39. Liian lyhyt tuomio? valtaosalla vangeista muutaman kuukauden tuomio toistuvuuden voima: kustannukset, k�rsimykset ja syrj�ytyminen lis��ntyv�t mit� teht�viss�? motivoinnista hyvi� kokemuksia, t�h�n sovellettavissa viranomaisten yhteisty�t�?

40. Tuleva perusosa: ulottuvuudet? 1. resurssit, kuten perhesuhteet, el�m�ntapa ja hyvinvointi 2. ajattelu- ja toimintastrategiat 3. motivaatio ja oman kehityksen s��tely, 4. vastuunotto rikollisesta k�ytt�ytymisest� ja 5. asiakaspalaute vaikuttavuudesta: alussa odotukset; lopussa arvio toteutuneen toiminnan merkityksest�

41. Muita n�k�kulmia

42. Rikollista k�ytt�ytymist� yll�pit�vi� tekij�it� Rikosmy�nteiset asenteet Impulsiivisuus Rikollinen seura Heikot ongelman-ratkaisutaidot Pitk�, varhain alkanut rikosura Monipuoliset rikokset P�ihderiippuvuus Vihamieliset asenteet

43. Staattista ja dynaamista Staattiset tekij�t uusimisriski� lis��vi� tekij�it�, joita ei voi muuttaa, esim. ik� heikko ty�historia persoonallisuush�iri� v�kivaltaisen k�ytt�ytymisen historia Dynaamiset tekij�t uusimisriski� lis��vi� tekij�it�, joihin voi vaikuttaa, esim. motivaation puute v�h�iset tai ep�realistiset tulevaisuuden suunnitelmat kielteinen asennoituminen

44. Staattisten tekij�iden merkitys Uusimisriskin arviointi Kuntoutuksen suunnittelu riskitasoa vastaavaksi Vastaavuusperiaate: korkea riski - intensiivinen kuntoutus keskitason riski - kuntoutus ja tukitoimet alhainen riski - seuranta, riskin kasvaessa tukitoimet

45. Dynaamisten tekij�iden merkitys Kuntoutuksen suunnittelu riskitasoa vastaavaksi Kuntoutuksen sis�ll�n suunnittelu motivointi ty�skentely tunnistaminen, vastuuttaminen, uusien asenteiden omaksuminen taitojen harjoittelu

46. Vastaavuusperiaate: millaiseen riskiin vastataan? kuntoutuksen intensiteetti: kaoottinen, vaikea ongelma, paljon ongelmia -> intensiivinen kuntoutus (24 t/vrk) kuntoutuksen pituus: vaikea, sitke�, toistuva ongelma, useita erilaisia ongelmia -> pitk� ohjelma, useita ohjelmia, toistuvia jaksoja, kokonaisuus erilaisista ohjelmista ja muista kuntoutuksista

47. Riskien, tarpeiden ja kuntoutuksen kohtaaminen Vastaavuusperiaate pahinta on riskin lis��minen Kietoutuneet ongelmat pahinta on hyl�t� Ohjelmien ajoitus pahinta on kaavamainen toteutus

48. Kun ongelmat kietoutuvat Psykoterapia mielenterveysongelmiin P�ihderiippuvuuden hoidollinen k�sittely Yleinen toimintatason parantaminen Uusimisriski� v�hent�v�n verkoston rakentaminen Tulevaisuuden realistisen ajattelemisen lis��minen

49. Muutokseen valmis, halukas ja kykenev� (L�pez Viets, Walker &Miller 2002) Valmis: onko muutos t�rke�? Onko valmis seuraavaan osavaiheeseen? Halukas: sis�inen ja ulkoinen motivaatio - onko sis�ist�? Kykenev�: onko tunnetta omista vaikutusmahdollisuuksista, toivoa ja itses��tely�

50. Kietoutuneiden ongelmien kohtaaminen hoidossa Periaatteita: yksi p��asia kerrallaan kaikkiin kuntoutustarpeisiin vastataan tarpeiden keskin�inen j�rjestys polttava ongelma > < mahdollinen kuntoutus yksil�llinen polku ja taitojen rakentuminen motivaation puute kuntoutustarpeena

51. Vapauden ja vankeuden v�linen marginaalialue laajenee: poistumisluvat, siviility�lupa, opintolupa, ulkopuolinen sijoitus, koevapaus monimuotoistuu: ehdottomien rangaistusten lis�ksi yh� uusia, aitoja avoseuraamuksia, tulossa esim. valvontarangaistus yleisluontoisesta vaikutuksesta t�sm�vaikutukseen?