ALUEOSAAJA -hankkeen rahoittavat:

1. OPM ALUEOSAAJA -hankkeenrahoittavat:

2. OPM ALUEOSAAJARakennerahastohankkeet ja alueellisen osaamisen kehittäminen2001-2007 http://www.jyu.fi/econ/yhteistyo/asiantuntijat/alueosaaja/

3. Toteuttajaorganisaatiot vaikuttamisen ja kehittämisen avainpaikallauudella ohjelmakaudella2007 - 2013JARI RITSILÄjari.ritsila@econ.jyu.fi KAIZEN – JATKUVA KEHITTÄMINEN

4. Esityksen sisältö: • Miksi toteuttajaorganisaatiot ovat avainasemassa tehokkaassa ja tuloksekkaassa ohjelmatyössä? • Kokemuksia toteuttajaorganisaatioiden roolista ohjelmatyössä käynnissä olevalla ohjelmakaudella 2000 – 2006. • Toteuttajaorganisaatioiden toiminnan kehittämisen reimareita tulevalla ohjelmakaudella 2007 – 2013 • Heikkojen signaalien aalloilla kohti uutta ohjelmakautta

5. [1] Miksi toteuttajaorganisaatiot ovat avainasemassa tehokkaassa ja tuloksekkaassa ohjelmatyössä? ”Haluan meistä jokaisen tekevän kaikkensa löytääksemme ylivertaisen tavan kehittää itseämme ja asiakkaitamme hanketoiminnan avulla”(J.R. 2006)

6. Toteuttajaorganisaatiot toimivat linkkinä hanketoiminnan sisäisten ja ulkoisten vaikutusten generoitumiselle • Toteuttajaorganisaatiot luovat puitteet tehokkaalle hankkeiden toteutukselle, seurannalle, arvioinnille ja jatkokehittämiselle. • Toteuttajaorganisaatio rakentaa osaltaan hankkeista yhteisvaikutuksia synnyttävän kokonaisuuden. • Hanketoiminnan vahva sidos organisaatioin ydintoimintoihin ja strategioihin edistää hankkeiden mahdollisuuksia kehittää toteuttajaorganisaatiota ja siirtää tuloksia laajempaan hyödyntämiseen organisaation sisällä. • Toteuttajaorganisaatiot toimivat usein hanketoiminnan porttina laajempaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikutusten diffuusioon sidosryhmiin ja alueille.

7. Toteuttajaorganisaatiot kokonaisuuksien rakentajana KOHDEALUE ORGANISAATIO 2 H7 H6 H8 R1 ORGANISAATIO 1 H10 H9 H5 R2 H2 ORGANISAATIO 3 H1 H11 H3 H4 R3 H12 H13 H14 H15

8. [2] Kokemuksia toteuttajaorganisaatioiden roolista ohjelmatyössä käynnissä olevalla ohjelmakaudella 2000 – 2006. ”Toteuttajaorganisaatiot - entistä enemmän ja parempia kuin koskaan”(J.R. 2006)

9. Toteuttajaorganisaatiot ovat olleet keskeisenä kehittämisen kohteena käynnissä olevalla ohjelmakaudella 2000 - 2006 • Sisäisesti tunnistettuja tai ulkopäin havaittuja osaamisvajauksia on pyritty ratkaisemaan pääosin toteuttajaorganisaatioiden sisällä käynnistetyillä kehitysprosesseilla. • Toteuttajaorganisaatioiden henkilöstön taitotiedon päivittäminen ja uudistaminen. • Uusien toimintatapojen ja -mallien kehittäminen. • Uusien palvelukonseptien kehittäminen ja uusien asiakasryhmien saavuttamisen edistäminen.

10. Uudet asiakasryhmät LAAJENTAVAT INNOVAATIOT MUUTOS PITÄÄ SISÄLLÄÄN ORGANISAATION OLEMASSA OLEVIEN PALVELUIDEN TARJOAMISEN UUSILLE ASIAKASRYHMILLE TOTAALI-INNOVAATIOT PITÄÄ SISÄLLÄÄN EPÄJATKUVAN MUUTOKSEN JOKA ON UUSI ORGANISAATIOLLE JA PALVELEE UUSIA ASIAKASRYHMIÄ 6% 1% Olemassa olevat palvelut Uudet palvelut 59 % EVOLUTIIVISET INNOVAATIOT MUUTOS PITÄÄ SISÄLLÄÄN UUSIEN PALVELUIDEN TARJOAMISEN OLEMASSA OLEVILLE ASIAKASYHMILLE KEHITTÄVÄT INNOVAATIOT ORGANISAATION TARJOAMIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN JA MODIFOINTI OLEMASSA OLEVELLE ASIAKASRYHMILLE 12% 41% Olemassa olevat asiakasryhmät ESR -hankkeiden tuottamia innovaatioita (lähde: ALUEOSAAJA, III väliraportti, 2005)

11. TEKNOLOGIA INVESTOINNIT TYÖN TARJONTA INHIMILLINEN PÄÄOMA TYÖMARKKINOIDEN JOUSTAVUUS RAAKA-AINEET TYÖPANOS KIINTEÄ PÄÄOMA TYÖN TUOTTAVUUS TALOUSKASVU ESR -hankkeet työn tuottavuuden kehittäjinä (lähde: ALUEOSAAJA, III väliraportti, 2005)

12. [3] Toteuttajaorganisaatioiden toiminnan kehittämisen reimareita tulevalla ohjelmakaudella 2007 – 2013 ” Give me a place to stand and I will move the Earth.”(Archimedes, 287 to 212 B.C.)

13. Toteuttajaorganisaatioiden ohjelmatyön valmiuksien kehittämisen avaintekijänä korostuu omistajuus* • Omistajuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä toteuttajaorganisaation jäsenten sitoutumista yhteisiin linjauksiin ja pelisääntöihin aina strategisen tason suunnittelusta, tulosohjaukseen, resurssien kohdentamiseen, toimeenpanoon ja hanketoiminnan tulosten jalkauttamiseen saakka. (strateginen omistajuus) • Omistajuus voidaan myös tulkita tässä yhteydessä aineettomien (esim. strateginen työ, operatiivinen johtaminen) ja aineellisten resurssien (esim. kohdennettavissa oleva budjetti- ja ulkoinen rahoitus) sitomiseen hanketoiminnan toteutuksen ja hyödyntämisen tueksi. (toiminnallinen omistajuus) * Tässä yhteydessä keskitytään sisäisen omistajuuden tarkasteluun organisaatioiden välisen ulkoisen omistajuuden sijaan.

14. Toteuttajaorganisaatioiden toiminnan tehostamisen haasteena kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen hanketoimintamalli • Hanketoiminnan integroiminen vahvemmin osaksi organisaation strategisia linjauksia ja tavoitteenasettelua, toimeenpano-ohjelmia ja seurantaa (mm. laatujärjestelmät) • Hanketoiminnan henkilöstön valmiuksien järjestelmällinen kehittäminen (mm. hankevetäjän ”ajokortti”, työnohjaus, tiimimallit) • Hanketoiminnan johtamis-, ohjaus- ja kannustinmallien kehittäminen • Projekti-/projektitoteuttajan blogi- tai päiväkirjamallin kehittäminen ja laajempi hyödyntäminen organisaatioissa.

15. Toteuttajaorganisaatioiden toiminnan tehostamisen haasteena ulospäin korostuu strategioiden yhteensovittamisen haaste • Organisaation ja kansallisten/alueellisten strategioiden tavoitteenasettelun ja toimenpidepaletin yhteensovittaminen (strategy matching) • Aluekehittämisen strategioiden ja välineiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja soveltamiseen liittyvän osaamisen sekä vuorovaikutuksen lisääminen (strategy mixing)

16. Toteuttajaorganisaatioiden tavoitteidenniveltyminen asiakkaiden ja rahoittajan tarpeisiin MIKÄ ON TAVOITTEIDEN TODELLINEN MATCHING? TIETÄVÄTKÖ RIITTÄVÄSTI TOISTENSA TAVOITTEISTA? ?

17. [4] Heikkojen signaalien aalloilla kohti uutta ohjelmakautta ” Organisaatiossa on käytävä dialogia koko ajan, se on ainoa keino yhteisen suunnan ja ymmärryksen luomiseksi. Hanketyö on jatkuvaa tiimityötä projektihenkilöstön ja muun henkilöstön välillä”(J.R., 2006)

18. Avaimet oman organisaation johtamiseen menestykseen hanketoiminnassa? • Jatkuva vuorovaikutus hanketoiminnan ja strategisen suunnittelun välillä • Organisaation hanketoimintaan liittyvien strategioiden rajapintojen tunnistaminen ja hyödyntäminen • Jatkuva hanketoiminnan kehittäminen – harjoitus ja työ tekee mestarin, kunhan ollaan valmiita oppimaan uutta ja pois oppimaan vanhaa • Hanketoiminnan välineiden kehittäminen ja hyödyntäminen • Valintojen tekeminen • Yksikertainen on kaunista

19. Lopuksi… ” Toteuttajaorganisaatiot toimivat vipuvarsina yksittäisten hankkeiden vaikutusten generoimiseksi itse organisaatioon ja ympäristöön. Tämän vuoksi kannattaa panostaa voimakkaasti toteuttajaorganisaatioiden toimintavalmiuksien kehittämiseen. Hyvin varustautunut organisaatio tuottaa hankkeita, joiden siivet kannattavat pysyvämpiin ja laajempiin vaikutuksiin koko yhteiskunnan kannalta”(J.R., 2006)

20. http://www.jyu.fi/econ/yhteistyo/asiantuntijat/alueosaaja/