Hankkeen toteutus ja keskeisimmät tulokset Anneli Leppänen Krista Pahkin Työterveyslaitos

1. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa (HYVIS) Hankkeen toteutus ja keskeisimmät tulokset Anneli LeppänenKrista PahkinTyöterveyslaitos

2. HYVIS -hanke-esittely

3. Miksi HYVIS aloitettiin vuonna 2008? Aloite työmarkkinajärjestöiltä Metsäteollisuus on käynyt viime vuosina läpi mittavaa rakennemuutosta, joka jatkuu edelleen Keskeisenä haasteena on toiminnan uudistaminen Alalla on muuta teollisuutta enemmän sairauspoissaoloja (keskimäärin 7,4 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2007) Teknisten ja tuoteinnovaatioiden rinnalle tarvitaan sosiaalisia innovaatioita, jotka tukevat kaikkien työntekijäryhmien toiminnan, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymistä

4. Mitkä olivat HYVIS -hankkeen tavoitteet? Tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen vaihteluun yhteydessä olevia työn ominaisuuksista, organisaatio-, ryhmä-, ja yksilötason tekijöistä sekä niiden muutoksista ja kehityshistorioista Tunnistaatyöhyvinvoinnin kehitykseen ja sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseen vaikuttavia organisaation, toiminnallisten työryhmien sekä muiden toimijoiden hyviä toimintatapoja Edistää hyvien toimintatapojen leviämistä ja edelleen kehittymistä paperiteollisuuden työpaikoilla ja organisaatioissa Seurata ja arvioida työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen muutoksia sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden ja toimintatapojen kehittymistä kahden vuoden aikana Kuvatatyöhyvinvoinnin kehittymiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan sekä näiden häiriöihin johtavat kehityspolut

5. Kuinka hanke toteutettiin? Hankkeen ohjausryhmä Turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen, Sappi Finland I Oy, pj Tutkija Esa Kaitila (siht.), Paperiliitto r.y. Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Dosentti, osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen, Työterveyslaitos Aluejohtaja Irma Welling, Työterveyslaitos Kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus TTT-kehityspäällikkö Pauli A. Karjalainen, UPM Työsuojelusihteeri Hannu Ulenius, Paperiliitto r.y. Johtava työterveyshoitaja Leena Kajasoja, Stora Enso Oyj Pääluottamusmies Ilkka Nokelainen, Stora Enso Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Taisto Nieminen, Sappi Työmarkkina-asiantuntija Johanna Ellonen, Metsäteollisuus ry Viestintäjohtaja Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry Työhyvinvointipäällikkö Hannu Pursio, Metsäliitto Hankkeen tutkijaryhmä TTL:lla Vastuullinen tutkija: Osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen M-realin yhteyshenkilö: Tiimipäällikkö Arja Ala-Laurinaho Stora Enso yhteyshenkilö: Tiimipäällikkö Krista Pahkin UPM:n yhteyshenkilö: Tutkija Katri Kajosaari Aluejohtaja Irma Welling, tiimipäällikkö Kirsti Launis, erikoistutkija Ari Väänänen, psykologi Matti Joensuu erikoistutkija Ritva Luukkonen, ja erityisasiantuntija Aki Koskinen • Hankkeeseen osallistuneet tuotantolaitokset: • Kaskinen (vuonna 2008) • Kirkniemi (Sappi Kirkniemi 2009 alkaen) • M-real Tako ja Kyro Board • UPM Rauma ja Valkeakoski (Tervasaari) • Stora Enso Anjalankoski ja Imatra • Jokaisella tehdaspaikkakunnalla oli tukiryhmä, joka vastasi hankkeen toteutuksesta

6. Mitä hankkeessa tehtiin? (1/2) Kyselytutkimus osallistuvien tuotantolaitosten työntekijöille toukokuussa 2008 (n=1955, 52 %) ja seurantatutkimussyyskuussa 2009 (n=1535, 49 %) Kyselytutkimuksen tulosten yhdistäminen rekisteröityihin sairauspoissaolotietoihin ajalta 1.1.2001-31.5.2008, n=1387 ajalta 1.6.2008-31.12.2009, n= 803 Kesän ja syksyn 2008 aikana haastateltiinPaperiliiton ammattiosaston edustajia ja työntekijöitä sekä linjajohdon, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon edustajia (n=160). Haastattelujen tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinnan tavoitteita, suunnitelmia ja toimintaa. huhtikuussa 2009 haastateltiin 6 esimiestä arjen ja muutostilanteen esimiestyön haasteista Lisäksi tehtaat toimittivat dokumentteja aikaisemmasta toiminnastaan työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi

7. Mitä hankkeessa tehtiin? (2/2) 5)Tuloksia käsiteltiin osallistujien yhteisissä työseminaareissa, joissa työstettiin suunnitelmia toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi sekä sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseksi syyskuussa 2008: kyselyn tulosten käsittely, tutustuminen tehtaiden käytäntöihin ja tehdaskohtaisten jatkosuunnitelmien valmistelu maaliskuussa 2009: sairauspoissaolojen ja muutosten hallinta syyskuussa 2009: Käytännön toimintamallien laatiminen 1. Epäasiallisen käyttäytymisen ja kiusaamisen tunnistaminen ja toimintamallin kehittäminen käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn 2. Tukitoimet organisaation irtisanoessa: a. irtisanotut, b. esimiehet, c. työpaikkansa säilyttävät 3. Työn kehittäminen huhtikuussa 2010: loppuseminaari: keskeiset tulokset ja tulevaisuuden suunnitelmat

8. Mitä tutkimusaineistosta tehtiin kohdeorganisaatioille? • Kyselytutkimusten tulokset vuosilta 2008 ja 2009: yleistason raportit, tehdaskohtaiset raportit, osastokohtaiset raportit, palautetilaisuudet • Haastatteluraportit: yhteenveto kunkin tehtaan haastatteluista • Koko aineiston kattavia teemaraportteja, aiheena: • Sairauspoissaolot ja niiden hallinta • Kiusaaminen ja epäasiallinen käyttäytyminen • Organisaatiomuutos ja sen toteuttaminen • Esimiestyö ja sen haasteet • Työskentelyolosuhteet ja niiden yhteys työhyvinvointiin • Kaikista raporteista on tehty myös yleistajuisia tiivistelmiä, yhteenvetoja ja esityskalvoja tehtailla hyödynnettäväksi • Abstraktit ja esitykset konferensseissa • Projektilla extranet-sivusto, johon koottu materiaalit

9. Mitä kohdeorganisaatioissa tehtiin projektin aikana? • Tehtailla perustettiin tukiryhmät, joissa käsiteltiin tuloksia ja suunniteltiin niiden pohjalta toimia organisaatiossa toteutettavaksi • nimetty yhteyshenkilö yhteydenpidon selkeyttämiseksi • Kehittämissuunnitelmia laadittiin myös työseminaareissa • Tehtailla mm. • päivitettiin toimintaohjeita kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi ja käsittelemiseksi sekä tietoisuutta ohjeiden olemassa olosta parannettiin • järjestettiin jaksamisen tukemiseksi lyhyen työvuorokierron kokeiluja • panostettiin esimieskoulutuksiin • kiinnitettiin huomiota työhönpaluukeskusteluihin sairauspoissaolon jälkeen (Varhaisen välittämisen malli) • kiinnitettiin huomiota kehityskeskustelujen käymiseen ja osaamisen kehittämisen tarpeisiin • Projektin tuloksista kirjoitettiin tehtaiden sisäisissä julkaisuissa ja intranetissä. Tulokset ovat myös toimineet keskustelun pohjana yritysten sisäisissä seminaareissa ja tapaamisissa.

10. Miten HYVIS -projektin toteutus onnistui? HYVIS -hankkeen ohjausryhmän jäseniä ja tehtaiden yhteyshenkilöitä (ja tukiryhmän jäseniä) pyydettiin arvioimaan hankkeen toteutusta Kouluarvosana projektille 8,5 Projektin vahvuutena oli mm.: Eri osapuolten vahva sitoutuminen hankkeeseen Laaja yhteinen tahtotila ja tausta koko hankkeen ajan Työseminaarit olivat tärkeitä yhteistyön ja projektin toteuttamisen kannalta Sitoutuneisuus projektiin oli työntekijäpuolelta vahvempaa, koska myös ttliitto oli mukana Ohjausryhmän säännöllinen kokoontuminen lyhyin väliajoin Kehittämisehdotuksia vastaavankaltaisille projekteille oli mm.: työseminaareja ym. tapahtumia pitäisi toteuttaa eri puolella Suomea laajemmin mahdollisuus jatkoseurantaan

11. Keskeiset tulokset

12. 7,3 % 5,2 % Sairauspoissaolopäivien lukumäärät vuosina 2001- 2009 1000 työntekijää kohden Laskennallisesta työajasta /hlö

13. Yhtäjaksoisten alle 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001–2009 1000 työntekijää kohden

14. Yhtäjaksoisten vähintään 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001–2009 1000 työntekijää kohden pitkät poissaolot muodostavat yli 60 % kaikista poissaolopäivistä

15. Sairauspoissaoloihin yhteydessä olevat tekijät • Keskeiset sairauspoissaoloja selittävät kokonaisuudet olivat: • Osasto: työolot ja työkuorma • Alentunut työkyky ja jaksaminen (stressi ja työuupumus) • Organisaation toiminta: työryhmän ja esimiesten toiminta sekä johtamisen oikeudenmukaisuus • Työtehtävät: työtehtävien lukumäärä ja työn palkitsevuus • Toimintatavat: esimiehen ja työterveyshuollon toimintatavat • Terveyskäyttäytyminen: painoindeksi, tupakointi, alkoholinkäyttö • Organisaatiomuutoksen hallinta

16. Selittävien tekijöiden selitysosuus sairauspoissaolopäivien kokonaismäärästä (1.6.2007 - 31.5.2008 ) 23 %

17. Osatekijät, jotka erottelevat korkean (keskimäärin yli 15 sairauspäivää vuodessa per työntekijä) ja matalan (keskimäärin alle 10 sairauspäivää vuodessa per työntekijä) sairauspoissaolomäärän omaavia osastoja

18. Työskentelyolosuhteiden haittaavuus sairauspoissaolopäivien mukaan ryhmiteltynä (% -osuus)

19. Käytössä olevia työterveyden ja työturvallisuuden toimintatapoja

20. Arvioidun työkyvyn yhteys sairauslomapäivien määrään

21. Koetun stressin yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

22. Esimerkki

23. Työryhmän toimivuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

24. Esimieheltä saadun tiedollisen tuen määrän yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

25. Johdon päätöksenteon koetun oikeudenmukaisuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

26. Kehittämisehdotuksia organisaation toiminnan kehittämiseksi

27. Muita keskeisiä teemoja:- Työvuoromallit

28. Työvuorojärjestelmän vaikutus jaksamiseen ja terveyteen 3-vuoron kiertopituuden mukaan (% -osuudet, HYVIS 2009)

29. Esimerkki

30. Yhteenveto

31. Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (1/2) • Kohdeorganisaatiot kokivat, kuten koko toimiala, suuria muutoksia • Työntekijän näkökulmasta muutokset ovat vaikuttuneet mm. omien työtehtävien muuttumisena, esimiehen vaihtumisena sekä uuteen työryhmään siirtymisenä • Ajan riittävyys työtehtävien suorittamiseen heikentyi projektin kuluessa • mm. Työntekijöiden määrä vähentyi tehdasyksiköissä 28 % kahden vuoden aikana • Työtehtävissä koettiin tapahtuneen myös positiivisia muutoksia • Esimerkiksi työnkierron koettiin lisäävän työn haastavuutta ja vaihtelevuutta sekä tasaavan työkuormaa • Moniosaajien osuus lisääntyi projektin aikana • Yhä useampi työntekijä oli sitä mieltä, että eri työtehtävien osaamisen hallintaa tulisi lisätä työryhmässä • Tarve ammatilliseen lisäkoulutukseen lisääntyi • Kiusaamiskokemusten yleisyys pysyi lähes samalla tasolla, mutta tietoisuus toimintaohjeiden olemassa olosta parantui selvästi

32. Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (2/2) • Työryhmien ja esimiesten toiminta koettiin varsin myönteisesti: • Esimieskoulutukseen panostaminen oli erityisen huomion kohteena osalla tehtaista • Arviot johdon toiminnasta heikentyivät projektin aikana • Työntekijöiden omat arviot työkyvystään olivat/pysyivät hyvällä tasolla • Hyviä kokemuksia lyhyen työvuorokierron kokeiluista • Arviot työtyytyväisyydestä ja työn myönteisestä tulevaisuudesta hieman heikkenivät • Yleisesti ottaen sairauspoissaolojen määrä vähentyi vuoden 2009 aikana, ja vähentymistä tapahtui erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi poissaoloissa • Seuranta-ajan lyhyys ja sen aikana tapahtuneet useat muutokset vaikeuttavat kuitenkin johtopäätösten tekemistä sairauspoissaolojen vähenemisestä hankkeen aikana

33. Mihin kiinnittää huomiota sairauspoissaolojen vähentämiseksi? • työoloihin ja työkuormaan: • Huomiota meluun, tapaturmavaaraan, kuumuuteen ja pölyisyyteen • työntekijän omaan arvioon työkyvystään ja jaksamisestaan: • Hälytyssignaali jota tulisi kuunnella • organisaation eli työryhmien, esimiesten ja johdon toimintaan • Toimintaan tulisi kiinnittää huomiota, tukea ja seurata Muita tärkeitä osa-alueita ovat: • työtehtävät ja niiden hallinta, sekä työn palkitsevuus: • Työn ja osaamisen kehittämismahdollisuuksiin panostettava • esimiesten ja työterveyshuollon toiminta pitkien sairauslomien yhteydessä • Työhönpaluukeskustelut tukemaan paluuta sairauslomalta • yksittäisen työntekijän terveyskäyttäytyminen: • Huomiota työntekijään, jolla useampia riskitekijöitä • muutosten hallinta • Organisaatiomuutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen panostettava

34. http://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/Documents/TTL_Hyvisraportti.pdfhttp://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/Documents/TTL_Hyvisraportti.pdf