Vanhusten toimintakyvyn edistäminen Vanhustyön vastuunkantajat 13.10.2011

1. Vanhusten toimintakyvyn edistäminenVanhustyön vastuunkantajat13.10.2011 Taina Rantanen

2. Miksi tutkia vanhuuden toimintakykyä? • Me kaikki vanhenemme • Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä • Väestön ja työvoiman vanheneminen • Eläkkeellä olevat henkilöt ovat yhteiskunnallinen voimavara • Vapaehtoistyö, järjestöt, palkkatyö, sukupolvien välinen hoiva, sosiaalinen ja intellektuaalinen pääoma • Productive aging ~ hyötyvanhuus • Pitkäikäisyys saattaa kuvata tervettä vanhenemista Toimintakyky • Kyky saada aikaan jokin toiminta tai saavuttaa jokin päämäärä • Tasapainotila kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä

3. Sosiaalinen ympäristö • Patologia • sairaus • vanhenemismuutos • Fysiologinen vaurio • elinjärjestelmän • häiriö kuten huono lihasvoima, huono näkö • Toiminnanrajoitus • rajoitus koko kehon • toiminnoissa, kuten kävelyssä Fyysinen ympäristö • Toiminnanvajaus • rajoitus sosiaalisen roolin • mukaisessa toiminnassa • kuten kotitöissä, kaupassa käynnissä Yksilölliset tekijät • Osallistumisen rajoitus • joutuu luopumaan • aiemmista harrastuksista (Verbrugge, Jette 1994)

4. Toiminnanvajaus syntyy kun yksilön toimintakyky ei riitä ympäristön asettamiin vaatimuksiin. • ”Toimintakykyreservi” : lapsuus, nuoruus, keski-ikä • Toiminnanvajausta voidaan vähentää sekä alentamalla ympäristön vaatimuksia (esim. palveluilla) että kuntouttamalla yksilöä leskeytyminen Toimintakyky polviproteesileikkaus lonkkamurtuma keuhkokuume Ympäristön asettamat vaatimukset Lapsuus ja nuoruus Vanhuus Keski-ikä

6. (Koskinen et al. Terveys 2000)

7. Vanheneminen • Vanheneminen on monisoluisten eliöiden asteittaista heikkenemistä, joka lisää kuoleman todennäköisyyttä • Prosessia määrittävät geenit ja ympäristötekijät (siis kaikki muukin kuin geenit) • Vanheneminen ja plastisuus • Vanhuuden toimintakykyä määrittävät sekä viimeaikaiset että aiemmin elämässä sattuneet tapahtumat

8. Elämänkulkututkimus • Tarkastellaan aiempien elämänvaiheiden (sikiöaika, lapsuus, nuoruus, keski-ikä) merkitystä vanhuuden terveydelle ja toimintakyvylle • Edellyttää pitkiä seuruututkimuksia • Geenit, ympäristö ja elämänkokemukset (koulutus, perhe, tavoitteet) vaikuttavat vanhenemiseen

9. Fysiologiset vanhenemismuutokset?

10. Hand Grip Strength Changes over 27 Years HHP, HAAS Kg Baseline n=1129 42 n=1491 n=484 Survivors n=647 n=1000 (N=3680) 38 n=343 n=809 n=67 n=924 Follow-up 34 n=1129 n=377 Average decline 1%/year n=1491 30 Non-survivors n=647 (N=3594) 26 n=343 22 n=67 0 1 45-49 50-54 55-59 60-64 65-68 71-76 77-81 82-86 87-91 92-96 Age group (years) Rantanen et al., JAP 1998; 85:2047-2053

11. Disability 25 years later according to midlife grip strength tertiles among 6089 initially healthy men, HHP Disability Grip strength tertiles Functional limitations % (Rantanen et al. JAMA 1999;281:558-560)

12. In-patient care in the last year of life according to physical activity behaviour since midlife Men Women * In-patient care days ** * one-way ANOVA between groups * p-value=0.019 one-way ANOVA between groups * p-value=0.018 ** p-value=0.012 (von Bonnsdorf et al. J Gerontol Med Sci 2008)

13. Barker hypothesis • Englantilaisen tohtori David Barkerin hypoteesin mukaan sikiön ja varhaislapsuuden huono ravitsemustilanne altistaa myöhemmällä iällä erilaisille elintasosairauksille. • Ravinnon puutteesta kärsinyt sikiö ohjelmoi geenien kautta kehonsa tulemaan toimeen niukalla ravinnolla koko loppuelämän ajan. Sopeutumisjärjestelmästä tulee sairauksille altistava riskitekijä, kun aikuisena saa runsaasti ravintoa. • Kohdun huono ravitsemustilanne näkyy usein pienenä syntymäpainona. • Suomen erinomainen neuvolatoiminta on kiinnostanut tohtori Barkeria ja hän lienee tehnyt paljonkin yhteistyötä Suomessa toimivien tutkijoiden ja lääkäreiden kanssa.

14. Birth weight and hand grip strength in midlife Grip strength (kg) at age 53 years Birth weight quintiles Kuh et al. Am J Epidemiol 2002; 156:627-633.

15. Odds Ratios for Lower SF-36 Physical Functioning at Age 61.6 Years According to Birth Weight and Body Mass Index at 11 Years of Age SF-36 score top and middle thirds vs. lowest third (cut-off at 85 for men and 75 women). Values for birth weight and body mass index were divided into three equal sized groups. †Adjusted for gender, chronological age, length of gestation, adult lean body mass, highest social class in childhood and adulthood and smoking status (von Bonsdorff et al, in press)

16. Pitkäikäisyystutkimukset • -etsitään poikkeuksellisen pitkäikäisiä • yksilöitä tai perheitä • metodisena pulmana kontrolliryhmän • puute ja pitkäikäisten vähäisyys • -maailmanlaajuisesti vain harvoja tutkimuksia, • joissa voidaan tarkastella pitkäikäisyyttä • ennustavia tekijöitä • -pitkäikäisten henkilöiden jälkeläisten • terveyden tutkimus • -koeläinmallit Catherine McCaig and Winifred Whynot, sisters, ages 102 and 101

17. . Ovatko poikkeuksellisen pitkäikäiset henkilöt aiemmin elämässään erilaisia kuin ne, joiden elinikä jää lyhyemmäksi? HHP-tutkimuksen 1900-1909 syntynyt mieskohortti 44 vuoden seuruututkimus Differences at age 62 according to subsequent longevity (Rantanen et al. AGE 2011)

18. Grip strength at the age of 62, mothers longevity, smoking and survival among 2240 decedent men born 1909 or earlier Honolulu Heart Program/Honolulu-Asia Aging Study Smoking Ever Never Grip Strength Tertiles Lowest Middle Highest Survival after Baseline (years) Longevity of Mother (years) (Rantanen et al. AGE 2011)

19. Pitkäikäisyys Keski-iän lihasvoima ja äidin elinikä kuvaavat fysiologista reserviä ja geneettistä vastustuskykyä vanhenemista vastaan, joita voi vahvistaa liikunnan avulla ja heikentää tupakoimalla Näiden tekijöiden vaikutukset ovat additiivisia Henkilöt, joilla on epäedullisempi perimä, voivat kompensoida sitä terveillä elintavoilla

20. Liikuntakyky • Liikuntakyky summaa ihmisen toimintakyvyn ja terveyden • Liikuntakykyä tarvitaan monissa itsensä hoitamiseen liittyvissä tehtävissä • Liikuntakyky mahdollistaa osallistumisen • Liikuntakyky on yhteydessä elämänlaatuun

21. Ulkoympäristö ja liikuntakyky vanhuudessa • Ulkona liikkuminen ja luontosuhde tärkeä suomalaisille • Liikuntakyvyn heiketessä ympäristön esteellisyyden vaikutus kasvaa • Hoidon painopisteen siirtyminen laitoksista kotiin on johtanut siihen, että • kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jotka eivät pääse omin • voimin ulos • Ulkona liikkumisen pelko ja tyydyttämätön liikunnan tarve yleisiä

22. Lawton's press-competence model. Lawton MP, Nahemow L. Ecology and the aging process. In: Eisdorfer C, Lawton MP, eds. The Psychology of Adult Development and Aging. Washington, DC: American Psychological Association; 1973.

23. Liikkumisen esteet ulkoympäristössä ja liikuntakyvyn heikkeneminen 75-81-vuotiailla henkilöillä 3.5 vuoden seuruu, mittaukset 6 kk välein Ei liikkumisvaikeuksia alkutilanteessa 2 km walking 0.5 km walking Rate/10 person years Rate/10 person years (Rantakokko et al. Age and Ageing, in press)

24. Distances R²=.41 .21 (.03) .19 (.04) .16 (.03) Number of chronic conditions .23 (.04) Unmet physical activity need R²=.20 .15 (.04) .16 (.04) QoL R²=.36 .53 (.12) .12 (.04) -.21 (.04) -.24 (.04) Traffic R²=.01 -.23 (.04) Fear of moving outdoors R²=.12 .20 (.04) .09 (.03) -.12 (.04) Walking speed -.30 (.04) .22 (.04) R²=.06 -.58 (.08) Terrain R²=.33 Path analyses model of the determinants of QOL among 75- to 81-year old community-living older people (n=589). INDIVIDUAL ENVIRONMENT INTERACTION (Rantakokko et al. 2010, JAGS)

25. Toimintakyvyn edistäminen(Ottawa Charterin mukaan)PromootioToimintakykyä edistävä yhteiskuntapolitiikka , toimintakykyä tukeva ympäristö, yhteisöllinen toiminta, yksilön taitojen kehittäminen, sairauksien varhainen hoitoPreventioUhkaan varautuminen ennekuin vaaratekijä on läsnä (esim. liikunnan harrastus), vaaratekijän aiheuttaman haitan vähentäminen (esim. painonhallinta), terveysneuvonta, riskiryhmiin ja koko väestöön kohdistuvat toimenpiteet Kuntoutus Fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapiaKuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen sekä sairauden seurauksien vähentäminen KompensaatioFyysisen tai henkisen tuen järjestämiseksi tuotettava palvelu henkilöille, jotka eivät selviydy esimerkiksi päivittäisestä elämästään itsenäisesti Sen avulla alennetaan ympäristön asettamia vaatimuksia yksilölle

26. Esimerkkejä toimintakyvyn edistämisestä elämänkulun eri vaiheisa

27. Millaisia liikuntaneuvoja terveydenhuollossa iäkkäille asiakkaille annetaan? % Ei neuvoja Vain kieltoja Vain kehoi- tuksia Kieltoja ja kehoituksia (Hirvensalo ym. Preventive Medicine 2005

28. Liikuntakyvyn ongelmien seulonta ja liikuntaneuvonta • Satunnaistettu kontrolloitu koe • 75-81 –vuotiaita itsenäisesti asuvia henkilöitä • Pystyy kävelemään 500m, ei huomattavia muistiongelmia,ei liikunnallisesti aktiivinen • N=657 • Interventio • kahdenkeskinen liikuntaneuvonta n 1 tunti • Puhelinkeskustelu noin joka 3. kuukausi kahden vuoden ajan

29. Tulokset • Liikuntaneuvonta • Lisäsi liikunta-aktiivisuutta • Vähensi liikuntavaikeuksien syntymistä (NNT=15) • Alaryhmäanalyysit • Vähensi kotihoidon tarvetta • Paransi mielialaa lievistä masennusoireista kärsivillä henkilöillä • Ehkäisi IADL toiminnanvajautta niillä, joilla ei aluksi sitä ollut

30. Liikunta ja ulkoilu -ihmisen perusoikeus! • Yli puolet 75-81 –vuotiaista henkilöistä haluaisi lisätä liikuntaa • Joka kolmas kokee, että heillä ei ole siihen mahdollisuutta • Liikuntaneuvonta ei auta henkilöitä, joilla on vaikeuksia mennä ulos itsenäisesti, he tarvitsevat intensiivisempää tukea • >Laadukas vapaaehtoistyö

31. Vapaasti tulostettavissa osoitteesta www.gerocenter.fi

32. Yhteenveto Väestö vanhenee Pitkäikäiset ihmiset kestävät terveenä pidempään Aiempien elämänvaiheiden, jopa sikiöajan , terveys ja elinolot heijastuvat vanhuuden terveyteen Toimintakyky ei kestä ihan koko elämää Toimintakyvyn edistämisen mahdollista ja sen tärkeys kasvaa iän myötä Promootio, preventio, kuntoutus, kompensaatio