360 likes | 725 Views
Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3 M 4-6; HB 9, RT 3.2. 17.4.2014. Korkojen määräytyminen. Kahdenlaisia korkoja Markkinakorkoja, lähinnä pankkien (ja ehkä valtion, vakuutusyhtiöiden ym ) välisillä markkinoilla muodostuvia
E N D
Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 3M 4-6; HB 9, RT 3.2 17.4.2014 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Korkojen määräytyminen • Kahdenlaisia korkoja • Markkinakorkoja, lähinnä pankkien (ja ehkä valtion, vakuutusyhtiöiden ym) välisillä markkinoilla muodostuvia • Kenelläkään ei markkinavoimaa => kukaan ei pysty tekemään riskitöntä voittoa • Piensijoittaja pääsee (välittäjän kautta) tälle markkinalle sijoittajana joukkolainojen osalta, kotitalous tai pienyritys ei pääse lainanottajana • Suorat lainat, arvopaperikaupat • Pankkien asiakaskorot • Pankeilla todennäköisesti / ehkä markkinavoimaa => pankit voivat saada voittoa • Vain asiakas hinnanottajana – ei ehkä asiakaskaan suurimpien firmojen tapauksessa? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Markkinakorkojen määräytyminen • Joukkolainamarkkinoilla periaatteessa tavanomainen kysyntä- ja tarjonta –kehikko; • Runsaasti ostajia ja myyjiä • Alhaiset kaupankäyntikustannukset • Epäsymmetrisen informaation ongelma vähäinen ainakin jälkimarkkinoilla, koska suuri määrä täysin homogeenista hyödykettä (ainakin jos merkittävä velallinen) ja koska toteutuneet hinnat ovat julkisia • Organisoidut kaupankäyntijärjestelmät (pörssi tms) => hinnat erittäin joustavia • Yksi kauppapaikka => aina yksi hinta • Ostajat ja myyjät löytävät helposti toisensa => Parhaita reaalimaailman esimerkkejä täydellisen kilpailun markkinoista? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Markkinakorkojen määräytyminen P D S r D S • Löytyy aina nopeasti tasapainohinta (tai korko), jolla kysyntä = tarjonta • Muistakaa koron ja joukkolainan hinnan suhde! Korkojen nousu = näiden papereiden hintojen lasku! => Oikeanpuoleisessa kuviossa käyrien kulmakertoimet toisia kuin mihin totuttu! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Markkinakorkojen määräytyminen • Joukkolainan kysyntää lisäävät ainakin • Sijoittajien suuri varallisuus ja korkeat tulot • Sijoittajien pessimistiset tulo-odotukset • Varautumissäästämistä • Eläkejärjestelmään kohdistuva epäluottamus • Korkea tuotto • Alhaiset inflaatio-odotukset (=> hyvä reaalituotto) • Vaihtoehtoisten kohteiden alhainen tuotto • Odotukset korkojen laskusta • ”Nyt vielä voi sijoittaa hyvällä korolla” • Alhainen riski • Hyvä likviditeetti – yllättävän menon sattuessa ei harmita, että rahat ovat kiinni kohteessa • Pankkien tapauksessa vakuuskelpoisuus keskuspankkirahoituksessa eräänlaista likviditeettiä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Markkinakorkojen määräytyminen • Joukkolainojen tarjontaa lisäävät ainakin • Lainanottajan optimistiset käsitykset tulevasta takaisinmaksukyvystä • Hyvät investointimahdollisuudet • Pelko tulevan rahoituksen saatavuuden vaikeuksista • Korkeat inflaatio-odotukset • Etenkin pitkäaikainen, kiinteäkorkoinen laina • Markkinaa kokonaisuutena ajatellen: budjettialijäämä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Fisher-efekti • Inflaatio / inflaatio-odotukset vähentävät joukkolainojen kysyntää mutta lisäävät tarjontaa => nimelliskorot nousevat • ”Intuitiivisesti selvimpiä väitteitä taloustieteissä.” • Inflaatio ei auta velallista, ellei se tule yllätyksenä, ja ellei korkoa kiinnitetty pitkäksi ajaksi • Reaalikorko yleensä pitkällä aikavälillä erittäin vakaa • Vai onko? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Fisher-efekti Suomessa? • Nimelliskorko vaihdellut ehkä hiukan enemmän kuin reaalikorko, mutta ero ei dramaattinen • Reaalikorko vaihdellut negatiivisen ja +14:n välillä • Tässä toteutunut vuosi-inflaatio (+/- 6 kk), ei inflaatio-odotus, joka voisi olla mielekkäämpi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Fisher-efekti ja inflaatio-odotukset • Olemassa inflaatioindeksoituja obligaatioita (Ranska, UK, US) => markkinoiden inflaatio-odotus havaittavissa • Ranskan valtion inflaatioindeksoidun erittäin pitkäaikaisen lainan (reaalinen) korko ollut viime kuukausina noin 1 % • Korkoero indeksoimattoman ja indeksoidun obligaation välillä kertoo inflaatio-odotuksen • Woodward(1992; Rev Econ & Stat 74, 315-320) • Brittiläinen data • Inflaatio-odotuksilla ja verotuksella korjattu pitkä reaalikorko ollut hyvin vakaa • Inflaatio-odotusten nousu nostaa nimelliskorkoja enemmän kuin samassa suhteessa • Verotus! Inflaatio tulkitaan verolainsäädännössä pääomatuloksi! • Veron jälkeinen reaalikorko ei juuri muutu inflaatio-odotusten muuttuessa • Mahtaisiko vielä päteä? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Ranskan valtion 2032 erääntyvien obligaatioiden korot K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
”Loanablefunds” -teoria • ”Klassisen” koulukunnan lähestymistapa korkojen muodostumiseen • Puhdasta ”mikroa” • Markkinaepätäydellisyyksiin ei juuri huomiota (täystyöllisyys, ei informaatioepätäydellisyyksiä yms) • Tuottavuus ja säästäväisyys • Luotontarjonta aina säästämistä, luotonkysyntä investointeja • Korkojen nousu => harvemmat investoinnit kannattavat • (Raja)tuottavuuden nousu => useammat investoinnit kannattavat • Korkojen nousu => kulutuksen lykkääminen tulee houkuttelevammaksi • Säästämis- ja investointipäätökset määrällisesti samoiksi, kun sopiva korkotaso löytynyt • S= I suljetussa taloudessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Likviditeettipreferenssiteoria • Keynes, osa klassisen taloustieteen kritiikkiä • Agentit preferoivat likvidiyttä, jota saadakseen pitää luopua korkotuotosta • Setelit vs. naapurille lainaaminen (tai realistisemmin: obligaatio) • Säästäminen riippuu koroista heikosti, säästämismuoto riippuu voimakkaammin • Ei näin: ”Korot ovat nyt niin korkeat, että lykkään uuden sohvakaluston ostamista ensi vuoteen. Saan mukavasti korkoa, kun talletan rahat vuodeksi.” • Vaan: Korkeat korot=> sijoittaminen obligaatioihin; alhaiset korot => ”sukanvarteen” • Korot alhaiset => todennäköisesti seuraavaksi nousevat => ei kannata sijoittaa pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin, koska sijoituskohteiden hinnat laskevat korkojen noustessa • Epätäydellinen tietämys tulevaisuudesta: • Työllisyys voi vaihdella paljon => tulot voivat vaihdella paljon => järkevää säästää jopa kohteisiin, joiden tuotto alhainen /olematon, jos varat nopeasti käytettävissä ilman transaktiokuluja • Epävarmuuden kasvu => halutaan pitää enemmän rahana, vähemmän korkosijoituksissa => obligaatioiden kysyntä laskee ja korot nousevat K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Markkinakorkojen aikarakenteesta • ”Markkinoilla ei arbitraasimahdollisuutta => Korkotuoton kannalta samantekevää, sijoitetaanko nyt 2 v. obligaatioon vai kahtena peräkkäisenä vuotena vuodeksi” • Vuoden rahamarkkinakorko 3%; odotus, että sama korko vuoden päästä yhä 3%; kahden vuoden koron r pitää olla (1.03)*(1.03)=(1+r/100)2 => r=3 % • Tämä järkeily ei päde reaalimaailmassa! • Useimmiten ns. tuottokäyrä nouseva • 10 v. valtion obligaation korko korkeampi kuin 3 kk valtion velkasitoumuksen yms r 1 kk 6 kk 1 v 5 v 10 v K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Esim korot 4.4.2014 • 1 vkoEuribor 0,204 • 1 kk Euribor 0,240 • 3 kk Euribor 0,319 • 6 kk Euribor 0,423 • 12 kk Euribor 0,600 • Suomen valtion 5 v. obligaatiokorko 0,72 • Suomen valtion 10 v. obligaatiokorko 1,90 • Mitä pitempi laina, sitä korkeampi korko • Huom: Obligaatiokorot ja valtion obligaatioiden korot eivät täysin vertailukelpoisia erilaisten riskien vuoksi! • Euriborkorko = pankkien välisten vakuudettomien lainojen korko; pankkiriski ja valtioriski poikkeavat! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Yleinen lainalaisuus • On tavallisempaa, että pitkä korko on lyhyttä korkeampi kuin toisinpäin. • Tammikuusta 1999 tammikuuhun 2014 näiden korkojen erotus keskimäärin noin 41 pp • Pp = peruspiste = 0.01 %, siis 41 pp = 0,41 prosenttiyksikköä • Erotus suuri etenkin korkojen ollessa nousussa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Saksan 3 kk rahamarkkinakorko 1975-2014 • Ei ole historiallista trendiä, että korot koko ajan nousisivat • Jos jotakin, nimelliskorot trendinomaisesti laskeneet tällä periodilla K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Mikä selittää korkokäyrän taipumuksen olla nouseva? • Likviditeetti • Luotonantajat preferoivat varojen sitomista lyhyeksi ajaksi • Epävarmuus siitä, koska varoja tarvitaan • Selitys sitä parempi, mitä epälikvidimpi tai epäluotettavampi markkina • Normaaliaikoina ei kovin uskottava valtion obligaatioiden osalta? Helppo muuttaa rahaksi • Merkitys korostui finanssikriisissä? Markkinat voivat ”kuivua” koska tahansa => pitkämaturiteettinen joukkolaina ei-houkutteleva sijoittajalle: sitä ei ehkä voikaan myydä ensi vuonna, vaikka juuri nyt olisi hyvin toimiva markkina. • Luotonottaja puolestaan preferoi pitkäaikaisia lainoja, jos epävarmuus tulevasta luotonsaannista => ollaan valmiita maksamaan enemmän • Kannattaako pitkä projekti rahoittaa lyhyellä lainalla? • Riskipreemio: pitkä laina ”korkoherkempi” K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Korkojen aikarakenteesta • Instrumentin markkinahinnan herkkyys koron muutoksille keskeinen syy korkokäyrän nousevuudelle • Pitkä laina herkempi => vähemmän houkutteleva riskiaversiiviselle sijoittajalle • Esimerkki: 100 rahan obligaatio erääntyy N vuoden kuluttua, ei kuponkikorkoa => joukkolainan markkinahinta = P = 100/(1+r)N => ∂P/∂r = - N 100/(1+r)N+1 <0 • Markkinahinnan suhteellinen muutos = absoluuttinen muutos / obligaation hinta: [-N 100/(1+r)N+1 ]/ [100/(1+r)N ] = - N/(1+r) <0; • Mitä pidempi maturiteetti N, sitä voimakkaampi suhteellinen obligaation arvon muutos korkojen muuttuessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Korkojen aikarakenteesta • Intuitio: erääntyy huomenna => diskonttauksella ei väliä millään kuviteltavissa olevalla korolla => arvon muutokset suunnilleen nolla joka tapauksessa; • Duraatio: joukkolainan tulevaisuudessa tuottamien kassavirtojen (=korot, kuoletukset) keskimääräinen maturiteetti • Kutakin erää painotetaan sen osuudella instrumentin arvosta • Pätee melko tarkkana likiarvona: duraatio = monellako promillella joukkovelkakirjan hinta muuttuu jos korkotaso muuttuu kymmenen peruspisettä? • Duraatio yksi vuosi; korot +0,1 % => instrumentin hinta alenee 0,1 % • Duraatio kaksi vuotta; korot +0,1 % => instrumentin hinta alenee 0,2 % • Etc… • Modifioitu duraatio; pätee täsmällisesti K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Duraation laskenta • D = [∑{iWi /(1+r)i}]/P missä P = paperin hinta nyt, Wi = paperin tuottama kassavirta i vuoden päästä, r = paperin efektiivinen tuotto • Esim: Efektiivinen tuotto 10 %, tuottaa 100 nyt ja 100 yhden vuoden päästä • Tuotto nyt: i=0, W =100 = > iWi /(1+r)i = 0 • Tuotto vuoden päästä: i =1, W=100, (1+r)i =1.1 => (iWi )/(1+r)i = 100/1.1 = 90.909… • Paperin hinta = 100 + 100/1.1= 190,909… => Duraatio = 90,909/190,909 = 0,476… • Siis väljästi tulkiten: paperin kassavirtojen toteutumisen painotettu keskiarvo vajaan puolen vuoden päästä. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Duraatio ja paperin riski Nyt duraatio = maturiteetti K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Erittäin alhaisiksi painuneet korot: tapaus Japani • 30 vuoden obligaatiokorko hiukan yli 2 % • Pitkään jatkunut taantuma, deflaatio 1990-luvulla • Etenkin BKT:n deflaattori; laskenut vsta 1994 • Deflaatio => hyvinkin alhainen nimelliskorko vastaa kohtuullista reaalikorkoa • Taantuma => vähäiset investointimahdollisuudet => vähäinen rahoituksen kysyntä • Valtion voimakas velkaantuminen 1990-luvun alusta lähtien ei ole muuttanut tilannetta • Ekspansiivinen rahapolitiikka, jonka odotetaan jatkuvan => alhaiset korko-odotukset • Pessimistiset tulo-odotukset => säästämiskohteiden kysynnän kasvu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Japanin valtion 3 kk korko K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Tulo-odotukset ja tasapainokorko • Onko tulevaa taloudellista kasvua koskeva odotus jotenkin kytköksissä korkotasoon? • Mallittelua… • Taloudessa tuotetaan vain yhtä hyödykettä, jota ei voi varastoida => aina kulutetaan se, mikä tuotetaan. • Tulot pilaantuvana hyödykkeenä • Suljettu talous => agentit yhteensä eivät voi ottaa nettolainaa / tehdä nettosijoitusta • Mutta: hyödyke voi olla lainasopimusten kohteena: ”Anna minulle nyt, annan sinulle ensi periodilla” • Talous olemassa vain kaksi periodia K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Tulo-odotukset ja tasapainokorko • Kunkin agentin tulot periodilla 1 ovat +1 ja periodilla 2 ovat x • Jokainen maksimoi hyötyfunktiota U(c1)+kU(c2) • Missä Ct on periodin t kulutus ja k on aikapreferenssiparametri • U’>0; U’’<0 (Laskeva rajahyöty, molemmilla periodeilla sama hyötyfunktio) • r= 1+korko; L= kuluttajan nettolainananto (voi olla negatiivinen, jos ottaa lainaa!) • Miten lainasopimusten tasapainokorko riippuu periodia 2 koskevista tulo-odotuksista? • Tasapainoehto kullekin kuluttajalle • KokonaisutiliteettiUkok= U(1-L)+kU(r*L+x) • Optimissa kulutuksen siirto periodien välillä ei marginaalisesti muuta kokonaisutiliteettia; derivoidaan kokonaisutiliteetti L:llä -U’(1-L) + k*r*U’(r*L+x) = 0 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Tulo-odotukset ja tasapainokorko • Implisiittinen derivointi • f(y,x)=0; Jotta tämä pätisi kun x:ää muutetaan, pitää y:nkin muuttua. Mutta paljonko? • df/dx+(df/dy)*(dy/dx)=0 => dy/dx = - (df/dx)/(df/dy) • Tähän sovellettuna f =-U’(1-L) + k*r*U’(r*L+x) = 0 • Suljettu talous, kaikki agentit samanlaisia => kukaan ei tasapainossa ota tai anna lainaa, kun tasapainokorko löytynyt - Korkojen muutoksen ja tulo-odotuksen muutoksen kumottava toisensa => korot nousevat, kun tulo-odotus nousee. U’’ <0; Koska L<<1, melko varmasti positiivinen (periaatteessa mahdollista kehittää esimerkkejä, joissa vaikutus negatiivinen, varsinkin jos hyötyfunktiossa outoja ”kulmia” (U’’>>>>0); tietty utiliteetin taso periodilla 2 riittää, enemmästä ei väliä…) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Tulo-odotukset ja tasapainokorko • Johtopäätös: suuret tulo-odotukset vähentävät luottojen tarjontaa ja lisäävät kysyntää => tasapainokorko markkinoilla nousee • Moni säästää pahan päivän varalle - kukaan ei säästä hyvän päivän varalle • Kaikki odottavat hyviä aikoja => kukaan ei halua säästää => lainojen tarjonta vähäistä => korot nousevat • Jos odotetaan voimakasta taloudellista kasvua, pelkästään edellä kuvattu tekijä on omiaan nostamaan korkotasoa • Osaselitys Japanin korkojen laskuun 1990-luvulta alkaen? Aiemmin erittäin nopea taloudellinen kasvu hidastui, samalla korot alenivat. • Pitkien korkojen muutoksia luokitellaan usein talouden kasvuodotuksia koskeviksi ja inflaatio-odotuksia koskeviksi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Rahapolitiikka • Erittäin voimakas vaikutus lyhyisiin korkoihin, • Vaikutus pitkiin korkoihin heikompi ja välillinen • Lyhyin markkinakorko ei normaalioloissa voi juuri poiketa politiikkakorosta • ”Lombard ”, keskuspankin maksama korko pankkien ylimääräisille talletuksille => lyhyiden riskittömien markkinakorkojen ”lattia” • Maksuvalmiusluotto, keskuspankin perimä korko normaalien interventioiden lisäksi (ja muina päivinä) otetuille luotoille => lyhyiden, riskittömien korkojen katto • Pelkästään odotukset tulevista politiikkakoroista vaikuttavat voimakkaasti markkinakorkoihin K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Pankkien asiakaskorot • Talletuskorot • Antolainauskorot • Aiheesta on akateemista tutkimusta, mutta vähemmän kuin luulisi • Dataa olisi runsaasti saatavilla • Yritetty tehdä, mutta tulokset eivät ole olleet kovin kiinnostavia, joten jääneet julkaisematta? • Liian vähän kiinnostavia teorioita? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Monti-Klein / Klein Monti • Perinteinen tapa analysoida optimaalisia anto- ja ottolainauskorkoja • Pankilla markkinavoimaa otto- ja antolainauksessa • Vähintään toisella markkinalla pankilla oltava markkinavoimaa, muuten mallia ei voi soveltaa • Rahamarkkinat, joilla pankilla ei ole markkinavoimaa; eksogeeninen korko • Pankki saa aina rahoitusta markkinakorolla, ja saa aina sijoituksilleen markkinakoron • Tai se voi aina ostaa tai myydä obligaatioita, joiden korkoon se ei voi vaikuttaa (alkup. artikkeleissa) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Monti-Klein / Klein Monti • Pankin voitto on Π = L iL –D id -(L-D-W)*r – C => Π = D(r-id) + L(iL-r) +W*r – C Missä D = talletukset, L = antolainaus, W = pankin oma pääoma, C = hallintokulut, r= markkinakorko, id = talletusten korko, il = antolainauksen korko Markkinoilta saatava L-D-W koska taseen mentävä umpeen; voi olla positiivinen (pankki lainaa rahamarkkinoilta) tai negatiivinen (pankki antaa lainaa rahamarkkinoilla) • Pankin päätösmuuttujat ovat iL= antolainauskorko ja id=talletuskorko • Seuraavat sijoitetaan voittofunktioon • Nyt yksinkertaisuuden vuoksi lineaarinen luotonkysyntä: L = a1-b1*iL • Ja lineaarinen talletusten tarjonta D = a2+b2*id • Tasapainoehdot ∂ Π/ ∂id= 0 ∂ Π/ ∂iL= 0 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Monti-Klein / Klein Monti • iL= (a1+b1r)/(2b1) • Luottojen kysynnän voimistuminen nostaa lainakorkoa • id = (b2r-a2)/(2b2) • Talletusten tarjonnan voimistuminen alentaa talletuskorkoa • Kiintoisa johtopäätös: luottojen ja talletusten hinnoittelu voidaan tehdä täysin erikseen • Kumpikaan luottojen kysynnän parametri (a1, b1) ei tule talletusten hinnoittelun optimointiehtoon. • Kumpikaan talletusten tarjonnan parametri (a2, b2) ei tule luottojen hinnoittelun optimointiehtoon • Kysyntä- ja tarjontakäyrien ei tarvitse olla lineaarisia – tässä käytetty lineaarisuutta yksinkertaisuuden vuoksi. • Epälineaariset kysynnät ja tarjonnat eivät muuta itse johtopäätöstä. K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Monti-Klein / Klein Monti Talletusrahan rajakustannus OTTOLAINAUS ANTOLAINAUS r r Talletusten tarjonta Lainojen kysyntä markkinakorko Rajatuotto antolainauksesta = Voiton maksimi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Monti-Klein / Klein Monti • Intuitio: • Asetetaan talletusten korko sellaiseksi, että talletusrahan rajakustannus on sama kuin markkinakorko • Asetetaan luottojen korko sellaiseksi, että luottojen rajatuotto on sama kuin markkinakorko • Malli ei toimi, jos: • Rahamarkkinaa ei ole, tai se on epälikvidi • Toimii nykyään huonommin kuin 2006 mutta paremmin kuin 1980? • Talletusten saatavuus riippuu antolainauksesta • ”Saat lainaa, jos siirrät kaikki pankkiasiasi meille.” K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Asiakkaan aiheuttama luottoriski pankille • Korkein riski usein PK-yritysten luototuksessa • Vakuudelliset tai valtion takaamat lainat edullisempia • Onko esim. asuntovakuus aina yhtä luotettava? • Asunto Helsingin keskustassa vs. asuinkiinteistö pikkupaikkakunnalla, jonka asuntomarkkinat hyvin epälikvidit • Hintaa ei voi harvaan asutulla alueella määrittää luotettavasti. • Halukkaita ostajia ei panttia realisoituessa ehkä löydy lainkaan aivan pienellä paikkakunnalla. • Onko siis normaalia periä Helsingissä pienempää marginaalia kuin esim. Hyrynsalmella? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Muuta asiakaskorkojen määräytymisen liittyvää • Ristisubventio • Esim. käyttelytilien korko erittäin alhainen, mutta tileihin liittyy usein maksu- ja muita palveluita, joista peritään erittäin alhaisia palkkioita, tai ei palkkioita ollenkaan • Veroetu (korkotuotot verollisia, palveluiden edullisuus ei) • Hintadiskriminaatio (varakkailta peritään enemmän implisiittistä maksua maksamalla alikorkoa isoille talletuksille, köyhiltä ei voi ottaa kun ei ole mitä ottaa; Tarkka 1995) • Asuntolainat ”sisäänheittotuotteina” • Talletuskorkojen ”jäykkyys”: Muutokset markkinakoroissa eivät Suomessa millään aikavälillä mene täysimääräisesti ”lävitse” talletuskannan keskikorkoon (Kauko 2005) • Olisi erittäin epätodennäköinen tulema, jos talletusmarkkinoilla olisi täydellinen kilpailu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900