Työpaja ryhmistä ja ryhmäsuhteista (SP102, 5 op) Alkutapaaminen

1. Työpaja ryhmistä ja ryhmäsuhteista (SP102, 5 op)Alkutapaaminen Tuuli Anna Mähönen, VTT tuuli-anna.mahonen@helsinki.fiblogs.helsinki.fi/tamahone/ -> Työpaja Puh. 191 24889 Vastaanotot tiistaisin klo 10.00-11.30

2. Tänään • Tutustuminen: kuka olet ja mikä on pääaineesi? • Johdatus ennakkoluulojen tutkimukseen • Työpajan käytännöt: tavoitteet, tehtävät, pelisäännöt, arviointi • Kurssin aikataulun rakentaminen

3. Tavoitteet • Tiedollisena tavoitteena on syventää pääsykoekirjasta ja johdantokurssilta opittuja tietoja ryhmien sisäisistä ja ryhmien välisistä prosesseista • Brown: Prejudice (2. painos) • Hewstone, Stroebe & Jonas: Introduction to Social Psychology: A European perspective (4. painos, luvut 11-14) • Taidollisina tavoitteina on harjoitella tieteellistä keskustelua, tieteellisen esityksen pitoa sekä pienryhmätyöskentelyä • Tutustuminen tieteellisten konferenssien käytäntöihin • Taidot siirrettävissä työelämään myös yleisemmin

4. Teemat • Kurssikirjallisuus on jaettu neljään teemaan: 1. Ennakkoluuloiset yksilöt ja ennakkoluulojen kohteet 2. Stereotypiat, kategorisointi ja ennakkoluulojen kehitys 3. Ryhmienväliset suhteet ja ennakkoluulojen vähentäminen 4. Ryhmän sisäiset prosessit, johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen • Ryhmienvälisten suhteiden käsittelyssä pääpaino Brownin teoksessa. Ryhmien sisäisiä prosesseja käsitellään Hewstonen ja kumppanien toimittaman teoksen avulla. • Kurssin pääpaino on ryhmienvälisissä suhteissa ja erityisesti ennakkoluuloisuudessa.

5. Johdatus: mitä ennakkoluuloisuus on?

6. Ennakkoluulot, asenteet, rasismi, syrjintä • Ennakkoluulo= “an antipathy based on a faulty and inflexible generalization” (Allport, 1954, p. 9) • Asenne = “a disposition to respond favourably or unfavourably to an object, person, institution, or event” (Ajzen, 2005, p. 3) • Ulkoryhmäasenne (outgroup attitude) = asenteet ”toisia” kohtaan, esim. toista etnistä ryhmää kohtaan • Rasismi = ”Beliefs in the biological superiority of certain ’race’ over the others and support for formal discrimination and segregation of the ’inferior races’” (Sears & Henry, 2005) • Kielteiset ja ennakkoluuloiset asenteet voivat ilmetä käyttäytymisen tasolla syrjintänä, esimerkiksi etniseen taustaan perustuvana epätasa-arvoisena kohteluna (esim. Jasinskaja-Lahti, Liebkind, & Vesala, 2002).

7. Kritiikkiä perinteiselle ennakkoluulon määritelmälle • “an antipathy based on a faulty and inflexible generalization” • ”Antipatia”: perinteinen määritelmä ei huomioi epäsuorempia ennakkoluuloisuuden muotoja (esim. alentuva suhtautuminen) • ”Virheellinen yleistys”: vaikka yksilötasolla mennäänkin vikaan, taustalla voi olla jossain määrin osuvia ryhmätason stereotypioita. Lisäksi, kuten Brown toteaa, ”kauneus on katsojan silmässä” • ”Joustamaton yleistys”: kuten asenteiden, myös ennakkoluulojen on osoitettu olevan tilannesidonnaisia, funktionaalisesti käytettyjä ja usein myös ambivalentteja • Kuten asenteet, myös ennakkoluulot ilmenevät kognitioina, emootioina ja käyttäytymisenä (”the ABC-model of attitudes”)

8. Ennakkoluuloisten asenteiden ilmenemistapoja • Hyväntahtoiset vs. pahantahtoiset muodot: vitsit, alentaminen • Aktiiviset vs. passiiviset muodot: syrjintä, välttely • Kielessä vs. käyttäytymisessä ilmenevät muodot: nimittely, väkivalta • Vähemmän vs. enemmän vakavat muodot: riidat, kansanmurha → Silti yhteneväisyyksiä muodostumisessa ja oikeuttamisessa

9. Eksplisiittiset asenteet /ennakkoluulot = Termien arkikielinen merkitys Esim. ”minä rakastan musiikkia”; ”minä vihaan tilastotiedettä” Suorat asenteet (blatant attitudes) Esim. ”Maahanmuuttajien pitäisi pysyä poissa Suomesta” Sosiaalisen suotavuuden ”ongelma” Epäsuorat asenteet (subtle attitudes; vrt. moderni, symbolinen ja aversiivinen rasismi) Esim. ”Maahanmuuttajat saavat syyttää itseään, jos heitä syrjitään”; ”Ihmisillä on oikeus pitää maahanmuuttajat poissa elinympäristöstään”

10. Implisiittiset asenteet /ennakkoluulot Sosiaalisesta suotavuudesta vapaa mittaustapa? Automaattinen prosessointi: spontaanit reaktiot, nopeat assosiaatiot Itsearviointimittarit Automaattiset assosiaatiot EksplisiittisiäImplisiittisiä Harkittuja Spontaaneja Hitaita Nopeita Tietoinen päättely Assosiatiivinen päättely (Ks. esim. Mähönen, 2011; Gawronski & Bodenhausen, 2006; Maass, Castelli & Arcuri, 2000)

11. Implisiittisten asenteiden mittaaminen IAT: Implicit Association Test +/- assosiaatiot sisäryhmää vs. ulkoryhmää kohtaan Greenwald et al., 1998 Monia erilaisia versioita (esim. Single Target-IAT) ja priming-tekniikoita Tietokoneavusteinen mittaus millisekunnin tarkkuudella Joskus käytössä myös psykofysiologiset mittarit Esim. ihon sähkönjohtokyky ja syke

12. Esimerkki IAT:sta Harvardin yliopiston rotu-IAT Ks. https://implicit.harvard.edu/ (useita asenteiden kohteita)

13. Tyypillisiä ongelmia implisiittisten asenteiden/ennakkoluulojen tutkimisessa Mitä oikeastaan mitataan? Asenteita vai assosiaatioita? Pysyviä vai kontekstisidonnaisia ajatustapoja? Pitäisikö lopulta puhua implisiittisistä asenteista vai asennemittareista? Mikseivät ekspl. ja impl. asenteet useinkaan vastaa toisiaan? Erot mittaustavoissa? Sosiaalinen suotavuus? Vaikeus tavoittaa tiedostamattomat representaatiot? Silti kovimmatkin kriitikot myöntävät tämän: “Thus, even though implicit measures may not be able to provide the information that is sometimes attributed to these measures, they represent a valuable addition to the toolbox of psychological instruments in understanding the determinants of human behavior.“ (Gawronski, 2009)

14. Kurssin käytännön asiat

15. Tehtävät • Tapaamiset koostuvat opettajan johdatusluennosta (n. 60 min) sekä opiskelijavetoisesta keskustelusta/harjoituksista (n. 30 min). • Jokainen osallistuja valmistautuu keskustelemaan kunkin tapaamiskerran teemasta lukemalla ko. kirjallisuuden etukäteen. • Työskentely tapahtuu osittain pienryhmissä. Jokainen ryhmä • valmistautuu vetämään yhteistä keskustelua yhdestä teemasta (keskustelutehtäviä / toiminnallisia harjoituksia / demonstraatioita tms.) sekä • työstää toisesta teemasta tieteellisen posterin ja esittelee sen suullisesti viimeisen tapaamiskerran ”konferenssissa”. -> Tehtävien tekemisen apuna kirjalliset ohjeet

16. Kurssin blogi- ja wikisivut • Blogisivu • http://blogs.helsinki.fi/tamahone/opetus/tyopaja-ryhmista-ja-ryhmasuhteista/ • BSCW-alue • https://bscw.helsinki.fi/ • Kirjautuminen omalla ”kasitunnuksella” • Ryhmien tuottamat posterit printattavissa itselle: tiivistelmä koko kurssin sisällöistä • Ohjeistuksia ja lisämateriaaleja

17. Toimintatavat: Ei näin...

18. ... vaan näin! • Jokainen on vastuussa (1) sekä omasta että toisten oppimisesta, JA (2)kurssin rakentavasta ilmapiiristä. • Kurssilla ollaan töissä: aikatauluissa pysyminen, pakottavista esteistä informoiminen, vastuunotto sovituista tehtävistä…

19. Arviointi • Arvioinnin (1-5) perusperiaatteet sosiaalipsykologian oppiaineessa: http://www.helsinki.fi/sosiaalipsykologia/opiskelu/opiskelun_tueksi/arvosana.htm • Ryhmälle (pääsääntöisesti) yhteinen arvosana • Keskustelun vetäminen + posteritehtävä • Osallistuminen ryhmätyöskentelyyn on käytävä ilmi tehtävistä • Ryhmät arvioivat lopuksi työnjakonsa tasapuolisuutta • Kurssin hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan • Aktiivista läsnäoloa • Max 1 poissaolokerta sallittu • Kaikkien edellä mainittujen tehtävien suorittamista

20. Aikataulu

21. Ryhmäjako • Ryhmä 1: Pauliina, Merdiana, Jannica, Oskari, Timo & Mariia • Keskustelu teemasta 1 (vko 45), posteri teemasta 4 • Ryhmä 2: Sanna, Karoliina K, Veera K-T, Kanerva & Veera K • Keskustelu teemasta 2 (vko 46), posteri teemasta 3 • Ryhmä 3: Pinja, Marjukka, Nadia, Kaisa & Iida • Keskustelu teemasta 3 (vko 47), posteri teemasta 2 • Ryhmä 4: Leena, Maarit, Aiju, Karoliina W & Heidi • Keskustelu teemasta 4 (vko 48), posteri teemasta 1

22. Ryhmätyöskentelyn käynnistys • Siirtyminen ryhmiin • Nimien kertaus • Sähköpostiosoitteiden vaihtaminen (HUOM! Opettaja ottaa tarvittaessa yhteyttä yliopiston sähköpostiosoitteeseen!) • Sopiminen ryhmätyöskentelystä (esim. aikataulutus, työskentelytavat)