Velvoiteoikeuden notaaritutkielma-seminaari & projekti ”Vastuu” ALKUTAPAAMINEN 28.9.2011

1. Velvoiteoikeudennotaaritutkielma-seminaari& projekti ”Vastuu”ALKUTAPAAMINEN28.9.2011 Sampo Mielityinen Petri Keskitalo

2. ALKUPÄIVIEN RAKENNE KESKIVIIKKO 28.9. KLO 14-18 • Prosessi ja aikataulut (notaaritutkielma, projekti, maisteritutkielma) • Tutkielman kirjoittamisen perusteita • Tavoitteet • Aihe • Aineisto • Kirjoittaminen ja viimeistely • Arviointi TORSTAI 29.9. KLO 8-12 • Projektin teema • Projektin kirjallisuuden työstäminen aloitetaan

3. Mitä, missä, milloin? PROSESSI JA AIKATAULUT

4. Projektin sivusto: vastuu.wikispaces.com • aineistot saataville • projektin työskentely: projektikirjallisuuden työstö

5. Notaaritutkielma – ohjaajana Petri Keskitalo

6. Projekti ja maisteritutkielma – ohjaajana Sampo Mielityinen • Projektin kirjallisuuden työstämistä etänä ja yhdessä • Tapaamiset: • 28.-29.9. • ke 16.11. klo 14-18 LS 12 • to 8.12. klo 12-16 S 4 syyslukukausi 2011 kevätlukukausi 2012 syksy 2012… • Graduntekeminen omassa aikataulussa, henkilökohtainen ohjaus • aiheiden ideointia • n. 2 sivun ideapaperi / tutkimussuunnitelma liitetiedostona Sampo Mielityiselle: Mitä tutkin? Miten? Miksi? • työn tekeminen itsenäisesti; ohjausta aina tarpeen mukaan • viimeistely, arviointi, kypsyysnäyte

7. TUTKIELMAN KIRJOITTAMISEN PERUSTEITA

8. Taitoja, joita juristi tarvitsee työelämässä, vaikkei tutkijaksi aikoisikaan Tiedon hankkiminen ja jäsentäminen Asioiden selvittäminen Oikeudellinen tulkinta Argumentointi ja kantansa perusteleminen Oikeudellisen asiaproosan kirjoittaminen Mitä tarkoitus oppia?

9. Kyseessä on opinnäytetyö Ei ”elämää suurempia” tieteellisiä havaintoja ja keksintöjä – vertauskohtana eivät ole väitöskirjat tai professorien monografiat Tarkoitus opetella tieteellisen tutkimuksen tekemistä kirjoitusprosessin aikana: kaikkea ei tarvitse osata heti alkuvaiheessa Tutkielman tekeminen vaatii ennen kaikkea työtä ja keskittymistä! Ei ”mission impossible”!

10. Tutkielman teema etsitään yhdessä seminaarin alkuvaiheessa Täsmentyy kirjoittamisprosessin kuluessa Notaaritutkielmaa varten usein tarpeen rajata tavalla tai toisella Aihe

11. Aihe vs. sisältö Alkuvaiheessa moni opiskelija pelkää, ettei hänellä ole mitään sanottavaa annetusta aiheesta Voi tuntua ongelmattomalta, loppuun kalutulta… Huom! ei voi mennä ”latvasta puuhun” Tutkimuskysymykset, tutkittavat ongelmat ja johtopäätökset voi havaita vasta, kun on perehtynyt aiheeseen Tylsältäkin tuntuva aihe muuttuu usein mielenkiintoiseksi, kun sitä alkaa tutkia syvemmin Sellaiseenkin aiheeseen, josta on kirjoitettu aiemminkin, voi löytää oman näkökulman Aloittaminen

12. Aiheen pohtiminen Mitä kaikkea siihen liittyy Sopivat hakusanat tiedonhakua varten Ei vain otsikossa esiintyvät sanat, myös välillisesti aiheeseen liittyvät termit Laajemmat ja suppeammat Suomenkieliset ja vieraskieliset Löydettyjen lähteiden lähdeviittaukset ohjaavat eteenpäin Materiaalinhaku…

13. Aluksi ei kannata olla liian valikoiva Tutkielmaa varten pitää lukea paljon sellaistakin tekstiä, joka ei päädy lopulliseen tekstiin Lukeminen erilaista kuin tenttiin lukeminen Lähteiden määrä riippuu aiheesta Lähtökohtaisesti luettava kaikki ko. aiheeseen nimenomaisesti liittyvä suomalainen oikeuskirjallisuus Lisäksi aiheeseen välillisesti liittyvää materiaalia Pohjoismaista ja ulkomaista kirjallisuutta …Materiaalinhaku…

14. Lait (voimassa oleva laki, aikaisempi lainsäädäntö, muiden pohjoismaiden lainsäädäntö) Esityöt (työryhmä- ja komiteanmietinnöt, hallituksen esitykset, valtiopäiväasiakirjat) Myös aiempien säännösten esityöt Kirjat, artikkelit Oikeuskäytäntö Internet-lähteet Kansainväliset sopimukset Haastattelut (yksilöitävä henkilö, aika, paikka) / kyselyt / erilaiset aineistot (selostettava, yksilöitävä, dokumentoitava) …Materiaalinhaku…

15. Lapin yliopiston kirjasto / muut kirjastot Lapin korkeakoulukonserni: Juolukka Eduskunnan kirjasto: Selma Yliopistojen yhteinen haku: Linnea/Linda Nelli-portaali, Ebrary Oikeudelliset aikakauslehdet Lakimies, DL, JFT, Oikeus, Oikeustiede-Jurisprudentia Pohjoismaiset ym. ulkomaiset julkaisut Kirjasto: GRADU-luotain …Materiaalinhaku…

16. Internetissä mm. paljon hyödyllistä virallisaineistoa Parlamentit, valtioneuvostot, viranomaiset Kansainväliset järjestöt (YK, EN, EU) Kansainväliset tuomioistuimet (ICTY, ICTR, ICC, ICJ) Muun kuin virallisaineiston osalta nettimateriaalin luotettavuutta ja alkuperäisyyttä arvioitava! …Materiaalinhaku

17. Kannattaa aloittaa, kun olemassa jonkinlainen pohjatietämys Ei kannata lykätä aloittamista liian pitkään, ettei kynnys nouse liian korkeaksi Kannattaa aloittaa siitä, mikä tuntuu selkeimmältä ja helpoimmalta Lopullinen johdanto ja yhteenveto yleensä viimeiseksi Kirjoittamisen pohjana alustava dispositio (sisällysluetteloluonnos) Kirjoittaminen…

18. Valmista tekstiä ei synny ensimmäisellä kirjoittamiskerralla Ei tarvitse aloittaa ensimmäisestä kappaleesta ja jatkaa järjestyksessä Ensimmäisessä kirjoitusvaiheessa ei kannata yrittääkään kirjoittaa kielellisesti tai sisällöllisesti valmista tekstiä Ylimääräistä tekstiä tulee kirjoitettua Kieltä pitää hioa loppuun asti …Kirjoittaminen…

19. Tärkeää merkitä käytetyt lähteet heti muistiin tekstin yhteyteen!!! Jälkikäteen on todella vaikea muistaa ja selvittää, mistä tietty asia on aikanaan löydetty! Kirjoittamisprosessin aikana lisämateriaalin hankkiminen ja siihen tutustuminen …Kirjoittaminen…

20. Dispositio täsmentyy prosessin aikana Tekstiä pitää muokata ja myös karsia Kirjoittamisen aikana on tarpeen lukea ja usein kirjoittaakin sellaista asiaa, joka ei lopulta tule mukaan lopulliseen työhön Karsiminen usein vaikeaa, mutta välttämätöntä ”teksti paranee karsimalla” …Kirjoittaminen…

21. Varsinainen aktiivinen tutkimustyö – lukeminen ja kirjoittaminen – vaativat aikaa ja keskittymistä Vaikea tehdä ”tunti siellä tunti täällä” periaatteella Työlle varattava oma aikansa, paikkansa ja rauhansa …Kirjoittaminen…

22. Otsikointi: usein 4-8 pääotsikkoa Alaotsikointi Jokainen tekstikappale ei voi olla erikseen otsikoitu Tutkielman laajuisessa työssä on usein järkevää ulottaa otsikointi korkeintaan kolminumeroisten otsikoiden tasolle (2.3.1) Ei yksinäisiä alaotsikoita Esim. jos on otsikko 1.1, tulee olla myös 1.2 … …Kirjoittaminen…

23. Rakenne Työssä ei välttämättä ole tarpeen olla erillisiä ”johdanto” ja ”yhteenveto” –kappaleita, jos työstä muodostuu ilman niitäkin selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus Ei laajoja yleisiä jaksoja: käsittelyn sitominen aiheeseen Tapaukset ja oikeusvertailu usein parempi ottaa asiayhteyksiinsä kuin omiin erillisiin jaksoihinsa Rakenne riippuu työn aiheesta ja omasta lähestymistavasta …Kirjoittaminen…

24. Tyyli Oikeudellinen asiatyyli Vain harkiten värikkäitä ja kuvainnollisia ilmaisuja Sujuvaa, tiivistä ilmaisua Luettavuus – esim. liiallinen lyhenteiden käyttö tai monimutkaiset virkkeet haittaavat luettavuutta Laajuus Ohjepituus Notaaritutkielma 20 s. Maisteritutkielma 70 s. …Kirjoittaminen…

25. Kaikki teksti tulee sitoa aiheeseen Tutkielma kirjoitetaan oikeudenalan ammattilaisille: sopimus- tai vahingonkorvausoikeuden perusasioita ei tarvitse selostaa Ei kannata laajemmin lainata perusoppikirjatekstiä Vrt. kirjoittajan on tarpeen selvittää perusasiat itselleen Tietämys ja osaaminen näkyy lopputuloksessa Ei tarkoita sitä, etteikö perusoppikirjoihinkin saisi viitata silloin, jos niissä aiheen kannalta relevanttia asiaa …Kirjoittaminen…

26. Selkeät ja yksiselitteiset lähdeviittausmerkinnät Viittausmerkinnät tehtävä vähintäänkin tekstikappaleen tarkkuudella, vaikka lainaus samasta lähteestä jatkuisi seuraavassakin kappaleessa Esim. tekijän nimi, vuosiluku ja sivut Ei toisen käden viitteitä Ei pitkiä jaksoja yksittäisen lähteen varassa Lähdeluetteloon vain ne lähteet joihin viitattu …Kirjoittaminen…

27. Mikään teksti ei tule koskaan niin valmiiksi, etteikö sitä voisi tutkia edelleen Jossain vaiheessa tutkiminen lopetettava ja ryhdyttävä tekemään työ valmiiksi Viimeistely…

28. Sisällöllinen viimeistely Aiheeseen liittymättömän asian ja toiston karsiminen Aukkokohtien selvittäminen Rakenteellinen viimeistely Tekstistä sujuva, yhtenäinen, looginen kokonaisuus Lopullisen johdannon ja yhteenvedon viimeistely …Viimeistely…

29. Kielellinen viimeistely Tekstin kirjoittaminen omalle kielelle: lopullisessa työssä ei tule olla selkeää eroa kielessä sen mukaan, mihin lähteisiin ne perustuvat Yksinkertaiset virkkeet helppolukuisimpia Oikoluku: kun työ tuntuu jo valmiilta, se on luettava useamman kerran paperiversiona läpi Tarvittaessa voi pyytää oikolukuapua esim. opiskelukavereilta… …Viimeistely…

30. Tekninen viimeistely Luettelot Sisällys, lähteet, lyhenteet Lähdeluetteloon tarkat tiedot käytetyistä lähteistä Kirjoissa: kirjoittaja, kirjan nimi, julkaisupaikka ja –vuosi sekä mahdolliset toimittajat Artikkeleissa: artikkelin kirjoittaja, artikkelin nimi, teoksen nimi tai lehden nimi, numero ja vuosikerta, mahdolliset toimittajat, artikkelin alku- ja loppusivut …Viimeistely…

31. Tutkielman ulkoasu 70 tekstisivua Ylä- ja alamarginaalit ovat n. 2 cm ja sivumarginaalit (vasen/oikea) n. 3 cm Riviväli 1,5 (ja fonttikoko 12 pt) Viitteet usein pienemmällä fontilla ja pienemmällä pistekoolla Molempien reunojen tasaus, tavutus, ”leski- ja orporivien poisto” Tekstisivut numeroidaan arabialaisin ja alkuun sijoittuvat liitesivut (mm. sisältö ja lähteet) roomalaisin numeroin Lopussa voi olla muita liitteitä, mm. tilastoja, luetteloja tai taulukoita. Lakiviittaukset: RL 5:2.1 / Rikoslain 5 luvun 2 §:n 1 momentti Ulkoasu vaikuttaa tekstistä saatavaan kokonaiskuvaan ja tekstin vakuuttavuuteen! …Viimeistely

32. Maturiteetti eli kypsyysnäyte Noin konseptin mittainen kirjoitelma annetusta tutkielmaan liittyvästä aiheesta Ajankohta sovitaan, kun tutkielma on valmistumassa Mielellään OTK:n yleisen tentin yhteydessä Arvostelu Sisältö: seminaarin vetäjä Kielellinen oikeellisuus: kielikeskus Yleisiä ohjeita: ks. opinto-opas Maturiteetti

33. Seminaarin vetäjä arvioi tutkielman Asteikko: 5-10 Kriteerit: ks. opinto-opas Kirjoitettu varsin tiukkaan muotoon Standardeja kokonaisarvostelun pohjaksi Ohjeista käyvät hyvin ilmi asiat, joihin arvioinnissa kiinnitetään huomiota Arviointi

34. Tutkielman eheys, johdonmukaisuus Otsikko, johdannossa esitetty kysymyksenasettelu ja sisältö vastaavat toisiaan Punainen lanka: Argumentaatio/ajatus etenee johdonmukaisesti asiasta toiseen Kokonaisuus tasapainoinen (sisältö, rakenne) Sisällön vakuuttavuus Aiheen rajaus Lähdeaineiston laatu/laajuus ja lähteiden käyttö: lähteet keskustelevat, lähteet eivät vie kirjoittajaa vaan kirjoittaja lähteitä – ”omaperäisyys” Monipuolinen ja tarkka argumentaatio (”syvällisyys”) Tekstin laatu Sujuva asiateksti, luettavuus Saako työstä selkeän kokonaiskuvan? Arviointikriteerien tulkintaa – mikä on tärkeintä?