1 / 18

Miten turvata hyvinvointipalvelut Palvelurakenneuudistus STM:n näkökulmasta

Miten turvata hyvinvointipalvelut Palvelurakenneuudistus STM:n näkökulmasta. Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Lopetusseminaari 18.01.2006 Kansliapäällikkö Markku Lehto Sosiaali- ja terveysministeriö. Suomalaisia vahvuuksia. Alueellisesti kattava palveluverkosto

olive
Download Presentation

Miten turvata hyvinvointipalvelut Palvelurakenneuudistus STM:n näkökulmasta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Miten turvata hyvinvointipalvelutPalvelurakenneuudistus STM:n näkökulmasta Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Lopetusseminaari 18.01.2006 Kansliapäällikkö Markku Lehto Sosiaali- ja terveysministeriö

  2. Suomalaisia vahvuuksia • Alueellisesti kattava palveluverkosto • Kansainvälisesti katsottuna kustannukset ovat kohtuullisella tasolla • Henkilöstö on hyvin koulutettua • Palvelujen laatu vähintään kohtuullinen • Väestö on tyytyväinen palveluihin

  3. Terveydenhuollon kokonaismenot suhteessa BKT:hen OECD -maissa 2002 USA Sveitsi Saksa Islanti Ranska Kanada Kreikka Portugali Ruotsi Belgia Alankomaat Australia* Tanska Norja Italia Uusi Seelanti Japani* Itävalta Iso Britannia Espanja Tsekin tasavalta Suomi Luxemburg % *2001 Lähde: Health at a Glance, OECD indicators 2004 D8 03/2005/TAO/paht

  4. EU-maiden kansalaisten näkemys oman maansa terveydenhuollosta v. 2002: vähäiset muutokset riittävät Lähde: Eurobarometer 2003

  5. Haasteita • Väestö ikääntyy, palvelujen tarve kasvaa, miten huolehtia rahoituksesta • Kustannus- ja palvelutasojen alueelliset erot • Alueellisesti epätasainen väestökehitys: miten turvata edelleen kattava palveluverkosto • Samaa palveluverkostoa koskeva päätöksenteko hajautuu moneen yksikköön ja sen seurauksena: • Palvelurakenteissa ja –investoinneissa on tehottomuutta ja epätaloudellisuutta • Palveluketjut eivät toimi kitkattomasti • Tiedonsiirtoratkaisut ovat osoittautuneet vaikeiksi • Henkilöstön rekrytointi vaikeutuu

  6. 2,2 2 75+ 1,8 1,6 65-74 1,4 55-64 1,2 1 0-14 0,8 15-54 0,6 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Ikäryhmien koon muutos nykyiseen verrattuna vuoteen 2030 mennessä (vuosi 2000 = 1) Lähde: Tilastokeskus, PTT

  7. Sosiaali- ja terveyspalvelumenot ikäryhmittäin etuusmuodon mukaan vuonna 2004, euroa Lähde: STM

  8. Ikäriippuvat sosiaali- ja terveydenhuoltomenot 2003 - 2030

  9. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit Käyvin hinnoin, mrd. € Lähde: Suomen Kuntaliitto, vuodet 1985-2001; Kuthanek 2005, vuodet 2002-2009

  10. Kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon netto-kustannukset sairaanhoitopiireittäin v. 2003, euroa per asukas

  11. Yli 6 kk jonottavat sairaanhoitopiireittäinJonottaneiden määrä (per 10 000 asukas) ja muutos (%)

  12. Ikäryhmät prosentteina koko alueen väestöstä 85+ 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 Naiset 30-34 Miehet 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 10 8 6 4 2 0 2 4 6 8 10 Väestörakenne Kainuussa 2030 Lähde: TK, PTT

  13. Muutamia havaintoja mittasuhteista • Kuntien menoista käytetään 4 % sadassa pienimmässä kunnassa ja 80 % sadassa suurimmassa kunnassa • Kuntien menoista vajaa 80 % käytetään hyvinvointipalveluihin • Toisin sanoen lähes 2/3 kuntien menoista on sadan suurimman kunnan hyvinvointipalvelumenoja • Kuntien kustannuksista (omat ja ostetut palvelut) yli 60 % on työvoimakustannuksia, hyvinvointipalveluissa osuus korkeampi • Kansainvälisten vertailujen perusteella on viitteitä, että ainakin terveydenhuollon kustannukset ovat suhteellisesti alemmat kuin henkilöstön määrä • Palvelujen turvaaminen edellyttää rakenteiden ja toimintaprosessien kriittistä arviointia

  14. Keskustelun pohjana kolme mallia • Peruskuntamalli • Piirimalli • Aluekuntamalli

  15. Peruskuntamalli • Yhdistetään kuntia siten, että väestöpohja (20 000-30 000) riittää ainakin tavanomaisten peruspalvelujen järjestämiseen • Siirtymävaiheessa peruspalvelupiirit mahdollisia • Erikoissairaanhoitoa varten sairaanhoitopiirit • Järjestämis- ja rahoitusvastuu siis edelleen kunnilla • Etuja: puretaan tarpeettomia kuntayhtymiä (lähinnä tk); sosiaali-, perusterveydenhuollon ja perusopetuksen palvelut samalla hallinnollisella tasolla, näiden yhteys kunnan muihin toimintoihin säilyy, kokemuksia kuntaliitoksista on

  16. Piirimalli • Sosiaali- ja terveydenhuolto alueorganisaatioon, jonka väestöpohja vähintään 100 000 asukasta, mieluummin enemmän • Piiri toimii tilaajana, mutta myös omaa tuotantoa: poliittinen johto asettaa tulostavoitteet (ehkäisystä hoitoon), ammatillinen johto vastaa toteutuksesta • Rahoitus pääosin etukäteen määriteltynä kapitaatiopohjalla, osa käytön perusteella (kannustaa kuntia parantamaan elinoloja), valtionosuus kunnille • Etuja: perus- ja erikoispalvelut toimivat osana samaa palveluketjua, rationalisoidaan investoinnit, hankinnat ja tiedonsiirto, puretaan tarpeettomat paikalliset, seudulliset ja alueelliset hallintotorakenteet, ylikunnallisuus on tuttua

  17. Aluekuntamalli • 20-25 aluekuntaa, nykyiset kunnat lähikuntia • Hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuu ja maankäytöstä päättäminen aluekunnilla, joille verot ja valtionosuus • Tehtäviä voidaan delegoida tai määrätä lakisääteisesti lähikunnille, rahoitus aluekunnalta suoraan tai osuutena veroista • Etuja: perus- ja erikoispalvelut osana samaa palveluketjua, hyvinvointipalveluja tarkastellaan kokonaisuutena, konkreettinen aluevastuu, hankintojen sekä tieto- ja palveluverkkojen rationalisointi, hyvien käytäntöjen nopeampi toteuttaminen; tarpeettomien seutu- ja aluerakenteiden purkaminen

  18. Aikatauluista • Alueellinen keskusteluvaihe syksy 2005, talvi 2006 • Hallituksen linjaukset keväällä 2006 • Toimeenpanoaikataulu kytkeytyy lainsäädännön käsittelyjärjestykseen • Peruskuntamallin ja/tai piirimallin toteutus mahdollisesti 2009 alusta • Samoin aluevaltuustot mahdollisesti 2009 alusta

More Related