Koulupudokkuuden rakentuminen prosessina ja ratkaisumallit

1. Koulupudokkuuden rakentuminen prosessina ja ratkaisumallit Espoo 16.11.2006

2. Sisältö • 10.00-12.00 Koulupudokkuuden rakentuminen prosessina • 12.00-13.00 Lounas • 13.00-14.00 Nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen ajatuspohjana ja työotteena – Case Työkoulu • 14.00-15.00 Ryhmätyöskentely ”Learning cafe”-menetelmällä • 15.00-15.30 Ryhmätyön purku ja päivän päätös

3. Osallisuus • Mitä osallisuus on? • Yhteiskunnallinen osallisuus • Osallisuus elämänhallintana • Osallisuus sosiaalisina suhteina • Osallisuus aktiivisena vaikuttamisena

4. Yhteiskunnallinen osallisuus tilastoissa 1/2 • 3500 (6-7%) nivelvaiheessa koulutusjärjestelmän ulkopuolelle (97,4% hakee yhteishaussa, 330 nuorta ilman päättötodistusta (0,03%) • 22 000 (11%) keskeyttää ammatillisen toisen asteen • 13 980 erityisopiskelijaa toisella asteella (42 778 peruskoulussa) • 40 000 alle 25-vuotiasta koulutuksen ja työn ulkopuolella • 15-19-vuotiaista pojista 13% (12), tytöistä 6,7% (3,7)

5. Yhteiskunnallinen osallisuus tilastoissa 2/2 • Alueelliset ja oppilaiden taustasta johtuvat erot oppimistuloksissa Suomessa vähäisempiä kuin OECD-maissa yleensä (Pisa 2003) • Vanhempien koulutuksesta ja sosiaalisesta taustasta aiheutuvat erot koulutukseen osallistumisessa vähäisempiä kuin muualla Euroopassa

6. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen lukuvuonna 2003-2004(Tilastokeskus)

7. Kouluttamattomuuden kontekstit • Yksilölliset tekijät • Sosiaalinen tausta • Kouluinstituution toiminta • Koulutus- ja työmarkkinatilanne • Koulutusyhteiskunnan kulttuuriset odotukset

8. Suomalainen yhteiskunta Fyysinen Koulutusjärjestelmä Tekninen Oppilaitos Pedagoginen ”Koulusituaatio” Verkko Luokka Työpaikka Sosiaalinen Opettaja & Oppilas Elämänhistoria Elämänhistoria

9. Keskeyttämisen mallit KESKEYTTÄMINEN KOULUTUKSESTA TOISEEN SIIRTYMISENÄ Keskeyttäminen valinnan ja valikoinnin ongelmana KESKEYTTÄMINEN KOULUJÄRJESTELMÄSTÄ IRTAANTUMISENA Keskeyttäminen elämän kriisiytymisenä Keskeyttäminen oppilaan ja koulun yhteentörmäyksenä

10. Keskeyttäminen valinnan ja valikoinnin ongelmana ”Mulle oli tietysti hirvee ahistavaa, että jonnekkin sitä pitäis hakee opiskelemaan, et meenkö lukioon vai jonnekkin muualle, siitä isosta oppaasta piti miettiä ja listata…mites sitte, miten mä siihen parturi-kampaajaan päädyin, en tiedä. E tiedä, keneltä mä oisin halunnu sitä tietoo, mut jostakin oisin halunnu, oli semmonen epävarma olo, et eikö mua kukaan auta.” ”Vanhemmat oli sen lukion kannalla, enkä jaksanut niitten kaa tapella, ku ei ollu oikeen muutakaan itellä mielessä.” Osallisuus päätöksentekona ja vaikuttamisena omaan elämään liittyviin asioihin

11. KESKEYTTÄMINEN KOULUJÄRJESTELMÄSTÄ IRTAANTUMISENA Keskeyttäminen opiskelijan ja koulujärjestelmän yhteentörmäyksenä Keskeyttäminen elämän kriisiytymisenä ”Ihan liikaa teoriaa ja liian vähän töitä” ”Enemmän oon niitä käytännön miehiä” Osallisuus oikeutena oppimiseen ”Kaikki meni elämässä vaan jotenkin niin ylivoimasen vaikeeks” Osallisuus elämänhallintana ”En vaan sopinu porukoihin” ”Se opettaja ei oikeen ymmärtänyt minua” ”Koulu vaan ei ollu minua varten” Osallisuus sosiaalisina suhteina ja jäsenyytenä

12. Osallisuus sosiaalisina suhteina ja jäsenyyden tunteena • Syrjäytyminen yksin jäämistä ja syrjäytymistä ihmissuhteista • Toiseus suhteessa vertaisryhmään • 40% 15-29-vuotiaista katsoo ystävien puutteen aiheuttavan paljon syrjäytymistä (Nuorisobarometri 2002) • 15% katsoo koulutuksen puutteen aiheuttavan syrjäytymistä erityisen paljon (Nuorisobarometri 2002) • Vertaisryhmän hylkäämisellä yhteys koulumenestykseen ja poissaoloihin (French & Konrad 2001)

13. Koulupudokkuuden rakentuminen prosessina Heikot ”käsityötaidot” Heikot oppimisedellytykset Herkkyys henkilökemioille Vaikeuksia koulussa / alisuoriutuminen Puutteellinensubjektius Opiskelu ei kiinnosta Koulussa ei menestytä Epäonnistujaksi leimautuminen ”Luuseri-identiteetin” sisäistäminen Epäonnistumisten ennakointi Opiskeluun integroimattomuus Keskeyttäminen/heikot oppimistulokset

14. Kouluallergia • Oppimisvaikeudet • Puutteelliset pohjatiedot • Puutteelliset opiskelutaidot • Heikko itseluottamus • Alisuoriutuminen • Teorian ja käytännön vastakkainasettelu • Korkea oppimiskynnys

15. 10 teesiä keskeyttämisestä 1. Keskeyttämisongelman kaikkinainen poistaminen epärealistinen tavoite 2. Keskeyttäjät heterogeeninen joukko 3. Keskeyttämistä ei aina tarpeen ehkäistä 4. Keskeyttämiseen vaikuttavista tekijöistä vain osa sellaisia, joihin oppilaitoksen mahdollista puuttua

16. 10 teesiä keskeyttämisestä 5. Koulukielteisyys ei merkitse koulutuskielteisyyttä tai oppimishaluttomuutta 6. Nuorten ongelmana ei koulutukseen sijoittuminen vaan koulutukseen kiinnittyminen 7. ”Keskeyttämisongelman” ratkaisukeinot sidoksissa siihen, kenessä vian katsotaan olevan

17. 10 teesiä keskeyttämisestä 8. Keskeyttämisen määrittämisessä ongelmaksi kyse aina näkökulmavalinnasta 9. Keskeyttämistä tarkasteltava osana laajempaa toimintakehystä 10. Keskeyttäminen itsessään ei syrjäytä

18. Yhteisöllisyydestä, osallisuudesta ja sitoutumisesta • Osallisuuden kokemukset ensisijaisia opiskeluun sitoutumisen kannalta. • Sitoutumisen ja osallisuuden kokemusten suhde on kahdensuuntainen. Osallisuuden kokemukset tuottavat sitoutumista ja toisaalta sitoutuminen altistaa osallisuuden kokemuksille oppimiskokemuksilla. Ja edelleen - kielteiset kokemukset koulusta ja niiden tuottama negatiivinen kuva itsestä oppija heikentävät koulusidonnaisuutta • Osallisuus ei kuitenkaan ole ominaisuus, jota yksilöllä joko on tai ei ole, vaan se voidaan nähdä prosessina, jossa nuorella on mahdollista kasvaa (oppimis)yhteisön jäsenyyteen.

19. Kehityksen käännekohdat Elämän voimakas kriisiytyminen odottamattomien tapahtumien kautta Elämään tulleet suojaavat tekijät Sisäiset Ulkoiset Kompensaatio Rokotus Etäännyttäminen Ulkoiset pakot yhdistettynä sisäiseen pohdintaan

20. Kehityksen käännekohdat ja keskeyttäjätyyppien eriytyminen

21. Nuorten tukemisen yhteiset ydinalueet • Kasvatusajattelun avaaminen • Työn tutkiminen - persoonallisuuksien löytäminen • Toimintakulttuurin - ei yksittäisten työnkuvien muutos • Yhteistyö ja kasvatusvastuun jakaminen • Yhteinen työ nuoren eteen

22. TYÖKOULUMALLI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA I TOIMINTAA OHJAAVAT PEDAGOGISET PERIAATTEET Työkouluaate Sosiaali- ja erityis- Vaihtoehtopedagogiset pedagogiikan työmuodot yhdistäminen Toiminnallisuus, elämyksellisyys ja yhteisöllisyys II TOIMINNALLISET ELEMENTIT A. Yksilöllinen ja joustava opiskelupolku B. Opiskelun käytännönläheinen toteutus Ammatilliset opinnot - Työvaltaisuus, 60-80% työssäoppien • Yhteiset opinnot • Yhteiset aineet käytännön- • läheisesti osana • ammatin opiskelua C. Opiskelijan kokonaisvaltainen tukeminen Sosiaalipedagogiset työmuodot, opiskelijahuolto, moniammatilliset verkostot

23. Nuoren kohtaaminen Vastavuoroinen luottamus Toivon pedagogiikka • Usko nuoriin • Miten isoja tavoitteita nuorelle asetetaan? • Millaisia tavoitteita asetetaan? • Millä aikajänteellä tavoitteita asetetaan? Vastuuttaminen • Konkreettisten toimien välttämättömyys • Oman toiminnan seurausten näkeminen ja niiden nuorelle näyttäminen • Epäonnistumisten kokeminen ja niistä selviytyminen

24. TOIMINTAAN KIINNITTÄMISEN PROSESSI Opiskelun esteiden poistaminen Opiskeluun motivoiminen Turvallinen oppimisympäristö Yksilölliset oppimisedellytykset Pedagoginen suhde

25. OPISKELIJAN OHJAUS- JA OPISKELUPROSESSI TYÖKOULUSSA TYÖELÄMÄÄN KIINNITTY-MINEN Sosiaalipedagogiset työmuodot, opiskelijahuolto, verkosto ”Learning by doing” ELÄMÄNHALLINNAN TUKI AMMATTITAIDON OPISKELU OPISKELUUN KIINNITTYMINEN Opiskelun käytännönläheinen toteutus, työelämäverkostot 1. Lukuvuosi 2. Lukuvuosi 3. Lukuvuosi