Palveluohjauksen hyvät käytännöt tavoitteena ja prosessina

1. Palveluohjauksen hyvät käytännöt tavoitteenaja prosessina Kaija Hänninen VTT, erikoistutkija FinSoc/Stakes Jyväskylä 16.9.2005

2. Juurruttaminen • Diffuusio: innovaatioiden leviämistä • Disseminaatio: tuotosten aktiivista levittämistä • Valtavirtaistaminen: prosessi, jossa menestyksekkäät tulokset otetaan käyttöön paikallisessa, alueellisessa ja kansallisessa järjestelmässä • Juurruttaminen: sisältää disseminaation sekä valtavirtaistamisen

3. Juurruttaminen (engl. societal empedding vrt. Pantzar 1996.) • Juurruttamisen tarve liittyy erityisesti radikaaleihin innovaatioihin (mm. uuden tiedon/palveluohjauksen soveltaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon). • Palveluohjauksen tekee radikaaliksi se, että se on suunnattu markkinoille, joita ei vielä ole. • Käyttöönotto edellyttää markkinoiden luomista.

4. Juurruttamisen käyttöönotto edellyttää • Uusia ajattelutapoja • Uutta toiminnan organisointitapaa • Uudenlaista tapaa toimia • Uusia toiminnan arviointikriteerejä

5. Juurruttamisessa on kysymys innovaation ja sen ympäristön molemminpuolisesta sopeuttamisprosessista, siis kaksisuuntaisesta vaikutussuhteesta • Juurruttaminen edellyttää käyttöönottoa: käyttö tuottaa tietoa, näyttöä ja ymmärrystä innovaation ja ympäristön kitkatekijöistä ja muutostarpeista.

6. Eri toimijoiden mukaan ottaminen: • Sen ymmärtämiseksi, minkälaisia vastavoimia käyttöympäristössä on • Kehittäjä pystyisi sopeuttamaan innovaatiot ympäristön tarpeisiin, on tärkeä ottaa jo kehitysvaiheessa mukaan niitä toimijoita, jotka tulevat asettamaan ehtoja innovaation käyttöönotolle.

7. Strateginen niche-johtaminen(strategic niche management) • Yhteistoiminnallisuutta korostava strategia radikaalien innovaatioiden juurruttamiseksi (Kemp ym. 1998 & Weber ym. 1999) • Ajattelun lähtökohta on näkemys siitä, että vain kokeilun kautta voidaan selvittää käyttäjien vaatimukset ja käyttöönoton vaikutukset sekä ymmärtää, mitä muutoksia tarvitaan tuotesuunnitteluun ja tukitoimiin

8. Strateginen niche-johtaminen painottaa muutosjohtamista alhaalta ylöspäin tapahtuvana prosessina: muutoksessa on yhdistettävä toisaalta yhteistoiminnallinen tuki innovaatioiden kehittämiselle ja käyttöönotolle (alhaalta ylöspäin -elementti) ja • toisaalta vakiintuneiden rakenteiden ja instituutioiden sopeuttaminen (ylhäältä alaspäin –elementti). • Tärkeää on yhteiskunnallisten tarpeiden ymmärtäminen, toimijaverkoston rakentaminen alahaalta ylöspäin ja oppiminen sidosryhmien palautteesta, unohtamatta poliittisia päättäjiä.

9. Radikaalin innovaation juurruttaminen edellyttää: • Laajan toimija- ja tukijajoukon kokoamista • Heidän sitouttamistaan yhteistyöhön • Yhteistyöstä oppimista

10. Juurruttaminen prosessina • Innovaation (palveluohjauksen) kehittäminen ja markkinoiden rakentaminen ovat voimakkaasti sidoksissa keskenään. • Juurruttamisprosessia voi ajatella spiraalina, johon liittyy juurruttamisprosessin ydinkysymykset: tuotteen määrittely, toimijaverkosto ja osapuolten suhteet

11. Tuotteen määrittely • Arvo käyttäjälle • Arvo kehitysprosessille • Sopivuus käyttöympäristöön • Hyväksyttävyys • Normien mukaisuus

12. Toimijaverkosto • Tuottajat • Käyttäjät • Yhteiskunnalliset toimijat Osapuolten suhteet • Intressit • Roolit • Luottamus • Sitoutuminen

13. Juurruttamisen spiraalimalli pohjautuu samantyyppiseen ajatteluun kuin se, mikä on eräiden tiedontuottamisprosessia kuvaavien mallien takana. (ks. mm. Nonaka ym. 1995 ja 1997) • Kysymys on monivaiheisesta oppimisen kehästä, jossa olennaista on hyödyntää kehitysprosessin aikana kumuloituvaa tietoa ja ymmärrystä ympäristöstä ja kehittämisen kohteena olevasta innovaatiosta ja kyky tältä pohjalta uudelleen arvioida kehitysprosessin tavoitetilaa.

14. On tärkeää ymmärtää, missä määrin ja miksi kukin osapuoli kokee ongelman tai ratkaisun omakseen. • Oletus: mitä enemmän ongelman kokee omakseen, sitä suuremman panoksen sen ratkaisuun on taipuvainen antamaan. • Keskeistä luottamus ja kunnioitus: luottamus seuraa siitä, että eri osapuolet kuuntelevat toistensa intressejä ja tunnustavat niiden oikeutuksen.

15. Kirjallisuutta • Kemp, R & Schot, J. & Hoogma, R. (1998) Regime shifts to sustainability through processes of niche formation: the approach of strategic niche management. Tehnology Analysis & Strategic Management 10(2), 175-194. • Kivisaari, S. & Kortelainen, S. & Saranummi, N. (1999) Innovaatioiden juurruttaminen terveydenhuollon markkinoille. Digitaalisen median raportti 7. Helsinki, Tekes. • Nonaka, I. & Takeuchi, H. (1995) The knowledge-creating company. New York, Oxford University Press. • Pantzar, R. (1996) Kuinka teknologia kesytetään. Hanki ja jää. • Weber, M. & Dorda, A. (1999) Strategic niche management: a tool ffor the market introduction of new transport concept and technologies. IPTS report 31, 20-31. • Weber, M. & Hoogma, R. & Lane, B. & Schot, J. (1999) Experimenting with sustainable transport innovations: a workbook for strategic niche management. Universiteit Twente.

16. Stakes/FinSocin tuki hyvien käytäntöjen tuottamisessa • Www.sosiaaliportti.fi: Aineistoasema ja vuoropuhelufoorum, mm. työkokousmateriaali, kirjallisuutta, tutkimuksia, käsitemäärittelyjä, jäsennyksiä • Alueelliset yhteiset työkokoukset • Miniseminaarit alueilla (konkreettien hyvien käytäntöjen kuvausten tuottaminen) • Tutkijatapaamiset

17. Tutkijaverkosto • FinSoc on alkanut koota syksyn 2005 aikana tutkijaverkostoa ja on käynnistämässä tutkijaverkostoyhteistyötä. Kokoamme palveluohjausaiheesta tekeviä tutkijoita yhteen saadaksemme kokonaiskuvan meneillään tai suunnitteilla olevista palveluohjaukseen liittyvistä tutkimuksista. • Tavoitteemme on saada vuorovaikutusta aikaan eri puolilla Suomea olevien tutkijoiden välille sekä luoda yhteistyöverkosto tutkijoiden kesken.

18. Tutkijatapaamiset • Palveluohjauksen kehittämisen ohjelmaan liittyy palveluohjaustutkimus • Tavoitteena on tuottaa tietoa palveluohjauksen sisällöistä, vaikuttavuudesta, vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista yhteistyössä eri tahojen ja tutkijoiden kanssa. • Tutkimustulokset on tarkoitus saada välittömästi hyödyttämään palveluohjausteeman parissa työskenteleviä tahoja niin tutkijoita kuin eri hankkeissa toimivia käytännön toimijoita.

19. Ensimmäinen palveluohjaustutkijoiden tapaaminen oli 5.9.2005 Stakesissa. • Seuraavaksi tapaamiskerraksi sovimme alustavasti to 8.12.2005  klo 13.00 Stakesissa. • Toivomme jatkossa kaikkien niiden tutkijoiden, jotka eivät vielä ole mukana mutta ovat kiinnostuneet liittymään verkostoon, ottamaan meihin yhteyttä