ERITYISEN VAIKEASSA TALOUDELLISESSA ASEMASSA OLEVAN KUNNAN ARVIOINTIMENETTELY

1. ERITYISEN VAIKEASSA TALOUDELLISESSA ASEMASSA OLEVAN KUNNAN ARVIOINTIMENETTELY 1. – 8. kierrokset

2. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:n mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. • Velvoite syntyy, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella (1405/2010) säädetyt raja-arvot.

3. KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDESTA ANNETUN LAIN 63 a §:NMUKAINEN KRITEERISTÖ( ENT. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA ANNETUN LAIN 9 §) • Tunnuslukujen mukaiset raja-arvot (3 §): • Mikäli taseen KERTYNYT ALIJÄÄMÄ asukasta kohden on viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa • Myös jos 1 momentissa tarkoitetuissa tilinpäätöksissä (2 vuotena) täyttyvät KAIKKI seuraavat edellytykset: • 1. Vuosikate ilman harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen, • 2. Tuloveroprosentti vähintään 0,5 yksikköä korkeampi kuin painotettu keskiarvo, • 3. Lainakanta asukasta kohden ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %:lla, • 4. Taseessa on kertynyttä alijäämää, • 5. Omavaraisuusaste on alle 50 % ja • 6. Suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 %.

4. Arviointiryhmät • Kunnan tilinpäätösten tunnuslukujen edellytysten täyttyessä tulee kunnan ja valtion yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi • Selvitys tehdään arviointiryhmässä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden asianomainen kunta. Kuntaa kuultuaan ministeriö nimittää riippumattoman puheenjohtajan • Arviointiryhmä tekee ehdotuksen palveluiden turvaamiseksi • Kunnanvaltuusto käsittelee tämän ja saattaa päätöksen ministeriöön mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten • Ministeriö tekee ehdotuksen ja valtuuston päätöksen perusteella ratkaisun kuntajakolaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi

5. Työryhmän arviointi kunnan mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut ja arvioinnista johtuva ehdotus ovat perustuneet sekä toteutuneeseen talouskehitykseen että arvioon talouden tulevien vuosien kehityksestä. Kunnan esittämällä suunnitelmalla tulevien vuosien talouden tasapainottamistoimenpiteistä on ollut keskeinen merkitys kunnan talouden kestävyyden arvioinnissa. • Näistä lähtökohdista on arvioitu kahta mahdollisuutta: kunnan säilymistä itsenäisenä ja tätä edellyttäviä talouden tasapainotustoimia tai toisena vaihtoehtona kuntajaon muuttamista. • Taloutta arvioidaan ensisijaisesti kunnan ulkoisen tilinpäätöksen perusteella lasketuilla tunnusluvuilla rahoituksen riittävyydestä ja vakavaraisuudesta.

6. Kunnat vuosien 2004 ja 2005 tilinpäätösten mukaan (1. kierros)

7. Yhteenveto 1. kierroksesta • Vuosien 2004 ja 2005 tilinpäätösten perusteella arviointimenettelyssä mukana olleista 15 kunnasta: • 1 kunta (Leivonmäki) yhdistyi Joutsaan vuoden 2008 alussa • 8 kuntaa hyväksyi arviointiryhmän tervehdyttämisohjelman (Keminmaa, Enontekiö, Muonio, Puolanka, Puumala, Utajärvi, Utsjoki ja Ylivieska) • 4 kuntaa: Lehtimäki (liitos Alajärven kanssa), Karjaa (liitos Tammisaaren ja Pohjan kanssa), Kestilä ja Rantsila (liitos Kestilän, Rantsilan, Piippolan ja Pulkkilan kanssa) päättivät arviointiryhmän esityksen mukaisesti kuntajaon muutoksesta vuoden 2009 alusta • 1 kunnassa (Rääkkylä) arviointiryhmän esityksen mukaisesti kuntajakoselvittäjä jättänyt 4.3.2008 esityksen (liitos Rääkkylä ja Kitee). Rääkkylän kunta on hylännyt esityksen maaliskuussa 2008 • 1 kunta (Pelkosenniemi) ei hyväksynyt arviointiryhmän ehdotusta yhdistymisneuvotteluiden aloittamiseksi Kemijärven kanssa. Valtiovarainministeriön asettama kuntajakoselvittäjä ehdotti 27.2.2008 Pelkosenniemen ja Kemijärven yhdistymistä. Pelkosenniemen valtuusto hylkäsi liitoksen kokouksessaan 14.3.2008. Samoin Kemijärven valtuusto hylkäsi liitoksen kokouksessaan 17.3.2008.

8. Kunnat vuosien 2005 ja 2006 tilinpäätösten mukaan2. kierros

9. 2. kierros • Mukana olevista vuosien 2005 ja 2006 tilinpäätösten perusteella menettelyssä olevista kunnista (Kemi, Vaala, Ähtäri ja Oulainen) on arviointiryhmän asettamispäätökset tehty. Muiden 5 kunnan osalta arviointimenettelyä ei käynnistetä yhdistymispäätösten johdosta • Arviointiryhmät ovat saattaneet työnsä loppuun Kemin, Ähtärin ja Vaalan osalta toukokuun 2008 lopussa. Oulaisen osalta ryhmän työ loppui syyskuussa 2008.

10. 2. kierros • Vaalan kunnalle, Ähtärin kaupungille, Oulaisten kaupungille ja Kemin kaupungille arviointiryhmät tekivät ehdotuksen tervehdyttämisohjelmista aikatauluineen. Kemin kaupungille tehtiin lisäksi ehdotus kuntajaon muuttamisesta (Kemi, Keminmaa, Simo ja Tervola). • Vaalan kunta hyväksyi 25.6.2008 arviointiryhmän tervehdyttämisohjelman. • Ähtärin kaupunki hyväksyi 27.8.2008 arviointiryhmän tervehdyttämisohjelman. • Oulaisten kaupunki hyväksyi 30.10.2008 arviointiryhmän tervehdyttämisohjelman. • Kemin kaupunki hyväksyi 16.6.2008 tervehdyttämisohjelman ja esitti samalla kuntajakoselvittäjän asettamista (Kemi, Keminmaa, Simo ja Tervola). • Kemin kuntajakoselvittäjään palataan maaliskuussa 2009, kun enn. tilinpäätöstiedot on saatavissa.

11. Kunnat vuosien 2006 ja 2007 tilinpäätösten mukaan 3. kierros

12. 3. kierros • Hartolan ja Pellon kuntien kanssa arviointi-menettely aloitettiin syyskuussa 2008. • Pellon osalta arviointiryhmä teki ehdotuksen tervehdyttämisohjelmasta aikatauluineen ja kunnanvaltuusto hyväksyi 11.12.2008 pidetyssä kokouksessaan ehdotuksen. • Hartolan osalta arviointiryhmä teki 29.4.2009 ehdotuksen kuntajakoselvittäjän asettamisesta ja talouden tasapainottamista koskevien toimenpiteiden kehittämisestä • Hartolan kunnanvaltuusto hyväksyi 25.5.2009 pidetyssä kokouksessa ehdotuksen.

13. Kunnat vuosien 2007 ja 2008 tilinpäätösten mukaan4. kierros

14. 4. kierros • Kesäkuussa julkaistujen vuoden 2008 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kierroksella on mukana 3 uutta kuntaa: Haapajärvi, Lavia ja Nivala. • Kaiken kaikkiaan 16 kuntaa täytti kriteerit. • Arviointimenettely aloitettiin em. 3 kunnan kanssa syksyllä 2009. • Vuosien 2004 - 2008 tilinpäätösten mukaan 11 menettelyssä mukana ollutta, itsenäisenä pysynyttä kuntaa ei enää täyttänyt kriteerejä.

15. 4. kierros • Lavian osalta arviointiryhmä teki ehdotuksen tervehdyttämistoimista ja liittymisestä Porin kaupunkiin aikatauluineen ja kunnanvaltuuston vastaus on pyydetty 2.2.2010 mennessä. • Haapajärven osalta arviointiryhmä teki ehdotuksen tasapainottamisohjelmasta aikatauluineen ja kaupunginvaltuuston vastaus on pyydetty 31.3.2010 mennessä. • Nivalan osalta arviointiryhmä teki ehdotuksen tasapainottamisohjelmasta aikatauluineen ja kaupunginvaltuuston vastaus on pyydetty 31.3.2010 mennessä.

16. 4. kierros • Sekä Haapajärven ja Nivalan kaupunginvaltuustot ovat hyväksyneet arviointiryhmän ehdotuksen. • Lavian kunnanvaltuusto ilmoitti vastauksenaan aloittavansa kunta-liitosneuvottelut Porin kaupungin kanssa, samalla velvoitettiin Lavin kunnanjohtaja päivittämään kunnan aikaisempi talouden tervehdyttämisselvitys.

17. Kunnat vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätösten mukaan5. kierros

18. 5. kierros • Kesäkuussa julkaistujen vuoden 2009 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kierroksella oli mukana 2 uutta kuntaa: Hanko ja Kesälahti. • Kaiken kaikkiaan 6 kuntaa täytti kriteerit. • Arviointimenettely aloitettiin em. 2 kunnan kanssa syyskuussa 2010. Aikataulut olivat molemmilla kunnilla 31.1.2011 asti.

19. 5. KIERROS • Kesälahden osalta arviointiryhmä teki ehdotuksen tervehdyttämistoimista jakuntajakoselvityksen käynnistämistä siten, että puitelain edellytykset täyttyvät.Kunnanvaltuusto hyväksyi ehdotuksen 21.2.2011. • Hangon osalta arviointiryhmä teki ehdotuksen tasapainottamisohjelmasta aikatauluineen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja siinä erityisesti erikoissairaanhoitoa koskevien toimenpiteiden toteuttamiseksi Hangon on käynnistettävä välittömästi neuvottelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Raaseporin kaupungin kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen 9.3.2011.

20. 6. kierros

21. 6. kierros • Kesäkuussa julkaistujen vuoden 2010 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kierroksella oli mukana 2 uutta kuntaa: Tarvasjoki ja Vihanti. • Kaiken kaikkiaan 6 kuntaa täytti kriteerit. • Arviointimenettely aloitettiin em. 2 kunnan kanssa syyskuussa 2011. Aikataulut olivat molemmilla kunnilla 31.1.2012 asti.

22. 6. kierros Tarvasjoen osalta arviointiryhmä teki ehdotuksen tervehdyttämistoimista jakuntajakoselvityksen käynnistämistä Liedon kunnan kanssa. Kunnanvaltuusto hyväksyi ehdotuksen 15.2.2012. Vihannin osalta arviointiryhmä teki ehdotuksen tasapainottamisohjelmasta aikatauluineen ja yhdistymisneuvottelujen käynnistämisestä mahdollisimman pian Raahen kaupungin kanssa. Kunnanvaltuusto hyväksyi ehdotuksen 22.2.2012. Vihanti yhdistyi Raaheen 1.1.2013.

23. 7. kierros

24. 7. kierros Kesäkuussa julkaistujen vuoden 2011 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kierroksella oli mukana 1 uusi kunta: Juankoski. Kiteen kaupungin kanssa ei arviointimenettelyä toteutettu, koska kaupunki yhdistyi vuoden 2013 alussa Kesälahden kunnan kanssa. Kaiken kaikkiaan 6 kuntaa täytti kriteerit. Arviointimenettely aloitettiin em. kaupungin kanssa syyskuussa 2012. Aikataulu oli 28.2.2013 asti.

25. 7. kierros Juankosken osalta arviointiryhmä teki ehdotuksen tervehdyttä-mistoimista jakuntajakoselvityksen käynnistämistä Kuopion kaupungin kanssa keväällä 2013, jotta yhdistyminen voitaisiin toteuttaa vuoden 2015 alussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen 23.4.2013.

26. 8. kierros

27. 8. kierros Kesäkuussa julkaistujen vuoden 2012 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kierroksella oli mukana 1 uusi kunta: Jalasjärvi. Tämän lisäksi aikaisemmin menettelyssä olleista kunnista 3 (Hanko, Lavia ja Tarvasjoki) täytti uudestaan kriteerit. Kaiken kaikkiaan 6 kuntaa täytti kriteerit. Arviointimenettely aloitettiin em. kuntien kanssa elokuussa 2013. Aikataulu oli 15.10.2013 asti johtuen Kuntarakennelaissa olevasta yleisestä selvitysaikataulusta. Vuosien 2004 - 2012 tilinpäätösten mukaan 19 menettelyssä mukana ollutta, itsenäisenä pysynyttä kuntaa ei enää täyttänyt kriteerejä.

28. 8. kierros Hangon kohdalla arviointiryhmä esitti, että Hangon kaupunki hyväksyy ja toteuttaa liitteissä 5 ja 6 esitetyn talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2014–2018. Toimenpiteillä pyritään etupainoisesti vahvistamaan kaupungin tulokertymää ja vähentämään toimintakuluja, sekä pitämään niiden kasvu hallinnassa.  Kertyneen alijäämän kattamisen, investointien ja lainamäärän kehityksen osalta lähtökohtana tulee olla liitteen 6 arviolaskelman mukainen vuosittainen kehitys. Erityisesti lainamäärän johdonmukainen ja huomattava alentaminen sekä investointien maltillisena pitäminen on perusedellytys kaupungin talouden saattamisessa parempaan tasapainoon.  Arviointiryhmä esitti, että Hangon kaupunki mahdollisimman pian käynnistää kuntarakennelain 4 f § mukaisen selvityksen talousperusteella. Sama peruste koskee Raaseporin kaupunkia. Tässä selvityksessä tulee tarkastella myös kuntien talouden kehityksen kannalta olennaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenteita.  Sosiaali- ja terveydenhuollon ja siinä erityisesti erikoissairaanhoitoa koskevien toimenpiteiden toteuttamiseksi Hangon on välittömästi aloitettava neuvottelut Raaseporin kaupungin ja mahdollisesti muiden Länsi-Uudenmaan kuntien sekä HUS:n kanssa.  Neuvottelujen tavoitteena tulee olla Hangon kaupungin menojen kasvun hillintä siten, että Hangon sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset saadaan mahdollisimman pian Uudenmaan kuntien keskimääräiselle tasolle. Toimenpiteet koskevat pääasiassa Länsi-Uudenmaan sairaalan toimintojen sopeuttamista optimaaliselle tasolle suhteessa alueen väestö- ja muihin tarvetekijöihin.

29. 8. kierros Jalasjärven kohdalla arviointiryhmä katsoi, että Jalasjärven kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa.  Arviointiryhmä ehdotti Jalasjärven kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 §:n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi isompaan kokonaisuuteen mahdollisimman pian.  Lisäksi arviointiryhmä ehdotti, että kunta jatkaa edelleen talouden tarkastelutyöryhmän esittämiä omia toimenpiteitään sekä toteuttaa tasapainottamisohjelmassa olevia toimenpiteitä etuajassa kunnan rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden parantamiseksi.  Jalasjärven jäsen, kunnanjohtaja Juha Luukko ilmaisi eriävän mielipiteensä arviointiryhmän ehdotukseen.

30. 8. kierros Lavian kohdalla arviointiryhmä ehdotti Lavian kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 §:n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi isompaan kokonaisuuteen jo vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmän mielestä oikea suunta liitokselle on taloudellisin perustein Porin kaupunki. Lisäksi arviointiryhmä ehdotti, että kunta jatkaa edelleen vuonna 2013 talouden tasapainottamisohjelmaan sisällytettyjä omia toimenpiteitään sekä toteuttaa tasapainottamisohjelmassa olevia toimenpiteitä etuajassa kunnan rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden parantamiseksi. Kunnanvaltuusto on 28.10.2013 kokouksessaan vastannut seuraavasti: Lavian kunta jatkaa aloittamiaan Pori- ja Kankaanpää- vetoisia seutukunnallisia kuntajakoselvityksiä ja jatkaa tehostetusti valtuuston hyväksymiä tasapainottamistoimenpiteitä. Lavian kunta aloittaa välittömästi kahdenväliset kuntaliitosneuvottelut Kankaanpään kaupungin kanssa. Lavian kunnanvaltuusto ei hyväksy valtiovarainministeriön asettaman työryhmän toimenpide-ehdotuksia. Valtiovarainministeriö on lähettänyt 14.11.2013 lausuntopyynnön erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Lavian ja Porin välillä ajalle 16.12.2013 – 28.2.2014.

31. 8. kierros Tarvasjoen kohdalla arviointiryhmä edellyttää kunnan kuntalaisten palvelujen järjestämisen turvaamiseksi kuntarakennelain 15 §:n mukaista erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi suurempaan kokonaisuuteen vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmän mielestä oikea suunta liitokselle on Liedon kunta.  Arviointiryhmä edellyttää, että Tarvasjoen kunnan omaa taloutta vahvistavien toimien lisäksi aiempaa kuntayhteistyötä tiivistetään siten että peruspalvelujen järjestäminen turvataan. Tämä on aloitettava jo ennen edellä mainitun selvityksen käynnistymistä. Kyseessä on toimintoja jo ennakoivasti tehostava kuntaliitos.  Arviointiryhmä edellyttää, että Tarvasjoen kunta jatkaa talouden tasapainottamisohjelman valmistelua täydentäen sitä konsulttiesitykseen sisältyvillä toimenpiteillä. Nämä kunnan täytyy valmistella viivyttelemättä kunnan rahoituksen riittävyyden ja vakavaraisuuden parantamiseksi jo kuluvana vuonna. Tarvasjoen tulee vuosina 2013–2014 karsia investointiohjelmansa minimiin, vähentää lainakantaansa ja pyrkiä lainsäädännön edellyttämällä tavalla kattamaan kertyneet alijäämänsä

32. Arviointimenettelyssä mukana olleet kunnat • 1. kierros: Enontekiö, Karjaa, Keminmaa, Kestilä, Lehtimäki, Muonio, Pelkosenniemi, Puolanka, Puumala, Rantsila, Rääkkylä, Utajärvi, Utsjoki ja Ylivieska. Leivonmäki (vain 1. kokous, liitos) • 2. kierros: Kemi, Oulainen, Ähtäri ja Vaala • 3. kierros: Hartola ja Pello • 4. kierros: Haapajärvi, Lavia ja Nivala • 5. kierros: Hanko ja Kesälahti • 6. kierros: Tarvasjoki ja Vihanti • 7. kierros: Juankoski • 8. kierros: Hanko, Jalasjärvi, Lavia ja Tarvasjoki.

33. Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus • Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä, ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta (vuonna 2009 luku oli koko maassa 64,6 %). 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkarasitetta. • Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista (tilikauden toimintatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vuonna 2009 tunnusluku oli koko maassa 43,9 %